Hyppää sisältöön

Musiikki lievittää sairaan lapsen kipuja ja hoitaa traumaattisia kokemuksia – "Musiikkiterapia on superlääke", sanoo tanskalainen tutkija Ilan Sanfi

Psykiatriassa musiikkiterapia voi auttaa lasta käsittelemään tapahtumia, joita on liian vaikea pukea sanoiksi.

Terapeuttista musiikkia säveltävä tutkija ja musiikkiterapeutti Ilan Sanfi on vakuuttunut musiikin hoitavasta voimasta. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Sairaalassa hoitoa saavan lapsen elämässä on paljon epämiellyttäviä toimenpiteitä. Verikokeet, leikkaukset tai sädehoito aiheuttavat kipua ja pahoinvointia. Lääkkeiden lisäksi pikkupotilaiden oloa voidaan helpottaa musiikin avulla.

Musiikkiterapeutti ja tutkija Ilan Sanfi on soveltanut kansainvälisesti tunnettua musiikkiterapeuttimenetelmää, joka yhdistää musiikkia ja mielikuvaharjoituksia, erityisesti syöpää sairastavien lasten hoitoon.

Musiikin kipua lievittävästä ja mielialaa kohottavasta vaikutuksesta on tehty paljon tutkimuksia.

– Musiikki vaikuttaa tutkitusti aivoissa melkein kaikkeen: kuuloaistiin, tunteisiin, tiedonkäsittelyyn ja keskittymiskykyyn. Musiikki vaikuttaa myös autonomiseen hermostoon, kuten pulssiin ja verenpaineeseen, Sanfi selittää.

Sairaalassa olevalle lapselle musiikki tuo myös tuulahduksen normaalista elämästä, jota sairaus ei jatkuvasti määritä.

Ilan Sanfin säveltämiä, syöpää sairastavien lasten hoitamisessa käytettyjä melodioita voit kuunnella projektin kotisivuilla: MICO Music Imagery in Child Oncology (siirryt toiseen palveluun)

Musiikin avulla lapsi voi ilmaista vaikeita tunteita

Fyysisten sairauksien lisäksi musiikkiterapiaa käytetään lastenpsykiatriassa. Musiikkiterapia voi auttaa esimerkiksi lasten traumaattisten kokemusten hoitamisessa.

Sanallisesti asiat voivat olla vaikeita tai jopa mahdottomia käsitellä. Kaikille tunteille ei löydy sanoja, mutta taiteen keinoin niille voi löytyä ilmaisutapa.

Psykoterapeutti ja musiikkiterapeutti Hanna Hakomäki työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

– Musiikkiterapia on lempeä tapa kohdata vaikeuksia. Jos ajatellaan psyykkisesti, niin musiikki luo symbolista etäisyyttä vaikeisiin kokemuksiin. Monet vaikeat asiat ovat hankalia käsiteltäviksi liian konkreettisilla sanoilla.

Musiikki on usein hyvin kehollista. Se innostaa liikkumaan, tanssimaan ja taputtamaan rytmiä tai se voi rauhoittaa hengitystä, sydämen sykettä ja verenpainetta.

Varsinkin aktiivinen musiikin tuottaminen on kehollisesti kokonaisvaltaista.

– Musiikkia tuottaessaan lapsi on tekemisissä koko ilmaisunsa kanssa. Se on lapsille hyvin luontaista. Yksi parhaista asioista lasten kanssa on, että musiikkiterapiassa lapsen motivaatio on kohdallaan ja terapia etenee, Hakomäki kertoo.

Terapiassa voidaan käyttää apuna monenlaista musiikkia. Ilan Sanfi säveltää syöpäpotilaiden hoitoon tarkoitetut melodiat itse.

– Terapiatarkoitukseen sävelletyn musiikin avulla voidaan luoda yksilön tarpeisiin sopiva äänimaailma, joka vaikuttaa hermostoon joko rauhoittavasti tai aktivoivasti.

Musiikkiterapeutti Hanna Hakomäki oli maailman ensimmäisen lapsiin keskittyvän musiikkiterapiakonferenssin pääjärjestäjä. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Suomi näyttää esimerkkiä musiikkiterapian käytössä psykiatriassa

Musiikkiterapeutti Hanna Hakomäki oli järjestämässä maailman ensimmäistä kansainvälistä lapsiin keskittyvää musiikkiterapiakonferenssia, joka pidettiin vastikään Helsingissä.

Hakomäen mukaan Suomi on edelläkävijä musiikkiterapian psykiatrisessa käytössä lasten parissa, mutta varsinkin lasten somaattisiin sairauksiin sitä voitaisiin meillä käyttää nykyistä enemmän.

– Muiden taideterapiamuotojen kanssa me täydennämme perinteisiä hoitokulttuureja. Asiaa on tutkittu paljon ja tutkimustulokset kertovat musiikin hyödyllisyydestä.

Suomessa on noin 600 koulutettua musiikkiterapeuttia. Heistä noin 150 tekee tällä hetkellä terapiatyötä.

– Suurin este musiikkiterapian vakiintumiselle on, etteivät musiikkiterapeutit ole virallisia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Lisäksi potilaan pääsy musiikkiterapiaan riippuu siitä onko lääkäri perehtynyt musiikkiterapiaan ja kirjoittaako hän lähetteen, Hanna Hakomäki sanoo.

Lue seuraavaksi:

.
.