Useiden lähteiden mukaan Mariupolissa asuvia siviilejä on kuljetettu niin sanotuille kokoamisleireille eri puolille itäistä Ukrainaa.
Leirit ovat ainoa venäläisten sallima keino päästä pois vallatusta Mariupolista. Uutistoimistojen tietojen mukaan satamakaupunki Mariupolissa on edelleen loukussa noin 100 000 siviiliä.
Tässä jutussa kerromme, mitä leireistä ja niiden olosuhteista tiedetään tällä hetkellä.
1. Kymmeniä tuhansia viety leireille
Kymmeniä tuhansia Mariupolin asukkaita on ukrainalaislähteiden mukaan viety kokoamisleireille. Osa ihmisistä on viety leireille väkisin kodeistaan, osa on lähtenyt vapaaehtoisesti.
Tiedot leireille vietyjen mariupolilaisten määrästä vaihtelevat. Mariupolin pormestari Vadym Boychenkon mukaan 31 000 asukasta on viety leireille, kertoi The Washington Times (siirryt toiseen palveluun) huhtikuun alkupuolella. Boychenkon mukaan ihmiset ovat voineet joutua odottamaan leireillä viikkoja.
Mariupolin pormestari Petro Andrushenko puolestaan kertoi huhtikuun puolivälissä ukrainalaisen uutistoimisto Interfaxin (siirryt toiseen palveluun) mukaan, että Venäjä pitää vähintään 20 000 ihmistä kokoamisleireillä Mariupolin lähellä. Andrushenkon mukaan lisäksi noin 5 000–7 000 ihmistä on leirillä Bezimennen kylässä parinkymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta.
Ulkomaisissa medioissa olleiden siviilihaastattelujen perusteella osa mariupolilaisista on päätynyt leireille vapaaehtoisesti, osa on kuljetettu sinne väkisin. Britannian yleisradioyhtiö BBC (siirryt toiseen palveluun) kertoi muutama päivä sitten pariskunnasta, joka lähti kodistaan vapaaehtoisesti evakuointipisteelle, josta heidät kuljetettiin yhdelle kokoamisleireistä, Nikolskeen Mariupolin lähelle.
Brittilehti The Guardianin (siirryt toiseen palveluun) haastattelema nainen puolestaan vietiin Bezimennen kylässä olevalle leirille väkisin pommisuojasta.
2. Ukrainalaiset valokuvataan ja rekisteröidään
Kokoamisleireillä ukrainalaisilta kerätään sormenjäljet ja heistä otetaan valokuvat. Kuulustelussa selvitetään siviilien yhteydet muun muassa Ukrainan päättäjiin, toimittajiin ja armeijaan.
Mariupolista perheensä kanssa paennut mies kertoi ranskalaiselle Franceinfo-medialle (siirryt toiseen palveluun), että leirillä sotilaat keräävät kaikilta lähtijöiltä sormenjäljet ja tarkastavat heidän passinsa. Miehen mukaan kaikkiin siviileihin kohdistetaan valtavasti painostusta.
Mariupolista paennut pariskunta puolestaan kuvaili BBC:lle (siirryt toiseen palveluun) kuulustelujen olevan samanlaisia kuin vankilassa. Venäläiset tutkivat pariskunnan puhelimet ja selvittivät mahdollisia yhteyksiä Ukrainan päättäjiin, toimittajiin tai armeijaan.
The Guardianin (siirryt toiseen palveluun) haastattelema leirillä ollut nainen kertoi kuulustelujen olleen hyvin laajat. Naisen mukaan kuulustelijat esittäytyivät Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n edustajiksi. Naisen mukaan kuulusteluissa kysyttiin myös mielipiteitä Putinista, Ukrainasta ja konfliktista.
Nuori ukrainalainen nainen kertoi yhdysvaltalaiselle The Washington Post -lehdelle (siirryt toiseen palveluun), että kuulusteluissa selvitettiin, keitä perheenjäseniä maahan on jäänyt. Naisen mukaan Venäjän viranomaiset kehottivat häntä perheineen olemaan kiitollisia siitä, että heidät on “vapautettu”.
