Hyppää sisältöön

Venäjä etenee Itä-Ukrainassa, mutta se ei ole saanut aikaan läpimurtoa – katso tästä jutusta, mikä on sotatilanne Ukrainan eri osissa

Ukraina sanoi torstaina, että Venäjä on kiihdyttänyt sotatoimiaan koko itäisellä ja eteläisellä rintamalla.

Venäjän rintamalinja Ukrainassa
Venäjän rintamalinja Ukrainassa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut jo yli kaksi kuukautta.

Venäjä vetäytyi Ukrainan pääkaupungin Kiovan lähistöltä huhtikuun alussa ja keskitti joukkojaan Ukrainan itäosaan. Venäjä on kiihdyttänyt sotatoimiaan myös eteläisellä rintamalla.

Yle pyysi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri Antti Pihlajamaata arvioimaan, millainen taistelutilanne on nyt ja mitä Venäjä voi lähiaikoina sodassa saavuttaa.

Venäjä etenee idässä – mutta ilman suurta läpimurtoa

Venäjä hyökkää juuri nyt Itä-Ukrainassa monessa suunnassa, mutta ei kovin nopeasti. Mitään suurta läpimurtoa ei ole tapahtunut, eikä Venäjä ole vallannut uusia suuria maa-alueita.

Näyttää siltä, että Venäjä pyrkii etenemään idässä kulutussodan hengessä, sanoo tutkijaupseeri Pihlajamaa.

Kulutussodassa tarkoitus on aiheuttaa viholliselle niin suuria tappioita, ettei se enää pysty jatkamaan taistelua tehokkaasti.

Pihlajamaan mukaan on vaikea sanoa, onko kyseessä valittu taktiikka vai olosuhteiden pakko, kun voima ei riitä muuhun.

– Jos [Venäjän] toiminta jatkuu tällaisena, voi ennakoida, että idän tilanne ei ehkä nopeasti tule kääntymään, Pihlajamaa sanoo.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle, ©Mapcreator.io | OSM.org

Venäjä on tuonut Donbasin alueelle viime viikkoina huomattavasti lisää joukkoja. Sen jälkeen kun hyökkäyksen toisen vaiheen sanottiin pääsiäisen jälkeen alkaneen, Venäjän joukot ovat edenneet Izjumin kaupungista kohti etelää, Donetskin kaupungista länteen ja kaupunkien välillä pohjoiseen.

Eniten Venäjä näyttää Pihlajamaan mukaan saavuttaneen Izjumin kaupungin alueella, joka sijaitsee Harkovan alueella, Donbasin ulkopuolella. Izjumista Venäjän joukot ovat edenneet viime päivinä useisiin suuntiin, kohti Slovjanskin ja Barvinkoven kaupunkeja.

On epäselvää, onko tavoitteena käynnistää Ukrainan joukkojen suurempi saarto, Pihlajamaa sanoo.

– Siellä on joka tapauksessa pyrkimys edetä kohti etelää. Jos Venäjä siihen pystyy, se turvaa yhä enemmän Donetskin alueen hallussapitoa.

Ukrainan joukkojen jäsen katsoo taivaalle ilmaiskun aikana rintamakylässä lähellä Velyka Novosilkaa Donetskin alueella Ukrainassa 27. huhtikuuta 2022. Kuva: Roman Pilipey / EPA

Lännessä on arvioitu, että Venäjä yrittää saada Ukrainassa aikaan jotain, mitä se voisi esitellä niin sanottuun voitonpäivään mennessä. Voitonpäiväksi sanotaan Venäjällä toisen maailmansodan päättymisen muistopäivää 9. toukokuuta.

– Jos tilanne ei muutu puolentoista viikon aikana, on epätodennäköistä, että voitonpäivään mennessä Donbas olisi kokonaan Venäjän hallussa, Pihlajamaa sanoo.

Ukraina on idässä enimmäkseen torjunut hyökkäyksiä. Sillä on kuitenkin idässä parhaita joukkojaan ja kokemusta taistelusta vuodesta 2014. Maasto ja olosuhteet ovat ukrainalaisille tuttuja.

Venäjällä taas on Itä-Ukrainassa joukkoja, jotka ovat taistelleet jo kaksi kuukautta ja olleet sitä ennen viikkoja sijoitettuna Ukrainan ympäristöön. Se on kuluttavaa, Pihlajamaa sanoo.

– Henkilöstöresurssien osalta Venäjä on enemmän laskevalla käyrällä kuin Ukraina, joka on sodan aikana kyennyt perustamaan lisää joukkoja ja kärsinyt vähemmän tappioita.

Sitä ei tiedetä, onko Ukrainalla aikeita tai kykyä tehdä aloitetta ja estää Venäjän etenemistä.

Hyökkäys etelään sitoo Venäjän joukkoja

Venäjä väitti keskiviikkona saaneensa haltuunsa eteläisessä Ukrainassa koko Hersonin alueen, kertoo uutistoimisto Reuters.

Ukrainan mukaan Venäjä hyökkää nyt kohti Mykolajivia ja Kryvyi Rihiä.

– Venäjä on vallannut eteläisen Ukrainan aika lailla Hersonin ja Mykolajivin kaupungin väliselle alueelle saakka. Rintamalinja on ollut Hersonin ja Mykolajivin välillä jo useamman viikon. Siitä länteen on yhä Ukrainan hallussa, Pihlajamaa sanoo.

Ukraina on pyrkinyt alueella vastahyökkäyksiin ja jossain määrin myös onnistunut.

Pihlajamaan mukaan alueiden pitäminen hallussa eteläisessä Ukrainassa sitoo Venäjän joukkoja.

Ukrainassa viranomaiset varoittavat, että Venäjä järjestää Hersonin alueella valekansanäänestyksen Donetskin ja Luhanskin tyyppisen niin sanotun kansantasavallan perustamiseksi.

Pihlajamaa sanoo, että juuri näennäistasavallan perustamisen näkökulmasta Hersonin hallinnolliset rajat ovat Venäjälle tärkeitä.

– Lisäksi Hersonin kautta Mustaanmereen laskee Dneprjoki, jonka Venäjä haluaa varmasti pitää itsellään.

Hersonin alueelta paennut perhe saapui minibussilla Zaporižžjan kaupunkiin viime viikolla. Kuva: Roman Pilipey / EPA

Pihlajamaa arvioi, että Hersonin alueen valtaamisella Venäjä haluaa varmistaa Krimin asemaa, sillä se on Venäjälle kaikkein tärkeimpiä alueita.

– Jos Ukraina pääsisi murtautumaan uudelleen Hersonin alueelle, Krimin niemimaa olisi alttiimpana ukrainalaisten toiminnalle.

Taistelut jatkuvat myös Etelä-Ukrainasta pohjoiseen päin. Zaporižžjan ja Donetskin kaupungin välillä kulkee rintamalinja, jota Venäjä yrittää työntää pohjoiseen.

Pihlajamaan mukaan Venäjä ei ole kuitenkaan saavuttanut siellä nopeaa edistystä vaan yrittää kuluttaa Ukrainaa vähä vähältä raskaalla tulenkäytöllä.

Moldovaan kuuluvassa mutta Venäjä-mielisessä Transnistriassa on puolestaan sattunut viime päivinä useita iskuja, joiden tekijät ja tarkoitus ovat jääneet epäselväksi.

Pihlajamaa epäilee Venäjän kykyä toteuttaa tämänkaltaista maayhteyttä ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Taistelu terästehtaalla Mariupolissa jatkuu

Taistelua Mariupolin rannikkokaupungista on seurattu lännessä viikkoja. Azovstalin terästehtaalla Asovanmeren rannalla taistelu jatkuu.

Tehtaalla on loukussa eri arvioiden mukaan satoja siviilejä ja ukrainalaissotilaita, joista monet ovat haavoittuneita.

Venäjä on vaatinut useaan otteeseen ukrainalaissotilaita antautumaan, mutta nämä eivät ole suostuneet pyyntöön.

– Heillä ei taida oikein olla vaihtoehtoa. Heidän voi olla aika vaikea luottaa siihen, että jos he antautuisivat, heitä kohdeltaisiin kovinkaan suopeasti, Pihlajamaa sanoo.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on sanonut kieltäneensä joukkojaan hyökkäämästä Azovstalin alueelle. Hän määräsi alueen täydellisesti saarrettavaksi, jotta "kärpänenkään ei pääse pois".

Pihlajamaa huomauttaa, että Venäjän näkökulmasta tehdasalueen piiritys sitoo joukkoja, mutta se on kuitenkin helpompaa kuin ryhtyä tyhjentämään tehdasaluetta siviileistä ja sitä puolustavista joukoista.

Hänen mukaansa Venäjä kykenee tulittamaan aluetta riittävästi siten, että se pystyy sitomaan sinne ukrainalaisjoukot.

– Jos sinne ei saada mistään täydennyksiä, niin tällä tahdilla sieltä loppuvat ennen pitkää elintarvikkeet.

Donetskin alueen kuvernööri Pavlo Kyrylenkon mukaan Venäjä ei salli haavoittuneiden ukrainalaissotilaiden evakuointia tehdasalueelta.

Kyrylenkon mukaan Venäjä ei myöskään salli humanitaaristen käytävien avaamista alueelle.

Venäjä haluaa estää asetoimituksia iskuilla Länsi-Ukrainaan

Venäjä teki tällä viikolla iskuja myös kaukana rintamalinjoista. Se iski maanantaina viidelle rautatieasemalle Länsi- ja Keski-Ukrainassa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjän puolustusministeriö on myöntänyt, että iskujen tarkoitus oli estää ulkomaisten asetoimitusten pääsy rintamalle.

Tutkijaupseeri Pihlajamaan mukaan on varsin todennäköistä, että Venäjä tekee lisää tällaisia iskuja Ukrainan infrastruktuuria kohtaan.

– Venäjän kannalta tehokkaampaa on pyrkiä vaikuttamaan reitteihin ja liikenteen solmukohtiin kuin häiritä yksittäisiä asekuljetuksia, Pihlajamaa sanoo.

Iskujen tarkoituksena voi olla Ukrainan ilmapuolustuksen sitominen niin, ettei sitä kyetä siirtämään Itä-Ukrainaan. Ukraina joutuu koko ajan pitämään mielessä, että myös länsi- ja keskiosiin maata voidaan iskeä.

Lisäksi iskut vaikeuttavat siviilien liikkumista lännen suuntaan, ja niillä on psykologinen vaikutus.

– Jos tiedetään, että iskuja voi tulla mihin tahansa koska tahansa, se ei helpota tavallisten ukrainalaisten elämää. Sillä voidaan yrittää kylvää pelkoa ja murentaa puolustustahtoa, Pihlajamaa sanoo.

* Voit keskustella aiheesta perjantaihin 29. huhtikuuta 2022 kello 23:een saakka.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue myös:

.
.