Hyppää sisältöön

Elina Viljamaa auttaa Ukrainasta paenneita niin kuin toivoisi itseään ja lapsiaan autettavan: "Sota ei tuo mitään hyvää, mutta ihmiset voivat tuoda"

Lukuisat yksityishenkilöt ovat auttaneet ukrainalaisia uudessa arjessaan virallisten tahojen ja järjestöjen lisäksi. Peräseinäjoelle majoittunut ukrainalaisperhe on saanut paljon apua paikallisilta.

Vapaaehtoinen Elina Viljamaa halaa ukrainalaista lasta.
Viljamaa kuvailee itseään "vapaaehtoistyön veteraaniksi", joka on iloinen siitä, miten moni suomalainen on lähtenyt tarjoamaan apuaan sotaa pakeneville.

Elina Viljamaa pitelee sylissään 4-kuukautista Uliana -vauvaa, kun tämän äiti Nataliia Linnyk ja isoäiti Anzhelika Nechaieva täyttävät kirjastokorttihakemuksia aamuvarhain perheen asunnossa Peräseinäjoella.

Perhe löysi asunnon Elina Viljamaan kautta yksityishenkilöltä.

Ukrainan Dniprosta sotaa paenneet äiti, isoäiti, neljä lasta ja seitsemän kissaa aloittelevat uutta arkea maaseudulla Etelä-Pohjanmaalla.

Perheen äiti Nataliia ja isoäiti Anzhelika täyttävät kirjastokorttihakemuksia ja samaan aikaan Elina Viljamaa sylittelee 4-kuukautista Uliana -vauvaa. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Tänään perheen kolme lasta menee kouluun ensimmäistä kertaa ja Elina Viljamaa kuljettaa heidät sinne omalla autollaan.

Jatkossa lapset kulkevat kouluun Seinäjoelle bussilla. Viljamaa käyttää samalla kertaa perheen isoäidin hoitamassa asioita SPR:n palvelupisteessä Törnävällä.

Perheen lapset Kateryna ja Svitlana Khromushyna ja Andriy Linnyk aloittivat Marttilan koulussa Seinäjoella perjantaina. Mukana olivat ensimmäisenä päivänä isoäiti Anzhelika ja Elina Viljamaa. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Lukuisat yksityishenkilöt auttavat ukrainalaisperheitä Suomessa virallisten tahojen, kuten järjestöjen ja kuntien, lisäksi.

Apua kaivataan nimenomaan kuljetuksissa, ruuan toimittamisessa sekä majoituspaikkojen löytämisessä.

Yksityishenkilöiden verkosto

Elina Viljamaa on tehnyt vapaaehtoistyötä jo yli kymmenen vuoden ajan.

Hän toimii Uloskutsutut ry -nimisen yhdistyksen kautta, joka jakaa muun muassa ruoka-apua Etelä-Pohjanmaan alueella.

Viljamaa kertoo verkoston koostuvan tällä hetkellä pitkälti yksityishenkilöistä, vaikka yhteistyötä hän tekeekin kaikkien virallisten tahojen kanssa.

Pohjanmaan poliisin alueella noin 2 300 ukrainalaista on hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa.

Avuntarvitsijoita on paljon ja lisääkin odotetaan, vaikka Pohjanmaan poliisin mukaan lähiviikkoina tulijoiden määrät ovat tasaantuneet.

Elina Viljamaa saatteli perheen tytöt valmentavaan koulutukseen. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Elina Viljamaa kertoo olevansa yllättynyt siitä, miten sellaisetkin ihmiset, joilla ei ole aikaisempaa taustaa vaikkapa vapaaehtoistyöstä, haluavat nyt auttaa.

– Yksi hienoimmista hetkistä on esimerkiksi se, kun kaksi toisilleen tuntematonta miestä kasasi heille tuntemattoman perheen asunnon lattialla huonekaluja. Siitä pitäisi tehdä postimerkki, että "hyvä, suomalaiset", hän hymyilee leveästi.

