Hyppää sisältöön

Näin Putin hyötyy, kun Eurooppa maksaa Venäjän kaasusta ruplilla – kokosimme vastaukset keskeisiin kysymyksiin ruplakaupasta

EU-komissio on tuominnut kaasuyhtiöiden ruplakaupan. Pian myös Suomen Gasum joutuu päättämään, miten se vastaa Venäjän vaatimukseen ruplamaksuista.

Useat eurooppalaiset energiayhtiöt ovat taipumassa Venäjän presidentti Vladimir Putinin vaatimukseen maksaa kaasutoimituksista ruplissa, uutisoi talouslehti Financial Times (siirryt toiseen palveluun) torstaina.

Joukossa on myös suomalaisen energiayhtiö Fortumin omistama Uniper. Uniperin talousjohtaja Tiina Tuomela on sanonut, että yhtiö pitää uutta maksujärjestelyä laillisena.

EU-komissio kuitenkin tuomitsee kaasuyhtiöiden ruplakaupan jyrkästi. Se on varoittanut, että yhtiöt rikkovat unionin asettamia pakotteita, jos maksuja suoritetaan Kremlin toiveiden mukaan.

Mistä on kyse?

Venäjän esittämä vaatimus kaasukaupan ruplamaksuista ei ole uusi. Kyse on Putinin asetuksesta, jonka mukaan "epäystävällisten maiden" eli EU-maiden tulee maksaa kaasustaan ruplissa tai muuten kaasutoimitukset katkeavat.

Venäjän kaasuyhtiö Gazprom lähetti asiasta kirjeet eurooppalaisille energiayhtiöille maaliskuun lopussa. Se antoi kullekin kaasunostajalle oman takarajan, johon mennessä kirjeeseen pitää vastata.

Esimerkiksi suomalainen valtionyhtiö Gasum vastaa venäläisten vaatimukseen toukokuussa, jolloin sen seuraava maksuerä lankeaa. Tarkkaa päivämäärää yhtiö ei kerro julkisuuteen.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on sanonut, että toimituskatkoksia on edessä huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alussa.

Venäjä katkaisi kaasuntoimitukset Puolaan ja Bulgariaan keskiviikkoaamuna.

Miten ruplakauppa toimii?

Käytännössä kyse on maksujärjestelystä. Venäjän vaatimus on, että eurooppalainen kaasuyhtiö perustaa kaksi tiliä venäläiseen valtiolliseen Gazprombankiin. Esimerkiksi Fortumin omistama Uniper on sellaiset jo perustanut.

Toiselle Gazprombankin tilille länsiyhtiö siirtää maksut euroissa tai dollareissa, jonka jälkeen Gazprombank siirtää rahat toiselle tilille ruplissa. Se tekee tämän lainaamalla ruplia Venäjän keskuspankilta.

Venäjä laskee kaupan tapahtuneen vasta, kun raha on siirtynyt länsiyhtiön ruplatilille. Tämä tekee maksuista EU-komission mielestä ruplakauppaa.

Rikkovatko ruplamaksut pakotteita?

Komissio katsoo, että maksut rikkovat Venäjän keskuspankkia vastaan asetettuja kansainvälisiä pakotteita. Länsimaisen energiayhtiön maksu on käytännössä suoraa lainaa Venäjän keskuspankille.

Venäläiset voivat lisäksi pitää hallussaan summaa länsimaisessa valuutassa niin pitkään kuin haluavat. Rahojen siirtämisessä onkin komissiolähteiden mukaan ollut viivästyksiä.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko arvioi, ettei kauppatavaroiden maksaminen ruplissa ole sinänsä pakotteiden vastaista.

– Pakotteet ovat kuitenkin poliittisia päätöksiä. Jos EU:n johto tulkitsee, että tämä on pakotteiden vastaista, silloin eurooppalaisten yhtiöiden kannattaisi tällaista näkemystä noudattaa.

