Hyppää sisältöön

Liikennepsykologin mielestä nuorten miesten kaahailua vähätellään – riskinotolle liikenteessä löytyy syy aivoista

Nuorten – erityisesti miesten – aivojen kehittymättömyys vaikuttaa liikennepsykologin mukaan siihen, että he ovat valmiita ottamaan liikenteessä riskejä, jotka voivat johtaa vakaviinkin onnettomuuksiin.

Jopa kuolemaan johtavia kolareita sattuu erityisen paljon keväisin ja varsinkin nuorille miehille. Kuvan auto romuttui murheellisessa kuolemankolarissa Suomussalmella viime viikonloppuna. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Hurja ylinopeus, tiukka mutka ja kauas metsään lentänyt auto. Viikko sitten Suomussalmella sattunut ulosajo on yksi tyypillinen esimerkki nuorten liikennevahingosta.

Liikenneturvan mukaan nuorten kuljettajien onnettomuuksissa korostuvat yleensä kova vauhti, tieltä suistuminen, turvavöiden kiinnittämättä jättäminen sekä se, että kuljettajana on nuori mies. Aika on usein kesäviikonloppu ja mukana alkoholi.

Mutta miksi nuoret miehet kaahaavat? Neuropsykologian erikoispsykologi Sari Kukkamaan mukaan sille on elimellinen syy: aivojen kehittymättömyys altistaa erityisesti poikia nopean mielihyvän tavoittelulle.

Kukkamaa puhuu käyttäytymistä säätelevästä yksiköstä, eli etummaisista aivolohkoista, jotka kehittyvät ihmisellä viimeisenä.

– Murrosiässä otsalohkojen yhteydet hajoavat ja järjestyvät uudestaan. Se selittää teini-iässä havaittavaa käyttäytymisen säätelyn taantumaa. Välitön mielihyvä, välitön palkkio on arvokkaampaa kuin se, että miettisi järkevästi ja loogisesti miten pitää toimia, Kukkamaa selittää.

Kaveriporukan paine vaikuttaa

Liikenneturvan suunnittelija Hanna Rutila muistuttaa, että osin samat piirteet näkyvät myös aikuisten liikenneonnettomuuksissa. Nuorilla vaikuttavana tekijänä on myös kaverien paine.

Samaa arvelee kajaanilainen autokoululainen Jenna Kovalainen.

– Veikkaan, että siinä on sellainen sosiaalinen puoli ja myös näyttämisen halua kaveriporukalle ja siitä tulee halu ottaa riskejä.

Hanna Rutilan mukaan Liikenneturva kampanjoi tällä hetkellä (siirryt toiseen palveluun) juuri nuorten mukana autossa matkustaville kavereille. Nuoria rohkaistaan puuttumaan kaverin riskialttiiseen toimintaan liikenteessä.

– Kampaja keskittyy matkustajataitoihin, eli siihen että myös kyytiläisillä on vastuu turvallisesta matkasta ja oikeus sanoa jos pelottaa, Rutila sanoo.

"Nuorten kaahamiseen suhtaudutaan vähätellen"

Sari Kukkamaa myöntää tarkastelevansa asiaa oman mielipiteen ja tiedon välimaastosta, mutta hänen mielestään nuorten miesten vaaralliseen liikennekäyttäytymiseen suhtaudutaan vähätellen.

– Kun sitten tapahtuu kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus, tapahtuu hetkellinen havahtuminen.

Kukkamaan mielestä nuoret voivat hämääntyä siitä, että kuljettaja voi monta kertaa ajaa liikennesääntöjen vastaisesti, eikä siitä seuraa mitään negatiivista. Kaahailusta ei välttämättä jää kiinni, eikä siitä tule poliisiseuraamuksia.

– Tulee tunne, että liikennesäännöt ovat turhia, ja itseä pidetään niin hyvänä kuskina, että voi toimia toisin kuin liikennesäännöt määräävät, Kukkamaa kuvailee.

Kukkamaalle onnettomuuspiikkeinä liikennekuolematilastoissa olevat nuoret miehet eivät tule yllätyksenä. Ammattilaisen silmin katsottuna on jopa vääjäämätöntä, että joku kuolee, jos toimitaan vastoin liikennesääntöjä.

– Käytännössähän näihin ei puututa niin tuomitsevasti ja kovalla kädellä, että ne saataisiin vähenemään ja loppumaan.

Ajo-opettajan mielestä asennekasvatukselle olisi tilausta

Ajokorttilakiin kaavaillaan uudistuksia, jotka sallisivat ajokortin jo 17-vuotiaalle huoltajan suostumuksella. Nykyisellään kortin voi saada poikkeusluvalla, joita tosin myönnetään vuosittain kasvava määrä – viime vuonna jo yli 15 000.

Liikenneturvan Rutila ja liikennespsykologi Kukkamaa eivät pidä lakiehdotusta 17-vuotiaiden laajasta ajo-oikeudesta hyvänä.

Jos ajokortti-ikää lasketaan, alaikäisille kuljettajille ehdotettu yöajokielto sekä matkustajamäärän rajoittaminen ovat keinoja vaikuttaa nuorten 17-vuotiaiden liikenneturvallisuuteen.

Rutilan mielestä alaikäisen kuljettajan tunnus voi helpottaa näiden rajoituksien valvomista, mutta ei sinänsä vaikuta onnettomuuksien hallintaan.

Kokenut liikenneopettaja Mika Juntunen muistuttaa, että Suomessa on tehty hyvää liikenneturvallisuustyötä jo vuosikymmeniä.

– Sanotaan, että ammattimiehen mielestä se pikkuisen heikkeni tässä välillä – aika voimakkaastikin edellisen ajokorttiuudistuksen yhteydessä. Mutta toivottavasti tässä palataan takaisin asennekasvatuksen tielle.

Jenna Kovalainen on opetellut ajamaan autoa tänä keväänä Mika Juntusen opetuksessa. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Mitä ajatuksia juttu herätti? Osallistu keskusteluun liikenneturvallisuudesta Yle Tunnuksella 1.5. kello 23 saakka.

.
.