Hyppää sisältöön

Jos maailman valtioiden kesken järjestettäisiin politiikan MM-kisat, Suomi olisi mitalisijalla

Suomi pärjää mainiosti maiden välisiä vertailuja yhdistäneessä tutkimuksessa.

Kuva: Illusia Sarvas / Yle

Suomi on viime vuosina löytynyt useiden kansainvälisten vertailujen kärkisijoilta:

Vaikka Suomea ulkomailla suitsutetaan milloin mistäkin onnistumisesta, suomalaiset itse eivät tätä menestystä meinaa uskoa todeksi (siirryt toiseen palveluun).

Jos yleisessä saunassa ottaa puheeksi, että tutkimusten mukaan Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneista maista, joku saunojista kyllä mutisee, että onhan meilläkin hyvä veli -verkostoja, ja heittää lisää löylyä kiukaalle: “Suomi on paska maa”. (siirryt toiseen palveluun)

Suomen kelvottomuus on ainoa uskomus, josta niin herrat kuin narritkin ovat Suomessa samaa mieltä.

AIka hyvin kansalta, joka rankattiin vastikään maailman onnellisimmaksi maaksi (siirryt toiseen palveluun) viidettä kertaa peräkkäin.

Mutta kuinka hyvin tai huonosti Suomi oikeasti pärjää kansainvälisessä vertailussa?

Pohjoismaat ovat kärkikastia lähes kaikessa

Kosmopolis-lehti (siirryt toiseen palveluun) päätti ottaa asiasta selvää. Se yhdisti kahdeksan eri kansainvälisen vertailun tulokset "Politiikan MM-kisaksi".

Tässä usean vertailun yhdistäneessä kisassa Suomi pärjäsi muiden demokraattisten maiden tapaan autoritäärisiä valtioita paremmin.

Mutta onko tällaisessa valtioiden vertailussa mitään järkeä?

Kyllä on, sanoo politiikan tutkija Heino Nyyssönen, tosin pienin varauksin.

– Yksittäiset luvut sinänsä eivät minusta ole niin kiinnostavia kuin pidemmät trendit.

Eräs tällainen pidemmän ajan trendi on uskomus, jonka mukaan Pohjoismaat ja tietyt länsimaat ovat maailman parhaita ja menestyneimpiä, kun taas tilastojen pahnanpohjimmaiset löytyvät Aasiasta ja Afrikasta.

Tämä uskomus pitää paikkaansa myös silloin, kun useamman kansainvälisen vertailun tulokset vedetään yhteen.

Suomi häviää Norjalle ja Tanskalle, mutta lyö Ruotsin

“Politiikan MM-kisan” kärjessä on Norja, toisena Tanska ja kolmantena Suomi. Suomi häviää kakkossijan Tanskalle vain pisteellä, mutta neljäntenä tulevaan Ruotsiin on selvä kahdeksan pisteen ero.

Kaikki Benelux-maat ovat kahdenkymmenen parhaan joukossa samoin kuin saksankielinen Eurooppa Sveitsi mukaan luettuna.

– Avoimet ja suhteellisen tasa-arvoiset maat pärjäävät näissä eri vertailuissa, Nyyssönen summaa.

Heikoiten useamman vertailun vertailussa pärjäsivät Somalia, Etelä-Sudan ja Syyria.

Vähemmän korruptiota, enemmän onnellisuutta

Kosmopolis-lehden artikkelista käy ilmi myös se, että eri indeksien välillä on havaittavissa yhtäläisyyttä. Etenkin alhainen korruptio liittyy vahvasti hyvään oikeusvaltioon, vakaaseen valtioon, hyvään lehdistövapauteen ja onnellisuuteen.

– Voidaan kysyä, että jos jokin valtio on oikein korruptoinut, niin voiko se silloin olla erityisen onnellinenkaan, Nyyssönen pohtii.

Tutkija arvioi, että Suomessa järjestelmä tältä osin toimii. Elämä on onnellisempaa, kun ei tarvitse päivittäin pohtia paljonko lääkärille pitää maksaa pimeästi hyvää hoitoa saadakseen.

Yllättävää sen sijaan on se, että elämänlaatu ei ole kiinni poliittisesta järjestelmästä. Esimerkiksi Kuuba (sijalla 108) ja Kiina (114) pärjäävät vertailussa kohtuullisesti, vaikka ne eivät olekaan demokraattisia valtioita tai bruttokansantuotteeltaan kärkisijoilla niin kuin kokonaiskilpailussa parhaiten menestyneet maat.

Demokratiat voittavat autoritaariset maat

Aineiston perusteella kehittyneet demokraattiset maat menestyvät kaikissa osakilpailuissa autoritäärisiä valtioita paremmin.

Heino Nyyssönen asui pitkään Viktor Orbánin itsevaltaisesti johtamassa Unkarissa. Siellä hän kuuli usein sanottavan, ettei maassa ole mitään suuria ongelmia, tai jos niitä onkin, ongelmat johtuvat Euroopan unionista.

– Poliitikkojen puheita kuunnellessa joutuu usein miettimään, että perustuvatko ne mihinkään evidenssiin. Tämä oli se kysymys, johon tällä vertailujen yhdistämisellä lähdettiin hakemaan vastausta. Tutkimuksella haluttiin antaa kansalaisille ikään kuin kättä pidempää, jotta he voivat vertailla omaa maataan muihin valtioihin.

Nyt tehty yhteenveto kertoo, ettei Unkari ole maailman menestyneimpiä maita. Unkarin sijoitus on 56:s.

Eikö Suomi olekaan paska maa?

Voiko tämän yhteisvertailun perusteella sanoa, että Suomi ei olekaan paska maa?

– Kyllä näin voidaan aika yksiselitteisesti sanoa. Kyllä me tutkijat ainakin olimme aika yllättyneitä Suomen pronssimitalista.

Kiinnostavaa on, että maailman mahtivaltio Yhdysvallat ei tässä vertailussa pärjännyt, vaikka se onkin rikas ja vaikutusvaltainen maa. Yhdysvallat on vertailussa sijalla kahdeksantoista yhdessä Ranskan kanssa.

Venäjällä menee vielä Yhdysvaltojakin huonommin. Se löytyy sijalta 110. Ukraina on sijalla 107.

Mitä numerot lopulta kertovat?

Tutkijat puhuvat artikkelissaan numeroiden retoriikasta eli siitä, että numerotkaan eivät ole jumalan sanaa. Numeroitakin joudutaan aina tulkitsemaan, ja yhdestä ja samasta lopputuloksesta voi tehdä monenlaisia tulkintoja.

Joku voi siis yhä kivenkovaan väittää, että asiat eivät Suomessa ole hyvin.

Suomen pronssitila kertoo ainakin sen, että muissa maissa asiat on hoidettu vielä Suomeakin huonommin.

KATSO PUOLI SEITSEMÄN JUTTU AIHEESTA

Tutkijat laskivat kahdeksan eri kansainvälisen maavertailun tulokset yhteen.

Lähde: Jussi Metsälä, Heino Nyyssönen ja Marikki Pitkänen: Numeroiden retoriikka ja politiikan maailmanmestaruus. Kosmopolis 3/2021.

.
.