Suomen Gasum ei vielä kerro omaa tulkintaansa siitä, rikkovatko Gazprombankissa olevat tilit sen mielestä kansainvälisiä pakotteita tai aikooko yhtiö itse perustaa tällaista tiliä. Sen se päättää vasta toukokuussa.

Tähän asti eurooppalaiset energiayhtiöt ovat maksaneet kaasuostoistaan tileille, jotka Gazpromilla on eurooppalaisissa pankeissa. Lähes kaikki eli 97 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) kaasuostoista on maksettu euroissa tai dollareissa.

Miksi Putin haluaa maksut ruplissa?

Kyse on ennen muuta poliittisesta hankkeesta, sillä mitään taloudellista järkeä järjestelystä on vaikea löytää, sanoo Suomen Pankin Solanko. Hänen mukaansa kyse saattaa myös yksinkertaisesti olla pelkästä päähänpistosta, jonka toteutustapaa tai järkevyyttä ei ole kunnolla mietitty.

– Meneillään on jonkinlainen henkien taistelu siitä, kuka saa määrätä kaupankäynnin ehtoja. Gazprom haluaa yksipuolisesti muuttaa jotakin kohtaa sopimuksessa ja asiakkaan näkökulmasta kyse on siitä, että haluammeko myöntyä siihen.

Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan Venäjän ruplavaatimuksen taustalla on yritys hajottaa Euroopan yhtenäisyyttä.

Hajottamisyrityksestä saattaa kertoa sekin, että länsiyhtöille on asetettu eri takarajoja ruplamaksujen hyväksyntään. Toisaalta takarajat saattavat johtua energiayhtiöiden kaasulaskujen erääntymisaikatauluista.

Esimerkiksi brysseliläinen taloustutkimusyhtiö Bruegel arvioi (siirryt toiseen palveluun), että Putinin esittelemän maksujärjestelmän tarkoitus on kiertää länsimaiden pakotteita.

Onko kaasun maksutapa olennainen?

Venäjän talouden ja sodan rahoittamisen kulmakivi on maan öljy- ja kaasukauppa. Silti ne ovat toistaiseksi jääneet pakotteiden ulkopuolelle.

Ilmasto- ja energia-asioita seuraavan Centre for Research on Energy and Clean Air -tutkimusorganisaation (CREA) mukaan (siirryt toiseen palveluun) Euroopan maat ovat sodan alkamisen jälkeen ostaneet Venäjältä fossiilisia polttoaineita noin 47 miljardilla eurolla. Uutistoimisto Bloomberg on arvioinut, että Venäjän energiatulot lisääntyvät yli kolmanneksella tänä vuonna.

Suomen Pankin Laura Solangon mukaan kaasutoimitusten ruplamaksut ovat kokonaiskuvaa ajatellen "lillukanvarsi", johon on kiinnitetty turhan paljon huomiota.

– Olisi myös kummallista, jos EU alkaa mikromanageeraamaan määräyksiä ulkomaankaupan laskutavasta. Jos meillä on ongelmallinen kauppatavara, suoraselkäisempää olisi keskeyttää sen tuonti.

Solanko myös muistuttaa, että Venäjän talouden ja sodan rahoittamisen kannalta kaasukauppaa olennaisempi on öljykauppa. Raakaöljy ja öljytuotteet muodostavat suurimmillaan noin 40 prosenttia Venäjän budjetin tuloista, kun taas kaasu noin kymmenen prosenttia, hän sanoo.

– Öljy on se, mihin meidän pitäisi keskittyä.

EU:n energiaministerit on kutsuttu maanantaiksi ylimääräiseen kokoukseen Brysseliin. Viikonlopun aikana EU-komissio käy 27 jäsenmaan Brysselin-edustustojen kanssa keskustelua siitä, miten Putinin kaasuun ja öljyyn jatkossa suhtaudutaan.

Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een asti.

Lisää aiheesta:

.
.