Hyppää sisältöön

Helsingin seudulle saapuu voitonpäivän alla Venäjää tukeva autokulkue – informaatiovaikuttaminen näyttäisi juuri tältä, sanoo asiantuntija

Alustavan arvion mukaan sunnuntaisessa kulkueessa on mukana parikymmentä autoa. Poliisi kertoo varautuvansa myös vastamielenosoituksiin.

Poliisi toteaa, että kaikilla on oikeus osoittaa Suomessa mieltään eikä poliisi ole estämässä mielenilmauksia, oli aihe millainen tahansa. Kuvituskuva. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla venäläismielinen ja Venäjää tukeva mielenilmaus äitienpäiväksi eli tulevaksi sunnuntaiksi. Mielenilmaus järjestetään päivää aiemmin kuin Venäjällä juhlistetaan voitonpäivää, jolloin maassa muistellaan voittoa natsi-Saksasta.

Poliisin mukaan autoilla toteutettavan tapahtuman järjestäjänä on suomalais-venäläinen yhdistys Rufi. Letkan on tarkoitus lähteä liikkeelle Hyvinkäältä aamupäivällä. Autokulkue matkaa pääkaupunkiseudun läpi, ja se on määrä päättää Vantaalle.

– Tarkka reitti on vielä suunnitteilla, siitä neuvotellaan vielä järjestäjän kanssa. Järjestäjän alustava arvio on, että kulkueessa on parikymmentä autoa, sanoo komisario Juha Juurinen Itä-Uudenmaan poliisista.

Juurisen mukaan sunnuntai on liikenteessä hiljainen päivä, joten kulkueen ei pitäisi olennaisesti vaikuttaa muuhun liikenteeseen. Kiertoajelu kestää vähintään pari tuntia, jopa enemmän, lenkin pituuden mukaan.

Tapahtumasta on kirjoittanut aiemmin muun muassa Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Myös vastamielenosoituksiin varaudutaan

Poliisi joutuu varautumaan myös mahdollisiin vastamielenosoituksiin ja muihin lieveilmiöihin. Juurisen mukaan kaikkeen on varauduttava ja asiat pyritään ottamaan huomioon suunnittelussa järjestäjien kanssa etukäteen.

– Totta kai tämmöisiä asioita täytyy pohtia tällaisessa tilanteessa. Kaikki on tänä päivänä mahdollista.

Komisario painottaa, että kaikilla on oikeus osoittaa mieltään Suomessa ja sitä tulisi kunnioittaa, vaikka olisi eri mieltä mielenosoittajien kanssa. Poliisi ei ole estämässä mielenilmauksia, oli aihe mikä tahansa.

Poliisi varmistaa, että mielenilmaisu on mahdollista paikan ja ajankohdan suhteen ja ettei muille ihmisille aiheudu kohtuutonta haittaa.

– Onhan tässä hiljattain istuttu varsin pitkään Mannerheimintielläkin, eikä sitäkään kielletty. Se on varsin korkealla, että lähdettäisiin kieltämään, Juurinen sanoo.

Hänen mukaansa kulkueen järjestelyistä on sovittu hyvässä yhteisymmärryksessä. Tietoon ei ole tullut mitään hälyttävää, eikä Juurinen usko järjestäjien aiheuttavan mitään poikkeuksellista kulkueessa.

Yhdistyksellä on sosiaalisessa mediassa melko pieni seuraajajoukko. Facebookissa seuraajia on kolmisensataa, Twitterissä kolmisenkymmentä.

Somessa Rufi esittäytyy oikeana ja aitona suomalais-venäläisenä yhdistyksenä, Suomen ja Venäjän välisenä ystävyysseurana. Tarkoitus on edistää ystävyyssuhteita maiden välillä.

Yle ei tavoittanut yhdistyksen edustajaa vastaamaan tapahtumaa koskeviin kysymyksiin.

Asiantuntija: "Suurin osa suomalaisista ei tällaisille tempuille olkaansa kohauta"

Aalto-yliopiston työelämäprofessorin, sotatieteiden tohtorin Jarno Limnéllin mukaan mielenilmauksessa on varmasti ihmisiä, joiden motiivi ei ole ainakaan tiedostetusti ulkoapäin ohjailtua.

– On kuitenkin selvää, että jos ja kun Venäjä haluaa informaatiovaikuttamista harjoittaa, se näyttäisi esimerkiksi juuri tältä, mahdollisesti vielä suuremmassa mittakaavassa.

Limnéll katsoo, että jonkinlainen vastamielenosoitus on mahdollinen, mutta uskoo sen olevan rauhallinen.

– Yksittäisiä ylilyöntejä voi esiintyä, mutta en olisi erityisen huolissani. Kovin moni ei taida pitää tällaisia autokulkueita merkittävinä.

Hänestä on hyvä muistaa, että mielenosoituksessa nähdään parikymmentä autoa.

– Pelkästään Kauppatorille kerääntyy joka perjantai enemmän autoja Stadin Cruisingiin. Kun informaatiovaikuttamista tullaan enenevissä määrin näkemään, ihan jokaiseen rasahdukseen ei tarvitse reagoida, tuli se sitten mistä suunnasta tahansa.

Limnéllin mukaan jonkinlainen ilkivalta on mahdollista. Hänen mielestään mielenilmauksista syntyvät haitat jäävät lähinnä roskaamisen tasolle, mikä unohtuu parissa päivässä.

– Uskoisin, että suurin osa tavallisista suomalaisista ei tällaisille tempuille olkaansa kohauta, ja hyvä niin.

Taustalla voi olla tavoitehakuisuutta

Mielenilmauksilla on yleensä pyrkimys vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja keskusteluun, arvioi kyberturvallisuuden työelämäprofessori, eversti evp Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta.

Käynnissä oleva Nato-keskustelu voi olla yksi syy ja motivaatio tapahtumalle.

– Tällainen ryhmä todennäköisesti haluaa ilmaista, mitä mieltä on vallitsevasta tilanteesta. Jos ryhmällä on agenda ja positiivinen näkemys Venäjään, niin tällä tavalla se pyritään tuomaan esiin, Lehto sanoo.

Hän ei pidä tätä suoranaisena hybridivaikuttamisena, mutta taustalla voi olla tavoitehakuisuutta. Tällöin tilanteen kärjistyminen on mahdollista.

– On mahdollista, että tällaiseen liittyy jotain fyysistä toimintaa, jonka sama porukka on organisoinut. Näin saadaan otsikoihin, että oli rauhallinen mielenosoitus rauhan ja ystävyyden puolesta ja meihin kohdistettiin tällaisia ja tällaisia toimia, Lehto pohtii.

Hänen mukaansa ainoa riski liittyy etukäteen järjestettyyn toimintaan, jolloin Venäjällä voitaisiin väittää Suomessa olevan väkivaltaa ja mielenilmausten estämistä.

– Tällainen näytelmä on mahdollinen, jos se suunnitellaan etukäteen. Ulkopuolisten toimintana tällainen ei ole niin todennäköistä.

Lehto painottaa, ettei kaikkea tarvitse ohjata Venäjältä käsin, vaan toimijoita löytyy Suomestakin. Naton vastustus halutaan tuoda monella tavalla esiin sosiaalisessa mediassa ja muutoinkin.

– Ennen Ukrainan sotaa uskoin Venäjän toimivan rationaalisesti, mutta nyt katson, että meidän kannaltamme irrationaalisetkin ratkaisut tai toimenpiteet ovat mahdollisia. Kaikkeen on varauduttava.

Suomi–Venäjä-seura vastustaa aiottua mielenilmausta

Suomi–Venäjä-seura sanoo olevansa jossain määrin huolestunut tilanteesta. Seuran pääsihteerin Niina Sinkon mukaan nyt ei ole aika millään tavalla juhlistaa Venäjän valtiollista sotapropagandaa ja narratiivia tukevia juhlapäiviä.

Sinkko katsoo, että Venäjä voi käyttää vastaavia juhlallisuuksia hyödyksi omassa tarinankerronnassaan.

– Seurassa kannustamme viettämään Eurooppa-päivää, joka perustuu rauhaan ja ajatukseen, ettei sota Euroopassa olisi mahdollinen.

Seuraan on tullut yhteydenottoja venäjänkielisiltä, jotka ovat huolestuneita, millaiseksi voitonpäivän viettäminen kääntyy Venäjällä tai muualla Euroopassa, jossa voidaan järjestää vastaavia tempauksia.

– Tilanne on hyvin herkkä ja aiheuttaa ymmärrettävistä syistä vahvoja tunnereaktioita. On ennustettu, että Venäjällä juhlinta olisi sotaan keskittyvää.

Venäjä-mielisten näkemysten esiin tuominen voi aiheuttaa vihapuhetta Suomessa asuvia venäjänkielisiä kohtaan, joista moni kuitenkin syvästi vastustaa Venäjän sotatoimia, Sinkko sanoo.

Venäjällä vain rohkeimmat vastustavat sotaa

Suomi–Venäjä-seura on pitänyt yhteyttä kansalaisyhteiskunnan toimijoihin Venäjällä, mutta tilanne on vaikeutunut kaiken aikaa sotaviikkojen edetessä. Venäjä kiristää lainsäädäntöään ja voimassa olevien lakien tulkintaa, mikä tekee yhteistyöstä yhä hankalampaa.

– Yhteistyö voi olla vaarallista heidän olemassaolonsa ja toimimisensa kannalta. Olemme korvanneet paljon toimintaa niillä venäläisyhteisöillä ja -toimijoilla, jotka ovat siirtyneet toimimaan Euroopan puolelle tai jotka ovat olleet valmiiksi eri EU-maissa.

Pieni vähemmistö edelleen Sinkon mukaan protestoi Venäjällä Ukrainan sotaa vastaan. Talojen nurkkiin laitetaan rauhankyyhkyn muotoisia origameja tai öisin seiniin liimataan sotaa vastustavia tarroja.

– Sodan vastustaminen on siirtynyt sellaiseksi underground-tyyppiseksi. Tuntuu, että vain rohkeimmat uskaltautuvat siihen ryhtyä tällä hetkellä.

Venäjällä on pelon ilmapiiri, Sinkko kuvailee. Seuraan on tullut viitteitä siitä, että Venäjällä tarkkaillaan, ketkä ovat "meidän" ja "teidän" joukkoja. Monet ovat suorastaan peloissaan tilanteen takia.

Euroopassa ja EU-maissa olevat venäläiset kokevat tilanteensa turvalliseksi, jos heillä ei ole pelkoa joutumisesta palaamaan takaisin Venäjälle. He voivat Sinkon mukaan puhua avoimemmin.

Toisin on niillä, jotka elävät siinä pelossa, että joutuvat palaamaan kotimaahansa, kun esimerkiksi Schengen-viisumin aika umpeutuu. Samoin niillä, jotka pelkäävät Venäjällä olevien sukulaistensa puolesta.

– Kohtaamme työssämme paljon sellaisia, joiden oma tulevaisuus on edelleen epäselvä, eivätkä he ole ihan varmoja, joutuvatko palaamaan Venäjälle. Tämän väestönosan suun Venäjä on onnistuneesti sulkenut. He eivät uskalla ottaa kantaa kovin voimakkaasti, vaikka eivät hyväksy maansa sotatoimia, Sinkko sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 5. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

.
.