Hyppää sisältöön

Näätämöjoella lohenpyynti jatkuu lähes normaalisti, vaikka Tenojoelle ehdotetaan kalastuskieltoa – Norjassa rajoituksia voi vielä tulla

Norjan puolella kalastusta voidaan vielä rajoittaa, mikäli lohta ei nouse Näätämöjokeen tarpeeksi. Kolttien kyläkokous kaipaa lisää selvityksiä Atlantin lohen tilanteesta.

Neidenin kalastuskunnan puheenjohtaja Karl Magne Arvola toivoo, että lohta nousisi Näätämöjokeen tänä kesänä enemmän kuin viime vuonna. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Samaan aikaan kun Tenojoelle ehdotetaan lohenpyyntikieltoa jo toista kesää peräkkäin, Näätämöjoella kalastus tullaan aloittamaan normaaliin tapaan. Molemmat joet ovat voimakkaasti vähentyneen Atlantin lohen nousujokia.

Mikäli lohta ei kuitenkaan nouse Näätämöjokeen tarpeeksi, aiotaan joen yläosa Norjan puolella sulkea kalastukselta. Ainoastaan alajuoksulla saisi luvalla kalastaa, kertoo Neidenin kalastuskunnan puheenjohtaja Karl Magne Arvola.

– Teemme kuten aiemminkin ja myymme turisteille lupia, mutta jos lohi ei lähde nousemaan jokeen, suljetaan joen yläosa, kertoo Arvola.

Norjassa luvanmyynnistä ja alueen kalastuksen järjestelyistä vastaa Neidenin kalastuskunta, kun Suomessa Metsähallitus myy luvat ja ELY-keskus vastaa valvonnasta.

Näätämöjoki alkaa Suomen puolelta Iijärvestä ja laskee Norjan puolella Jäämereen. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Lohet lähtevät nousemaan jokeen jo siitä lähtien, kun jäät lähtevät. Arvola toivoo, että lohitilanne olisi parempi kuin viime vuonna, jolloin lohta nousi huonosti. Arvola epäilee yhdeksi syyksi vieraslaji kyttyrälohta, jota nousi jokeen runsaasti viime kesänä.

– En uskalla väittää, mutta kyttyrälohi voi olla yksi syy tilanteeseen. Onneksi saimme pyydettyä pois melkein kaikki, sanoo Arvola.

Viime kesänä Näätämöjoella poistokalastettiin 15 000 kyttyrälohta. Joen pohjaan asennettujen mittarien mukaan joen yläjuoksulle nousi lopulta 200 kyttyrälohta.

– Se oli kova urakka, pyysimme melkein yötä päivää silloin, kun se oli nousussa, kertoo Arvola.

Lohikannan heikentyminen huolettanut pitkään saamelaisyhteisöä

Lohikantojen turvaamiseksi Näätämöjoen kalastussääntöjä on tiukennettu sekä Suomessa että Norjassa.

Kolttasaamelaisilla on Suomen puolen Näätämöjoella ollut oikeus kalastaa perinnepyydyksin, mutta viime vuosina pyyntiä on jouduttu rajoittamaan. Ennen jokaisella perheellä sai olla yhteensä kolme verkkoa joella, nykyisin verkkopyyntiä on rajoitettu kahteen verkkoon perhettä kohti.

Kolttasaamelaisten luottamusmies Veikko Feodoroff ymmärtää lohikannan huonon tilanteen, vaikka sen seurauksena perinnepyyntiä on jouduttu rajoittamaan.

– Suurin rajoitus on kohdistunut kolttasaamelaisten pyyntiin. Verkkopyyntiaika on myös lyhennetty loppumaan heinäkuun loppuun, kun ennen pyydettiin vielä elokuun puolella, kertoo Feodoroff.

Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff odottaa, että lohikannan hiipumiselle etsitään ratkaisuja muutenkin kuin rajoituksia tekemällä. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Näätämöjoen neuvottelukunta on vuosien mittaan pohtinut joen tulevaisuutta ja lohikannan elpymistä. Neidenin kalastuskunnan lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu myös kolttien kyläkokous, Metsähallitus ja ELY-keskus.

Norjassa Pohjois-Atlantin lohi on jo merkitty uhanalaiseksi. Vuosien mittaan lohimäärät ovat vain vähentyneet Näätämöjoella. Feodoroffin mielestä olisi aika selvittää myös merellä tapahtuvan kalastuksen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia lohikantaan.

Näätämöjoen neuvottelukunta tulee jatkamaan selvityksiä, joiden pohjalta mahdollisia rajoituksia tullaan tekemään, kertoo Feodoroff.

– Tietoa tulisi saada enemmän lohien määrästä ja siitä, paljonko joessa on kutevia lohia. Lohimäärän vähentyminen on ollut pitkään isona huolena saamelaisyhteisössä. Toivon kuitenkin, että heille suotaisiin syömäkalat, mikäli se on mahdollista.

Samaa kehitystä toivoo myös Neidenin kalastuskunnan puheenjohtaja Karl Magne Arvola. Hän ei vielä uskalla ennustaa, kuinka paljon lohta lähtee jokeen nousemaan ensi kesäksi.

– Siellä ne lohet jo vuonolla odottelevat, että jäät lähtevät. Toivottavasti se oli vain viime vuosi, kun lohimäärät kävivät pohjamontussa, toivoo Arvola.

.
.