Hyppää sisältöön

Eino Hölsä rakensi talon 70 vuotta sitten ja asuu siinä yksin vielä 104-vuotiaana: "Aion asua tässä niin kauan kuin pystyn"

Eino Hölsä ei ole koskaan tehnyt istumatyötä. Urallaan hän on antanut monelle nuorelle miehelle ensimmäisen työpaikan.

Eino Hölsä elää yksin omakotitalossaan. Kotona liikkuminen sujuu rollaattorin avulla, mutta ulos hän ei lähde ilman seuraa. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

104-vuotias Eino Hölsä istuu lempipaikallaan olohuoneen mustassa nojatuolissaan.

Hölsä elää omakotitalossaan rauhallista elämää muutaman kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta.

Nöyrältä vaikuttavan herran äänestä kuuluu ylpeyttä.

– Ensin rakensin naapurin talon valmiiksi. Sitten rupesin ajattelemaan, että pitäisi saada se omakin talo, kertoo Hölsä.

Eino Hölsä osti tontin ja alkoi rakentaa tontille taloa. Sähkö- ja putkitöitä lukuun ottamatta omakotitalo on kokonaan itse rakennettu.

– Olin samaan aikaan muualla päivätöissä. Kaikki rakennustyöt tehtiin iltasilla ja pyhän aikoina.

Eino Hölsä huomasi huoltoasemien kysynnän kasvaneen, ja päätti ryhtyä yrittäjäksi. Eläkkeelle jäädessään siirtyi huoltoasema poikien haltuun. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Hölsä muutti taloon vuonna 1952, eikä hänelle ole seitsemän vuosikymmenen jälkeen syntynyt kiirettä muuttaa talosta pois.

– Aion asua tässä niin kauan kuin vain pystyn ja saan apua, ja apua minä kyllä saan.

Säännöllistä tukea arkeen tuovat useamman kerran päivässä vierailevat hoitajat. Tarpeen vaatiessa Hölsä saa myös apua jo eläkkeellä olevilta pojiltaan.

Pitkän iän salaisuus

Hölsä on sotaveteraani ja -invalidi, joten Suomen valtio takaa hänelle tarvittavan tuen. Reilu 100-vuotias veteraani palveli maataan sekä talvisodassa että jatkosodassa.

Pitkän elämänsä salaisuutta Hölsä ei pysty jakamaan, sillä sitä hän ei tiedä. Mahdolliseksi tekijäksi hän kuitenkin arvioi perintötekijät. Hölsän äiti eli 103 vuotiaaksi.

Pitkän elämän salaisuuksia voi mahdollisesti myös löytää hänen elämäntarinastaan.

Eino Hölsä täytti keväällä 104 vuotta. Pitkä ikä lienee suvussa, sillä hänen äitinsä eli 103-vuotiaaksi. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Hölsä on syntynyt vuonna 1918 Lappeenrannan lähellä sijaitsevassa Savitaipaleen kunnassa.

Maatilan poikana hänen piti aina kyetessään osallistua maatilan töihin. Lapsena opittu työmoraali vaikuttaa kulkeneen mukana hänen elämänsä ajan.

Hölsä kertoo, ettei ole elämässään paljoa istumatyötä tehnyt, vaan on aina jalkojensa päällä työskennellyt.

– Kun minä tulin tänne Lappeenrantaan, menin tukkuliikkeeseen automieheksi. Siellä olin yhden vuoden. Jostain syystä se ei miellyttänyt.

Pitkän linjan bensakauppias

Oma ura sai alkunsa Lappeenrannan keskustassa sijaitsevan Valtakadun Esson huoltoasemalta, jossa hän työskenteli reilun vuosikymmenen.

Tältä Esson huoltoasemalta alkoi Eino Hölsän ura. Kuvattu 8.8.1956 Kuva: Lappeenrannan museot / Kuvapajan kuva-arkisto

Suomen autokannan lisääntyessä ja huoltoasemien kysynnän kasvaessa päätti Hölsä vuokrata oman huoltoaseman naapurikunnasta Luumäen motellin vierestä.

– Minusta tuli työnantaja. Monelle nuorelle miehelle olen antanut ensimmäisen työpaikan bensapoikana.

Eino Hölsä kertoo, että hänen elämänsä parhaat vuodet olivat niitä, joissa hän vaimonsa kanssa kävi yhdessä töissä huoltoasemalla. Nykyään leskenä yksin elävä Hölsä ehti olla vaimonsa kanssa naimisissa 76 vuotta.

– Minä menin sodan aikana jo naimisiin. Naimisissa olevat henkilöt saivat paremmin lomaa kuin poikamiehet, kertoo Hölsä.

Sodissa naimisissa olevat saivat paremmin lomaa kuin poikamiehet. Palvelusmiesten vaimot saivat myös etuuksia. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Talvisodassa Hölsä palveli ratsuväkirykmentissä Karjalankannaksella. Hän kuitenkin loukkaantui, kun hevonen kaatui ja Hölsän jalka jäi hevosen alle.

– Nilkka venähti niin, että en pystynyt enää kävelemään. Siihen loppui minun talvisotani.

Muistot sinikantisesta kirjasta

Jatkosodassa Hölsä muun muassa rakensi ponttonisiltoja monien muiden ajokortillisten sotilaiden tavoin. Jatkosota päättyi hänen osaltaan loukkaantumiseen, kun hän sai osuman kranaattitulessa.

Eino Hölsän mukaan talvisodassa palvelleita ei enää jatkosodassa rivissä marssiminen kiinnostanut. Kuva: Sirkka Haverinen / Yle

Lappeenrantalaisen sotaveteraanin kodin kirjahyllyssä seisoo sinikantinen kirja, johon Hölsä on kirjannut muistiin sodan tapahtumia omasta näkökulmastaan. Kirjoituskoneella kirjoitetut kertomukset muistuttavat Tuntemattomasta sotilaasta.

Kuuntele tästä noin minuutin näyte Eino Hölsän muisteluista 18.6.1941. Sirkka Haverinen lukee.

Hölsällä on sotiemme veteraanina oma näkökulma nykymaailman tapahtumiin. Ukrainassa käytävästä sodasta hän näkee yhtäläisyyksiä talvi- ja jatkosotaan.

– Kun talvisota alkoi, Stalin oli sitä mieltä, että hän on kahden viikon päästä Helsingissä. Hän ei koskaan päässyt edes lähellekään. Putin taas meinaa, että Ukraina olisi antautunut kun vaan kävelee läpi, mutta ei siinä käynytkään näin.

Veteraanin sympatiat ovat Ukrainassa asuvien puolella.

– Kyllä se on surkea tilanne, että ei nykyaikana pystytä sopimaan muuten kuin pyssyjen kanssa, sanoo 104-vuotias sotaveteraani Eino Hölsä.

Kuuntele tästä Eino Hölsän haastattelu kokonaisuudessaan. Toimittajana Sirkka Haverinen.

Katso Yle Areenasta Ylen Sadan vuoden sankarit -ohjelma. Niissä mukana myös lappeenrantalainen Eino Hölsä.

.
.