Hyppää sisältöön

Tenolla kokeillaan kesällä erilaisia pyyntimenetelmiä kyttyrälohen poistamiseksi: vaihtoehtoina nuottaaminen, sulkupyydykset ja kulkutus

Kyttyrälohta yritetään poistaa Tenosta vuodesta 2023 alkaen tehokkaasti. Tulevana kesänä on tarkoitus testata, miten vieraslajia voisi poistaa esimerkiksi nuottaamalla, sulkupyydyksillä tai ajoverkolla.

Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro kertoo, että suurin haaste on löytää pyyntimenetelmä, jolla saadaan tehokkaasti pyydettyä kyttyrälohia pois vahingoittamatta Atlantin lohta. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Luonnonvarakeskus selvittää tulevana kesänä yhdessä paikallisten kalastajien kanssa sopivia menetelmiä kyttyrälohen poistamiseksi Tenojoesta. Kyttyrälohitutkimus on osa Tenon lohikannan elvyttämistä.

Kyttyrälohen poistopyynti alkaa varsinaisesti vasta kesällä 2023. Silloin on odotettavissa, että kyttyrälohta nousee jälleen suuria määriä Tenolle, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro.

Tänä kesänä on kuitenkin jo tarkoitus tehdä kokeita ja testejä erilaisin pyyntimenetelmin, kertoo Erkinaro.

– Tässä nojaudutaan vahvasti paikallisten kalastajien perinteisiin tietoihin kyttyrälohen ja lohen käyttäytymisestä sekä eri pyyntimuotojen tehosta ja käyttömahdollisuuksista erilaisissa ympäristöissä. On monenlaisia mahdollisuuksia, joita nyt puntaroidaan ja kehitellään.

Erkinaro uskoo, että ensi kesänä kokeillaan esimerkiksi kulkutus- eli ajoverkkopyyntimenetelmiä, jotka toimisivat matalilla kutualueilla lähellä rantaa, nuottatyyppistä isompaa pyydystä sekä rysän tapaista sulkupyydystä, johon kyttyrälohia pyritään ohjaamaan.

– Nämä kaikki ovat vielä kehitteillä.

Suurin haaste on kyttyrälohen ja Atlantin lohen erottelu niin, että Atlantin lohi pääsisi nousemaan Tenolle. Kyttyrälohen poistopyynti ei saa haitata Tenon lohta, jonka tila on muutenkin huono, muistuttaa Erkinaro.

Paikallinen kalastaja luottaisi patoihin

Viime syksynä paikalliset kalastajat ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat kokoontuivat suunnittelemaan pyyntimenetelmiä, ja ehdotukset pyyntimenetelmistä tulivat paikallisilta.

Utsjokelainen Erik Valle on omassa kotirannassaan Tenojokilaaksossa seurannut kyttyrälohen nousemista. Hän on osallistunut myös Luonnonvarakeskuksen tilaisuuksiin ja esittänyt omia näkemyksiään siitä, kuinka kyttyrälohta tulisi pyytää pois Tenolta.

Valle uskoo, että patoaminen ja nuottaaminen olisivat hyviä keinoja kyttyrälohen poistamiseksi joesta.

– Paras konsti olisivat padot, millä Atlantin lohta ei vahingoitettaisi. Patoaminen olisi varmasti hyvä, kun rakentaa toimivan padon ja laitetaan niitä useampi kymmenen Ala-Tenolle. Niin kyttyrälohia saataisiin heinäkuun alussa todella paljon, ja niitä saisivat ihmiset syödä.

Hänen mielestään kyttyrälohta tulisi hyödyntää. Se on hyvä syötävä, ennen kuin se mätänee, sanoo Valle.

Utsjokelaisen Erik Vallen mielestä pato olisi hyvä tapa estää kyttyrälohen nousua Tenolle. Kuva: Anneli Lappalainen / Yle

Norjan suunnitelmat vaikuttavat myös Suomen tarpeisiin

Sekä Norjassa että Suomessa on suunnitelmia edistää kyttyrälohen poistopyyntimenetelmiä, kertoo tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro. Norja on satsaamassa voimakkaasti kyttyrälohen pyyntiin vuonna 2023 ja suunnittelee myös Tenon osalta toimenpiteitä.

Vielä ei ole tarkkaa tietoa Norjan menetelmistä Tenolla, kertoo Erkinaro. Jos Norja esimerkiksi laittaisi suuren sulkupyydyksen ja padon, joka tukkii miltei koko Tenon, niin tällöin kyttyrälohet eivät pääsisi nousemaan ylemmäs Tenoa pitkin.

– Jos tämä toteutuisi, niin siinä tilanteessa meillä Suomen puolella ei olisi kovin paljoa tehtävissä kyttyrälohen osalta, arvelee Erkinaro.

Pyyntimenetelmien lisäksi Luonnonvarakeskus kerää tietoa kyttyrälohen poikasten käyttäytymisestä. Ruokavirasto on myös analysoimassa loisselvitystä kyttyrälohesta. Tämä tutkimus on vielä kesken, mutta Erkinaro uskoo, että nämäkin tulokset tulevat piakkoin.

Voit keskustella aiheesta 29.4. kello 23:een saakka.

.
.