Venäjä teki torstaina ohjusiskun Kiovaan lähelle hotellia, jossa YK:n pääsihteerin António Guterresin oli määrä majoittua Ukrainan-vierailullaan.
Geneven sopimusten mukaan sotatoimia ei saisi kohdistaa siviileihin, varsinkaan silloin, jos siviilien joukossa ei ole sotilaita tai sotilaallista toimintaa, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi totesi Ylen aamussa perjantaina.
– Nyt venäläiset eivät ole edes yrittäneet väittää, että näin on. Tämmöistä terroripommitusta on jatkuvasti harrastettu, jolla selvästi pyritään alistamaan Ukrainan kansa kokonaisuudessaan. Kyllä minä sanon, että se on vähän turhauttavaa, että Venäjä kaikkien sopimusten jäsenenä ei millään tavalla edes yritä perustella toimintaansa niiden nojalla.
Koskenniemen mukaan Venäjän iskua lähelle hotellia, jossa Guterresin oli tarkoitus majoittua, ei voi tulkita ainakaan "pr-toiminnaksi" Venäjän puolelta.
– Herää kysymys, kuinka pitkään kansainvälinen yhteisö jaksaa tuskailla näiden iskujen suhteen. Varmasti YK reagoi tavalla tai toisella.
Voit katsoa koko Ylen aamun keskustelun täältä.
Tietoa sotarikoksista kertyy rutkasti
Tietojen kerääminen sotarikoksista on yleensä hankalaa, mutta Ukrainassa käytävästä Venäjän hyökkäyssodasta tietoa kertyy poikkeuksellisen paljon.
Tietojen keruuta auttaa se, että Ukraina on melko kehittynyt yhteiskunta, mutta myös Venäjän oma toimintatapa helpottaa tietojen saamista, totesi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
– Ilmeisesti nyt jollakin tavalla venäläiset ovat lähteneet hyvin soitellen sotaan, kuten sanotaan. On ollut mahdollista saada heidän viestintäänsä talteen.
Samanlaiseen arvioon päätyy myös emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
– On syytä olettaa, että hyvin suuri määrä niistä venäläisistä sotilaista, komppanian päälliköistä ja ehkä pataljoonan komentajista, joiden alaisuudessa näitä rikoksia on tehty, kyetään identifioimaan ja heistä saamaan aikaan kansainvälinen pidätysmääräys, Koskenniemi arvioi.
"Venäläiset rikkovat siviilejä koskevia säännöksiä"
Eilen Ukrainan pääsyyttäjä ilmoitti käynnistäneensä esitutkinnan Butšan tapahtumista kymmentä venäläistä sotilasta vastaan. Kimmo Nuotio uskoo, että vastaavia esitutkintoja aloitetaan todennäköisesti vielä paljon lisää.
Ukrainassa epäillään tapahtuneen sekä sotarikoksia että rikoksia ihmisyyttä vastaan. Karkeasti ottaen sotarikokset kohdistuvat sotilaisiin ja sotavankeihin, kun taas siviileihin sodankäynnin ohessa kohdistuvat julmuudet, kuten murhat ja raiskaukset, ovat jälkimmäisiä.
Geneven sopimus koskee siviilien suojaamista. Sopimus on pitkä ja yksityiskohtainen. Tekoja, joihin sodassa voi syyllistyä, on Koskenniemen mukaan valtava määrä.
– Sikäli kun nyt ulkopuolelta voi mitään sanoa, niin venäläiset jatkuvasti ja intensiivisesti rikkovat kaikkia näitä sopimuksen siviilejä koskevia säännöksiä. Onko kyse sotarikoksista vai ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista, se on tavallaan toissijaista, Koskenniemi sanoo.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Johtajia on vaikea saada vastuuseen
Vaikka tietoja epäillyistä rikoksista kertyy, syyllisten saaminen vastuuseen on asiantuntijoiden mukaan kokonaan toinen asia.
Kimmo Nuotio arvioi, että rikosprosesseja tulee varmasti "jollain aikataululla".
– Puhutaan vuosista tai ehkä vuosikymmenistä. Kukaanhan ei tiedä, mitä Venäjällä tapahtuu. Jos siellä tapahtuu joitakin isoja vallanvaihdoksia ja vastaavia, sitten voi tietysti olla, että näitä asioita lähdetään selvittelemään.
Jos tilanne jäätyy nykyiselleen, asiat etenevät Nuotion mukaan “tipotellen” ja mahdollisesti sattumanvaraisesti. Johtajia tuskin lähdetään hakemaan asevoimin maasta, joka ei ole yhteistyöhaluinen, Nuotio arvioi.
– Sanotaanko näin, että tähtien asennon täytyy olla suotuisa, että vastuuta voidaan toteuttaa. Paine Venäjää kohtaa kuitenkin vuosien kuluessa tulee tässäkin suhteessa lisääntymään.
Martti Koskenniemi näkee rikosoikeuden roolin vain pienenä osana sotaa, joka saa turhankin suurta huomiota.
– Aina kysytään, että saadaanko Vladimir Putin tästä tuomiolle. Se on erittäin epätodennäköistä, että näin koskaan kävisi. Tämän kysymyksen esiin nostaminen avaa sellaisen pettymyksen tien, jonka toisessa päässä on kyynisyyttä.
Koskenniemen mukaan voimavaroja tulisi kohdentaa ennen kaikkea kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseen.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 30.4. kello 23:een saakka.
Juttua päivitetty kello 10.53: Lisätty osuus, jossa Koskenniemi kommentoi ohjusiskua lähelle Guterresin hotellia.
Lue myös: