Hyppää sisältöön

Kysely: Pohjalaispoliitikot sijoittaisivat varuskunnan uudelleen Kauhavalle – kaluston hajasijoittamista eri puolelle Suomea pidetään järkevänä

Idän uhka on saanut pohjalaiset kansanedustajat kaipaamaan omaa varuskuntaa entisen Vaasan läänin alueelle. Varuskuntatoimintaa pohjalaismaakuntiin kannattaa 16:sta vaalipiirin edustajasta 10.

Kauhavan lentosotakoulu lakkautettiin vuonna 2014. Kuva: Anne Elhaimer / Yle

Selvä enemmistö Vaasan vaalipiirin kansanedustajista kannattaa varuskuntien sijoittamista pohjalaismaakuntien alueelle lähitulevaisuudessa.

Ylen tekemän kyselyn mukaan kymmenen pohjalaisedustajaa pitäisi omaa varuskuntaa alueella hyvänä ajatuksena. Kolme kyselyyn vastannutta ei halunnut kertoa kantaansa ja yksi on ajatusta vastaan.

Kaksi jätti vastaamatta kyselyyn.

Osa kansanedustajista jätti vastaamatta kyselyyn kirjallisesti. Siksi kaikki vastaukset eivät näy alla olevan Kansanedustajakoneen vastauksissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kauhavan lentokenttä on edelleen käyttökelpoinen

Pohjalaiset kansanedustajat nostivat kyselyssä erityisesti Kauhavan lentosotakoulun alueen esiin.

Janne Sankelo (kok.) huomauttaa, että lentokenttä ja rakennukset ovat siellä edelleen käyttökelpoisessa kunnossa.

– Sitä osoittaa, että Ilmavoimien harjoitukselle Kauhavalla on myönnetty vuodelle 2022 määräraha valtion budjetissa. Kuntoarvion mukaan kenttä on lentokuntoinen vielä muutaman vuoden.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mielestä olisi järkevää palauttaa varuskunta pohjalaisalueelle tässä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa maailmantilanteessa. Luontevin paikka varuskunnalle olisi häneen mukaansa Kauhava, jossa olosuhteet ovat kunnossa.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen näkee, että Länsi-Suomella on merkitystä erityisesti Ruotsin yhteistyön näkökulmasta. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Kauhavan lentokentän puolesta liputtavat myös perussuomalaisten Juha Mäenpää ja Mauri Peltokangas.

Heidän lisäkseen varuskuntien sijoittamista pohjalaismaakuntiin kannattavat myös Jukka Mäkynen (ps.), Paula Risikko (kok.), Joakim Strand (r.) sekä Pasi Kivisaari ja Mikko Savola keskustasta.

Peter Östmanin (kd.) mielestä varuskuntaverkoston laajentamista pitäisi tarkastella muutenkin.

– Lisävaruskuntia tarvittaisiin varsinkin, jos pakolliset kutsunnat laajennetaan koskemaan myös naispuolista ikäluokkaa.

Ollikainen: Ei ajankohtaista lähitulevaisuudessa

Kielteisesti varuskuntatoiminnan laajenemiseen suhtautuu ainoastaan. Mikko Ollikainen (r.). Se ei ole hänen saamiensa tietojen mukaan ole ajankohtaista lähitulevaisuudessa.

– Puolustusvoimien tulee panostaa nyt tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sinne, missä tarpeet ovat suurimmat.

Kyselyssä kantaansa eivät osanneet sanoa Kim Berg (sd.) ja Anders Norrback (r.). Elinkeinoministeri Mika Lintiläkään (kesk.) ei sanonut asiaan juuta eikä jaata.

– Tämä on puhtaasti armeijan ja Puolustusvoimien asia. Kummaltakaan puolelta ei ole tullut esityksiä tämäntyyppisistä ratkaisuista.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä ei ole halukas ottamaan kantaa varuskuntien sijoittamiseen pohjalaismaakuntiin. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Ylen kyselyyn eivät vastanneet oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja Matias Mäkynen (sd.).

Viimeisen varuskunnan lakkauttamisesta on kahdeksan vuotta

Tällä hetkellä entisen Vaasan läänin alueella ei ole yhtään varuskuntaa.

Rannikkopatteriston toiminta päättyi Vaasassa yli 20 vuotta sitten.

Vuonna 2006 Puolustusvoimat vetäytyi Kokkolassa sijaitsevalta asevarikolta, ja vuonna 2014 Pohjanmaan viimeinen varuskunta sulki ovensa, kun Kauhavan lentosotakoulu lakkautettiin.

Kauhavan lentokentän omistaa nykyään LSK Business Park Oy. Yhtiön toimitusjohtajan Mika Marjamäen mielestä alueelle voisi hyvinkin sijoittaa Ilmavoimien toimintaa. Neuvotteluja varuskunnan ottamisesta uudelleen käyttöön ei ole kuitenkaan ollut.

Ilmavoimat käytti Kauhavan kenttää lentoharjoituksissaan 2021, ja tulee käyttämään myös tänä vuonna. Marjamäki toteaa, että kenttä ja rakennuskanta on tehty tukikohta- ja koulutuskäyttöä varten, ja soveltuu tarvittaessa siihen yhä.

Alueella on hallitilaa, plattaa eli asematasoa ja kiitotiekin on kunnossa.

– Kyllä tämä alue pystyy vastaamaan siihen tarpeeseen, mitä Ilmavoimat on tarvinnut silloin, kun se on täällä toiminut. Ei tämä ole isosti muuttunut siitä ajasta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä ehdotti maaliskuun alussa, että Kokkolaan perustettaisiin varuskunta.

Puolustusvoimat ei halua ottaa kantaa varuskuntien sijoittamista pohjalaismaakuntiin. Puolustusvoimien mukaan varuskuntien perustamisiin ja lakkauttamisiin liittyvät päätökset tekee puolustusministeriö.

Ministeriöstä ei ehditty kommentoida asiaa loppuviikosta.

Ahvenanmaata ei juurikaan kommentoitu

Vain muutama pohjalaisedustaja otti kyselyssä kantaa Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamiseen.

Ahvenanmaa on demilitarisoitu alue, jota koskee sopimus Venäjän kanssa. Vuonna 1948 solmittu sopimus Neuvostoliiton kanssa on edelleen voimassa.

Mauri Peltokankaan mielestä Ahvenanmaalla pitäisi olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla, esimerkiksi asepalveluksen pitäisi koskea myös ahvenanmaalaisia nuoria miehiä.

Juha Mäenpää (ps.) sijoittaisi Ahvenanmaalle sotilasjoukkoja. Kuva: Karoliina Simoinen / Yle

Samaa sanoo puoluetoveri Juha Mäenpää. Ahvenanmaalla asuville tulisi hänen mukaansa määrätä asevelvollisuus.

– Joukkojen sijoitus Ahvenanmaalle on hyvä ajatus. Jos Natoon mennään, demilitarisaatio pitäisi purkaa, Mäenpää toteaa..

Mika Lintilä ei näe tarvetta muuttaa Ahvenanmaan statusta tällä hetkellä. Muut eivät kommentoineet kyselyssä asiaa.

Lue lisää:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 3.5. kello 23:een saakka.