Hyppää sisältöön

Koronnousu ei näy vielä monen asuntovelallisen kukkarossa, mutta nouseviin korkoihin on syytä varautua, asiantuntija neuvoo

Toimitusjohtaja Jussi Pajala Nordean Kiinnitysluottopankista arvioi, että korkotaso tulee nousemaan vuoden-parin sisällä 1,5–2 prosentin tuntumaan. Muuttunut korkotaso näkyy monen asuntovelallisen kukkarossa viiveellä.

Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Viime vuosina asuntomarkkinoilla on totuttu halpaan lainaan ja mataliin korkoihin, kun euribor on pyyhältänyt miinuksella. Suunta on muuttumassa, sillä vuoden pituisen euribor-koron on jo nähty nousseen pitkästä aikaa plussalle.

Pääsiäistä edeltävällä viikolla suomalaisvelallisten keskuudessa suosittu 12 kuukauden euribor-viitekorko nousi hetkeksi ensimmäistä kertaa positiiviseksi sitten vuoden 2016.

Moni asuntovelallinen onkin pohtinut viime aikoina kauhunsekaisin tuntein sitä, kuinka paljon korot tulevat nyt oikein nousemaan, ovatko korot nousseet pysyvästi ja kestääkö oma talous korkotason "uuden normaalin" kuristavan otteen.

Toimitusjohtaja Jussi Pajala Nordean Kiinnitysluottopankista valistaa, että koronnousu ei näy vielä monen asuntovelallisen kukkarossa, sillä korko, eli 12 kuukauden euribor-viitekorko, tarkistetaan nimensä mukaisesti kerran vuodessa – vaikutus näkyy siis viiveellä riippuen siitä, milloin oman lainan koronatarkistuspäivä on.

– Jos korontarkistus ajoittuu vaikkapa syyskuulle, niin tällä hetkellä koronnousu ei vielä omaan talouteen vaikuta. Mutta sitten kun korontarkistuspäivä tulee omalle kohdalle, ja jos korkotaso siinä vaiheessa on positiivinen, kuten se näyttää tässä vaiheessa olevan, sitten se vaikuttaa välittömästi siitä eteenpäin, Ylen Radio Suomen Päivässä vieraillut Pajala kertoo.

Koronnousu voi näkyä yllättävänkin suurina summina kuluttajien kukkarossa.

Pajala laskee, että 150 000 euron asuntolainalla 2 prosentin korko tarkoittaisi noin 3 000 euroa vuodessa (tai yli 250 euroa kuukaudessa) lisää maksettavaa, mikäli ennakoitu koronnousu tapahtuu.

Pajalan mukaan pankkialalla on ennakoitu, että 12 kuukauden euriborin koronnousu olisi vuoden 2023 loppua kohden 1,5–2 prosentin kieppeillä. Samansuuntaisia arvioita esittivät OP-ryhmän ja Nordean ekonomistit Ylelle aiemmin tässä kuussa.

Osa asunnonostajista on ennakoinut koronnousua korkosuojalla. Pajala neuvoo, että korkosuojan voi ostaa pankista edelleen tai koska tahansa, mutta ehdot eivät ole sitä mitä ennen. Korkotason yleinen nousu näkyy pankkien korkosuojien ehdoissa ja hinnoissa.

– Tänä päivänä korkosuojauksen hankkiminen ei ole yhtä edullista kuin mitä se oli esimerkiksi vuosi sitten, Pajala muistuttaa.

Hän arvioi, että omistusasunnon ostaminen on edelleen järkevä ratkaisu Ukrainan sodan epävarmuudesta ja euriborin laukasta huolimatta. Suomen asuntomarkkina on pitkää kehitystä katsoessa vakaalla pohjalla ja hintataso kehittynyt maltillisesti verrattuna muuhun Eurooppaan.

Pajalan mukaan keskeistä asuntovelalliselle on oman kassan varmistaminen. Tämä tarkoittaa, että yksilöiden on syytä varautua nouseviin korkoihin. Omaa kulutustaan voi olla syytä tarkastella kriittisesti ja sopeuttaa omaa talouttaan kassavirran ehtymiseen.

Voit keskustella aiheesta 29.4. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.