Mariupolin pormestari Boychenko on uutistoimisto AP:n (siirryt toiseen palveluun) mukaan sanonut, että ne, jotka eivät läpäise seulontaa leireillä, on siirretty väliaikaisiin vankiloihin. Myös BBC:n haastattelema pariskunta kertoo, että jos kuulusteluissa heräsi jokin epäilys, henkilö kuljetettiin Donetskiin tarkempaa kuulustelua varten, kidutettavaksi tai tapettavaksi.
Venäjä ei ole vahvistanut yllä olevia tietoja.
3. “Olosuhteet kuin keskitysleirillä”
Tiedot kokoamisleirien olosuhteista perustuvat muutamien leireiltä pois päässeiden antamiin tietoihin. He kuvailevat oloja huonoiksi.
Kokoamisleirien olosuhteista on toistaiseksi saatavilla hyvin vähän tietoa. Tiedot perustuvat lähinnä leireiltä pois päässeiden siviilien kertomuksiin.
BBC:n haastattelema (siirryt toiseen palveluun) pariskunta kuvailee leiriä keskitysleirin kaltaiseksi.
Pariskunnan mukaan olosuhteet olivat huonot. Vanhukset nukkuivat käytävillä ilman patjoja tai peittoja. Tuhannet ihmiset käyttivät yhtä vessaa ja pesuallasta, kertoo BBC:n haastattelema pariskunta. Saippuat, desinfiointiaineet, vessapaperi ja terveyssiteet loppuivat.
Avaruusteknologiayritys Maxarin maaliskuun lopulla julkaisema satelliittikuva näyttää yhden epäillyistä leireistä Bezimennessä. Kuvan on julkaissut muun muassa BBC (siirryt toiseen palveluun). Venäjä-mieliset Donbassin edustajat ovat The Guardianin (siirryt toiseen palveluun) mukaan kertoneet, että Bezimenneen on perustettu mariupolilaisille 30 teltan telttakaupunki, johon mahtuu 450 henkilöä.
Uutistoimisto AP:n Youtubessa (siirryt toiseen palveluun) julkaisemalla videolla näkyy, kun ihmiset kulkevat telttojen keskellä Bezimennessä.
4. Leireiltä ihmiset kuljetetaan Venäjälle
Kuulustelut läpäisseet ukrainalaiset kuljetetaan leireiltä Venäjälle. Presidentti Zelenskyin mukaan ihmiset viedään usein niinkin kauas kuin Siperiaan tai Kaukoitään.
Eri lähteiden perusteella näyttää siltä, että ihmiset kuljetetaan kokoamisleireiltä Venäjälle.
Muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut uutistoimisto AP:lle (siirryt toiseen palveluun), että ihmisiä lähetetään Venäjän hallussa oleville alueille tai Venäjälle, usein Siperiaan tai Kaukoitään.
The Guardianin (siirryt toiseen palveluun) haastattelema Mariupolista paennut nainen kertoi, että hänet kuljetettiin leiriltä venäläiskaupunki Rostoviin, noin 130 kilometrin päähän Ukrainan rajalta. Siellä ihmisille kerrottiin, että lopullinen määränpää olisi Vladimir,kaupunki Moskovan itäpuolella.
Nainen päätti kuitenkin lehden mukaan jäädä kyydistä, ja väitti venäläisille vartijoille, että hänen perhettään asuu Rostovissa. Naisen mukaan hän pääsi kohtalaisen helposti lähtemään.
Mariupolin pormestari Vadym Boychenko kertoi BBC (siirryt toiseen palveluun):lle, että bussit kulkevat Venäjälle selvästi paremmin kuin muualle Ukrainaan.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Euroopan ja Keski-Aasian apulaisjohtaja Tatyana Lokshina puolestaan on kertonut The Guardianille, että monille ei ole annettu mahdollisuutta päästä Ukrainan turvallisimpiin osiin. Käytännössä useimmat joutuivat valitsemaan joko Venäjälle lähtemisen tai pommituksen alle jäämisen väliltä.