SPR:n vapaaehtoiset

Suomen Punaisen Ristin Seinäjoen osaston puheenjohtaja Katja Palkoma vastaa vapaaehtoisten työstä itsekin vapaaehtoisena.

Osastossa on tällä hetkellä kaikkiaan noin viitisenkymmentä vapaaehtoista, jotka auttavat pääasiassa ukrainalaisia.

Lisää vapaaehtoisia kaivataan esimerkiksi harrastustoimintaan sekä Arjen apuna -ryhmään.

SPR:n Ilmajoen osaston puheenjohtaja Terence Sam (vas.) ja Seinäjoen osaston varapuheenjohtaja Elisabeth Rintaluoma sekä puheenjohtaja Katja Palkoma (oik.) järjestelevät avustuspistettä Seinäjoen keskustassa. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Työtä on paljon muun muassa avustuspisteen ylläpitämisessä ja sieltä jaettavien tavaroiden ja tarvikkeiden jakamisessa. Lisäksi lähiaikoina käynnistetään esimerkiksi lasten ja nuorten harrastus- sekä iäkkäämpien käsityöpiirejä.

Tunteja ei lasketa, eikä niitä kehtaisi edes laittaa ylös, Palkoma miettii.

– Voi esimerkiksi olla, että vastaan 18 puheluun jo ennen omaa työvuoroani. Tätä tehdään täysin omalla vapaa ajalla. Joillakin voi olla vaikeaa ymmärtää, että emme ole esimerkiksi aina saavutettavissa, hän sanoo.

Palkoma miettii, että vapaaehtoistyö voisi kokonaisuutena olla vielä koordinoidumpaa, mitä se tällä hetkellä on.

– Moni haluaa tehdä asioita omista lähtökohdistaan, vaikka erilaisiakin tapoja on tietysti hyvä olla. Esimerkiksi yliauttaminen ei ole hyväksi kotoutumisessa, hän pohtii.

SPR:n Seinäjoen avustuspisteeseen tarvitaan tällä hetkellä esimerkiksi uimavälineitä, lasten ja nuorten polkupyöriä sekä hygienia- ja kuivaruokatarvikkeita.

Vaatteita on jo paljon, ja pääosa tuodusta tavarasta on ollut hyvää.

Palkoma on ylpeä siitä, miten ihmiset ovat lähteneet auttamaan.

Käsintehtyjä "apupupuja" lahjoitetaan ukrainalaisille lapsille. Kuva: Mirva Ekman / Yle

– Tänne tulee varmasti pakolaisia lisääkin, ja joukossa voi olla hyvin rikkinäisiä ihmisiä, jotka ovat nähneet kauheuksia. Olen ylpeä siitä, miten hyvin asiat on meillä Pohjanmaalla hoidettu – pohjalaisuudesta saa olla nyt ylpeä, hän toteaa.

"Sota ei tuo mitään hyvää, mutta ihmiset voivat tuoda"

Elina Viljamaa kuvailee itseään "vapaaehtoistyön veteraaniksi", jolle vapaaehtoistyö on kutsumus.

Hän haluaa toimia siten, miten hän odottaisi, että häntä kohdeltaisiin samankaltaisessa tilanteessa.

– Tai miten toivoisin, että lapsiani kohdeltaisiin, kun he tulevat kielitaidottomina vieraaseen kaupunkiin ja ensimmäistä päivää kouluun.

Viljamaa kertoo, että aika on kortilla, mutta sitä nipistetään aina jostakin.

Asioita on kätevää hoitaa puhelimitse ja delegoida tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi yksityishenkilöille, jotka voivat auttaa perheitä suoraan.

Elina Viljamaa hoitaa paljon asioita puhelimella. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Viljamaa nauraa, että on syönyt muutamassa viikossa enemmän borssikeittoa kuin moneen vuoteen.

Häntä yllättää ukrainalaisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus, vaikka asunnossakin olisi vain patja.

– Jostakin kaivetaan muovikupit esiin ja keitetään teetä. Sota ei tuo mitään hyvää, mutta ihmiset voivat tuoda, hän tiivistää.

Aiheesta voi keskustella torstaihin 28. huhtikuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

.
.