Hyppää sisältöön

Yksin olevat ukrainalaislapset eivät pääse yksityisten auttajien kyytiin – Suutarit haluaisivat hakea lapsia turvaan, mutta se voitaisiin tulkita kaappaukseksi

Yksittäiset auttajat eivät voi hakea ukrainalaisia lapsia turvaan, koska se voidaan tulkita lapsikaappaukseksi. Kriisinhallintaveteraanien mukaan nyt on jo kiire tehdä päätöksiä lasten kuljetuksista.

Janne ja Yana Suutarilla olisi kova halu auttaa Ukrainassa yksin olevia lapsia. He olisivat valmiita tarjoamaan kodin lapsille, joilla ei ole vanhempia. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Ukrainan sodan uhreista heikoimmassa asemassa ovat lapset, joita ei kukaan osaa tällä hetkellä kaivata. He ovat lapsia, joiden vanhemmat ovat kuolleet, tai lapsia, jotka eivät tiedä, missä heidän huoltajansa ovat.

Moni haluaisi auttaa heitä, mutta keinot ovat suomalaisille todella rajalliset. Esimerkiksi yksittäisen lapsen tuominen rajan yli voidaan luokitella Suomessa lapsikaappaukseksi.

Ukrainasta lähdettyään lapset ovat vaarassa joutua järjestäytyneen rikollisuuden käsiin. Kajaanissa asuva ukrainalainen Yana Suutari kertoo saavansa avunpyyntöjä Ukrainasta jatkuvasti.

Juuri aiemmin hän on auttanut Suomeen alaikäisen nuoren, joka pelkää kertoa sotakokemuksistaan, sillä hänen mukaansa venäläiset ovat uhanneet Ukrainaan jääneitä läheisiä tappamisella, jos hän puhuu.

Henkilön täysi-ikäisiä sukulaisia on Suomessa jo ennestään. Pakoon nuori kertoo päässeensä, kun tuttu auttaja lahjoi venäläiset sotilaat kertomaan, missä on maamiinoja ja ohjaamaan turvallisen reitin pois sodan keskeltä.

Kun sana Suomesta turvallisena maana on levinnyt, pyyntöjä on tullut lisää. Avunpyyntöjen ohessa Suutarit saavat tietoa väärinkäytöksistä, lasten katoamisista ja altistumisista rikoksille kuten raiskauksille. Huoli ilman turvallisia holhoojia olevista lapsista on kova.

Pariskunta kokee elävänsä keskellä sotatilannetta, vaikka kotona Kajaanissa on rauhallista. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Yana Suutari kertoo saavansa viestejä lastenkodeista, joissa on kymmeniä lapsia ilman vanhempia.

Yana ja Janne Suutarilla on molemmilla kolme lasta, mutta yhteisiä lapsia pariskunnalla ei ole. Yana Suutarin nuorin lapsi on yläkouluikäinen ottolapsi, jonka hän on ottanut huostaansa Ukrainassa vuonna 2014. Suutarin vanhin lapsi on Ukrainassa rintamalla lääkärinä.

Suutarit auttoivat aiemmin turvaan muun muassa Alex-vauvan ja hänen perheensä.

"Nyt ollaan jo vähän myöhässä"

Kriisinhallintaveteraaneista koostuvan Operaatio Ukrainan operatiivinen johtaja Virpi Perälä muistuttaa, että on lapsia, jotka ovat olleet orpoja jo ennen sotaa.

– Kokonaisia orpokotien lapsiryhmiä on siirretty Ukrainan rajan toiselle puolelle, ja näiden lasten asema on erittäin heikko. He ovat joutuneet näkemään traumaattisia asioita, oleskelemaan jopa perunakellareissa, ja nyt he tulevat kuka milläkin kyydillä Puolan puolelle. Tarinat ovat hurjia, kertoo Perälä.

Operaatio Ukrainan jäsenet ovat palvelleet muun muassa rauhanturvaajina sotatila-alueilla eri puolilla maailmaa. Humanitäärisen avun antaminen ja organisointi on siis osa heidän ammattitaitoaan. Kriisien vaikutusten, kuten esimerkiksi ihmiskauppaongelmien tunnistaminen, on helpompaa, jos on työskennellyt aikaisemmin sodan keskellä. Tämä taas auttaa havaintojen toimittamista viranomaisten tutkittavaksi muun avustustyön ohella.

– Hyvin organisoituna kuljetuksiin ei pääse pesiytymään negatiivisia piirteitä, vaan kyydit toteutuvat turvallisesti, alan kaikkia säädöksiä noudattaen, sanoo Virpi Perälä.

Entinen rauhanturvaaja, Operaatio Ukrainan operatiivinen johtaja Perälä painottaa, että lapset, jotka jäävät sodassa yksin, ovat myös heitä, joita kukaan ei osaa etsiä.

– Tällä on kiire, ja nyt ollaan vähän myöhässäkin.

Perälä kertoo, että Operaatio Ukraina on auttanut orpokotien lasten kuljetusten järjestelyissä, mutta itse kuljetus voitaisiin tulkita Suomessa lapsikaappaukseksi myös kriisinhallintaveteraanien toteuttamana.

– Orpolapsia saa tulla maahan vain ukrainalaisaikuisten tuomina. Meidän avulla orpokotien lapsia on päässyt turvaan, mutta koska Suomeen heitä ei ole saanut tuoda, he ovat menneet naapuriin Ruotsiin.