5. Sotarikoksia tutkitaan aktiivisesti
Useat eri tahot, kuten järjestöt ja Kansainvälinen tuomioistuin, selvittävät Ukrainassa tapahtuvia epäiltyjä sotarikoksia. Kansainvälisen oikeuden professori uskoo, että leireistä tiedetään enemmän parin kuukauden kuluessa.
Se, mikä kaikki Venäjän valtaamilta alueilta tuotu tieto on totta ja mikä ei, on vielä epäselvää.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessorin Martti Koskenniemen mukaan oikeudellisesti tyydyttävää tietoa voi saada jo muutaman kuukauden aikana. Sodan osapuolten kantojen sijaan Koskenniemi suosittelee tarkastelemaan puolueettomia lähteitä.
Hänen mukaansa epäiltyjä sotarikoksia tutkivat jo monet eri tahot Kansainvälisen rikostuomioistuimen eli ICC:n lisäksi.
Ukrainassa on esimerkiksi perustettu rikoksia aktiivisesti tutkiva ja dokumentoiva 16 ukrainalaisen ihmisoikeusorganisaation yhteiselin (siirryt toiseen palveluun), niin kutsuttu “kello viiden koalitio”.
Koskenniemi kertoo, että myös Itä-Euroopassa aktiivisesti toimiva Centre of Civil Liberties tutkii sotarikoksia. Keskuksen toimintaa rahoittavaa muun muassa EU ja YK:n kehitysjärjestö, jolla on myös omia elimiään Ukrainassa.
Lisäksi EU:n alaisuudessa oleva syyttäjäviranomaisten yhteinen koordinaatioelin Eurojust on perustanut yhteistoimintayksikön tutkimaan sotarikoksia Ukrainassa.
– Monet maat ovat myös lähettäneet syyttäjäviranomaisiaan avustamaan aiemmin mainittuja tahoja tutkinnassa. Esimerkiksi Ranskasta on lähetetty DNA-laboratorio, Koskenniemi kertoo.
Avoimiakin lähteitä, kuten sosiaalisesta mediasta irti saatavaa sisältöä ja dataa, tutkitaan järjestelmällisesti myös eri mediataloissa. Myös kansainvälinen journalistien kollektiivi Bellingcat on ottanut Ukrainan tapahtumat tehtävälistalleen.
6. Siviilien kuvailema toiminta on rikollista
Siviilien kertomukset venäläisten toimista leireillä viittaavat kansainvälisten sopimusten rikkomiseen. Venäjä on jättänyt sopimuksia noudattamatta ennenkin.
Sodankäyntiä ja sen seurauksia käsitellään monissa kansainvälisissä sopimuksissa ja määräyksissä. Jos siviilien kertomukset leireistä ovat totta, Venäjän toiminta rikkoo esimerkiksi Geneven sopimusta (siirryt toiseen palveluun), joka koskee siviilien suojelua.
Venäjä ei saisi esimerkiksi rikkoa siviilien henkistä tai fyysistä koskemattomuutta eikä kohdella heitä epäinhimillisesti. Alueen vallannut maa ei saa siirtää siviilejä väkisin pois vallatulta alueelta tai pitää heitä alueella. Jos evakuointi on välttämätöntä, Venäjä ei saisi evakuoida vallatun alueen ulkopuolelle, etenkään maan rajojen ulkopuolelle.
– Käsitykseni mukaan Venäjä ei juurikaan ole noudattanut näitä sopimuksen määräyksiä, Koskenniemi toteaa.
Venäjä perusti kokoamisleirejä myös Tšetšenian sodissa pari vuosikymmentä sitten. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi jo vuonna 2000 (siirryt toiseen palveluun) leireille vietyjen siviilitšetšeenien pahoinpitelystä, kidutuksesta, ryöstämisestä ja raiskaamisesta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa käsitellään edelleen Tšetšenian sotien aikaisia rikoksia. Koskenniemen mukaan useimmat maat ovat säätäneet sotarikokset ja ihmisyyttä vastaan kohdistuneet rikokset rangaistaviksi.
– Kun tekijät, kuten sotilaat, komentajat tai sotilasjohto, saadaan selville, heitä kohtaan voidaan nostaa kansainvälinen pidätysmääräys, jolloin heidät voidaan pidättää missä tahansa he liikkuvat.
Lue myös: