Hyppää sisältöön

Suomessa on kansainvälisesti merkittävä määrä vanhoja sisävesien höyrylaivoja, moni niistä pidetään kunnossa Suolahden perinnetelakalla

Suomessa on jäljellä lähes sata höyrylaivaa. Keskimääräisellä laivalla on ikää sata vuotta, ja kunnostustarve on jatkuva.

Suolahden perinnetelakalla kunnostetaan aikoinaan Keiteleellä matkustajaliikenteessä ollutta Toimi-laivaa.
Suolahden satama-alueella korjataan perinnelaivoja. Työn alla on muun muassa Keiteleellä matkustajia kuljettanut Toimi-laiva. Video: Timo Hytönen / Yle

Suolahden Vanhan Aseman seutu satamineen ja telakoineen oli aikoinaan henkilö- ja rahtiliikenteen solmukohta. Vielä pitkään sotien jälkeen pääosa kuljetuksista kulki vesi- ja rautateitä pitkin, koska nykyisenkaltaista maantieverkkoa ei ollut.

Edelleenkin rakennettu ympäristö kertoo tarinaansa alueen historiasta ja ennen kaikkea puun uiton merkityksestä. Suolahden asemalla vesistöjä pitkin Keiteleelle uitetut tukit nostettiin aikanaan rautatierahdiksi ja sieltä myös ruokittiin koivuhaloin höyryllä kulkenutta Suomea.

Muistona tästä ajasta perinnetelakan alueella on myös jäljellä yksi halkoproomuista.

Keskitetty puuhun perustunut polttoainehuolto alkoi Suomessa talvisodan kylmän tammikuun aikana 1940, kun puun hankinta keskitettiiin Rautatiehallituksen Puutavaratoimistolle. Toimistosta tuli sodan jälkeen vuonna 1945 Vapon edeltäjä eli Valtion polttoainetoimisto.

Uittokauden telakat vähissä

Uittokauden aikaisia Suolahden satama- ja asema-alueen kaltaisia ympäristökä ei ole Suomessa säilynyt kovin monia. Näin kertoo Suomen höyrypursiseuran kommodori Sohvi Puro:

– Tällaisia Suolahden kaltaisia alkuperäisiä, höyrylaivojen ja proomujen kunnostuta varten suunniteltuja, telakoita on vain muutama jäljellä.

Suolahden kaltaisia ympäristöjä, joissa alkuperäinen telakka-alue on autenttisessa ympäristössä ovat Puron mukaan Laitaatsilta Savonlinnassa ja Kanavansuun tekka Lappeenrannassa.

Höyrylaivaharrastajat löysivät telakan

Erityisen tärkeä oma telakka on Äänekosken seudun omalle höyrylaivaharrastajien joukolle. Keväinen aamu raikaakin teippaista talkoon äänistä, kun aikoinaan Keitelleellä liikennöityä matkustaja-alusta kunnostetaan kesää varten.

– Täällä kunnostetaan vanhaa vuonna 1898 rakennettua Toimi-laivaa. Siihen laitetaan uudet ikkunat vanhojen tilalle ja katsotaan, mitä muuta sen sisällä tehdään, kertoo Keiteleen perinneliikenneyhdistyksen piheenjohtaja Matti Hämäläinen.

Puheenjohtaja Matti Hämäläinen kehuu Suolahden harrastajien taitoja ja intoa. Kuva: Timo Hytönen / Yle

Suolahden perinnetelakalla kunnostettavana on Hämäläisen mukaan ollut laaja joukko muitakin aluksia, mikä kertoo telakan maineen kiirineen höyrypurjehtijoiden keskuudessa:

– Täällä on ollut kunnostettavana useita kymmeniä aluksia. Tällä hetkellä siellä on muun muassa Hovisaari ja tässä telakan edustaalla on Keitele. Lisäksi on Metsä ja muutama muukin laiva, niitä tullut tänne ympäri Suomea kunnostettaviksi.

Haasteena tietotaidon siirtäminen

Suomen höyrypursiseura ylläpitää tietoa Suomen olemassa olevista höyryaluksista ja yhdistää harrastajia ympäri Suomen. Tärkeää seuralle on välittää ja säilyttää historiallista tietotaitoa liittyen höyrypurjehdukseen.

– Höyrypursiseura kurssittaa, me katsastamme ja opetamme höyrytekniikkaa. Jokaiselle, joka kiinnostuu löytyy meiltä opastusta ja kannustusta.

Puron mukaan Suomessa on tätä nykyä noin 90 toimivaa höyrylaivaa. Keskimäärin ne ovat satavuotiaita ja alkuperäisessä asussaan. Haasteena on nimenomaan osaamisen välittäminen seuraavalle sukupolvelle.

– Suomessa on jäljellä kansainvälisestikin katsottuna suurimpia höyryalusten sisävesilaivastoja. Alukset ovat kuitenkin iäkkäitä ja vaativat huolenpitoa. Meidän haasteemme on se, miten kykenemme siirtämään tätä osaamista nuoremmalle sukupolvelle, kommodori Sohvi Puro toteaa.

.
.