Perälä tietää, että yksin olevia lapsia on jäänyt pois kyydistä, kun avustuskuljetukset ovat käyneet hakemassa Ukrainasta paenneita.

– Yhdessä pakolaiskeskuksessa Puolassa odotti yhteen aikaan kuulemani tiedon mukaan tuhat lasta, ja koska heitä ei saanut ottaa mukaan, he vain jäivät odottamaan, että koska se heidän bussinsa tulisi, Perälä kertoo Operaatio Ukrainan tekemistä havainnoista.

Myöhemmin pakolaiskeskusta tyhjennettiin, eikä hänellä ole tietoa, missä lapset ovat nyt.

Tällä hetkellä yksin Suomeen tulevien lasten auttaminen on vain viranomaisten asia. Suomella on valmius järjestää kuljetuksia esimerkiksi lapsille, mutta siirtoja ei ole tehty, niitä vasta arvioidaan.

Yksin liikkuvat lapset ovat vaikeassa asemassa

Ukrainalaisilla on mahdollisuus liikkua viisumivapaasti EU:n alueella 90 päivän ajan. Monet juna- tai lentoyhtiöt tarjoavat ukrainalaisille matkat edullisesti tai ilmaiseksi (siirryt toiseen palveluun) (Euroopan komissio).

Sisäministeriön maahanmuutto-osastolta kerrotaan, että sen vuoksi ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää kuljetuksia viranomaisvoimin.

Silti tämä jättää yksin liikkuvat lapset edelleen vaikeaan asemaan.

Ukrainan Helsingin-suurlähetystön lähetystösihteeri Daniil Kononenko toteaa, että alaikäisten kuljetusprosessi tulisi tehdä keskitetysti ja valtion hallinnassa. Lasten oikeuksien rikkominen on myös Ukrainan viranomaisten päähuolenaihe: laittomat adoptiot ja sieppaukset huolestuttavat.

Suurlähetystö työskentelee Suomessa taatakseen sen, että lapset saavat huolenpitoa ja turvaa siihen saakka, että pääsevät takaisin läheistensä luokse.

Lapsiasiavaltuutettu: yhteydenottoa viranomaisiin ei tarvitse pelätä

Tähän mennessä Suomeen on tullut noin 572 ukrainalaista alaikäistä ilman vanhempiaan. Heistä 222 on yksin, ja he asuvat alaikäisyksiköissä. 350 ukrainalaista lasta on tullut isovanhemman tai muun sukulaisen kanssa.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen painottaa, että oli lapsi tullut millä tavalla tahansa maahan, tärkeintä on, että hänet rekisteröidään. Näin lapsi pääsee hänelle kuuluvien palvelujen pariin Suomessa. Yhteydenottoa viranomaisiin ei tarvitse pelätä.

Pekkarinen muistuttaa, että Suomi ja Ukraina ovat molemmat hyväksyneet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja Haagin lastensuojelusopimuksen, jotka velvoittavat Suomen ja Ukrainan viranomaisia tekemään yhteistyötä ja varmistumaan lapsen turvallisuudesta.

Auttajat toivovat nopeita ratkaisuja

Virpi Perälä painottaa, että ihmiskuljetukset ovat uusi humanitäärinen auttamismuoto, jota ei ole organisoitu aiemmin. Perälä kertoo, että Operaatio Ukraina on yrittänyt organisoida lukuisia pakolaiskuljetuksia koskevia asioita, mutta selvittely viranomaispiireissä on usein jäänyt kiertämään kehää.

– Ehkä juuri siksi eri viranomaistahot ovat neuvottomia tässä asiassa, kun ei tiedetä kenen vastuulle minkäkin asian hoitaminen ja kustantaminen kuuluu, Perälä pohtii.

Perälä toivoo viranomaisten ja järjestöjen ripeää kokoontumista saman pöydän ääreen ratkomaan kuljetuskysymyksiä yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Hänen mukaansa vapaaehtoisilla on ajantasaiset tiedot ja taidot ja he tekevät jo nyt työtä kuljetusten eteen omalla kustannuksellaan.

– Asiaa on pompoteltu yhdeltä taholta toiselle, kukaan ei ota koppia. Jotain tarvitsisi tehdä, mutta aikaa vaan kuuluu, ja siitä kärsivät pakolaiset.

Suomi ei siis järjestä kuljetuksia, eikä suosittele yksityishenkilöitä tekemään niitä. Jos kuljetuksia kuitenkin tehdään, Iikka Saunamäki sisäministeriön maahanmuutto-osastolta kehottaa kertomaan niistä etukäteen viranomaisille.

– Viranomaiset voivat arvioida ihmisten mahdollista majoitustarvetta ja tuen tarvetta ennakoiden. Maahanmuuttovirasto koordinoi Suomessa turvapaikanhakijoiden majoitusta.

Yana ja Janne Suutarin mukaan tarvittaisiin evakuointitilanteiden kevyempi versio, jotta lapset saisivat apua ketterästi

– Suomessa voisi olla hieman kevyempi prosessi, jossa tutkitaan, kenelle lapset annetaan väliaikaiseen hoitoon. Lasten auttaminen pois sodasta olisi minusta se ensimmäinen asia, Suutari sanoo.

Tekstiä korjattu 2.5.2022 klo 9:51: Täsmennetty faktalaatikon tietoja siitä, että Operaatio Ukraina järjestää jo kuljetuksia ja rekisteröintejä, vaikka ilman huoltajaa liikkuvien lasten auttaminen ei ole mahdollista.

Jutusta voi keskustella tiistaihin 3. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

.
.