Hyppää sisältöön

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa asetti Saimaan kanavan remontin uuteen valoon: "Olisi aika erikoista, että investoisimme sotaa käyvän valtion puolella sulkuihin"

Helsingin Sanomien mukaan hallitus aikoo perua tai laittaa jäihin Saimaan kanavan suurremontin. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen pitää uutista iskuna itäisen Suomen elinvoimalle. Sikasen ja alueen kansanedustajien mukaan rahaa olisi nyt suunnattava muihin väyläinvestointeihin.

Saimaan kanavan sulkujen pidennys on peruuntumassa. Kuva Mustolan sululta. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Saimaan kanavan suurremontin mahdollinen peruuntuminen on Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen mukaan isku itäisen Suomen elinvoimalle.

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina tietoihinsa perustuen, että Suomen hallitus aikoo perua tai laittaa jäihin kanavan remontin.

Taustalla vaikuttaa se, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut molemmin puolin pakotteita. Niiden takia kanavan käyttö jäänee lähivuosina merkittävästi vähäisemmäksi kuin aikaisemmin.

Lue lisää: HS: Hallitus on perumassa Saimaan kanavan remontin – hanketta lykättiin jo marraskuussa

Sikasen mukaan remontin peruuntuminen tarkoittaisi pidemmällä aikavälillä Saimaan kanavan näivettymistä, kun isommat alukset eivät mahdu sulkuihin.

Nykyiset Saimax-luokan alukset ovat vanhoja ja käyttöikänsä päässä. Saimax-luokan aluksella tarkoitetaan alusta, joka mahtuu kulkemaan Saimaan kanavan suluista.

– Uudet vesistöihin liittyvät ympäristöstandardit tarkoittavat sitä, että nykyisen kokoluokan alukset tulevat lähivuosina jäämään liikenteestä pois, Sikanen sanoo.

Pidemmät alukset jäävät tulematta

Sulkujen pidentämistä on pidetty tärkeänä Saimaan rahtiliikenteen tulevaisuuden kannalta.

Nykyisin kanavassa voivat kulkea korkeintaan 82,5 metriä pitkät alukset.

Remontissa kanavan sulkuja oli määrä pidentää 11 metrillä. Muutos olisi mahdollistanut nykyistä pidemmät alukset Saimaan kanavalla sekä syväväylällä Lappeenrannasta Varkauden ja Joensuun satamiin saakka.

Sulkujen pidentämisen tavoitteena oli edistää Saimaan kanavan ja Saimaan järvialueen vesiliikenteen toimintaedellytyksiä ja alentaa kuljetuskustannuksia.

Lisäksi Saimaalle olisi ollut mahdollista saada isoja matkailualuksia, mikä olisi piristänyt alueen risteilytoimintaa.

Rahaa voisi suunnata raiteille

Tällä hetkellä Saimaan kanavalla ei ole liikennettä Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia.

Lue lisää: Yritykset kieltäytyvät käyttämästä suoraa vesireittiä Venäjän kautta Suomeen – lannoitefirma maksaa nyt kiertotiestä, joka lisää matkaa satoja kilometrejä

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja katsoo kuitenkin pidemmälle. Hän pitää remontin mahdollista peruuntumista kanavan tulevaisuuden kannalta erittäin harmillisena asiana.

Sikanen peräänkuuluttaa nyt muita väyläinvestointeja teollisuuden kuljetusten turvaamiseksi. Niistä tärkeimpänä hän pitää kaksoisraiteen rakentamista Karjalan radalle Luumäen ja Joutsenon välille.

– Raidepuolella kapasiteetti on erittäin kovassa käytössä. Luumäki-Joutseno -väli on tulevaisuudessa pullonkaula.

Rataosuudelle ei ole tehty vielä ratasuunnitelmaa. Sikasen mukaan suunnittelu on saatava käyntiin ja rahoitus radalle.

– Teollisuuden vientikuljetuksille tarvitaan vähäpäästöinen muoto. Raideliikenne jää vaihtoehdoksi, kun vesiliikenne on käytännössä poissuljettu pitkäksi aikaa, Sikanen sanoo.

Rahaa ei järkevää roikottaa

Muiden väyläinvestointien merkitystä korostavat myös alueen kansanedustajat.

SDP:n lappeenrantalaisen kansanedustajan Suna Kymäläisen mukaan Saimaan kanavalle päätettyjä rahoja ei ole järkevää roikottaa vuosikausia vaan ohjata niitä muihin väyläkohteisiin.

Saimaan kanavan remonttiin oli varattu 95 miljoonaa euroa.

– On tarpeen saada nekin miljoonat käyttöön perusinfran puolelle, jossa on paljon kehitys- ja perusparannustarpeita, Kymäläinen sanoo.

Saimaan kanavan liikennekausi on alkanut, mutta laivoja ei ole kanavassa näkynyt. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Kymäläinen sekä lappeenrantalaiset kansanedustajat Ari Torniainen (kesk.) ja Jukka Kopra (kok.) nostavat maakuntajohtajan tavoin esiin Luumäen ja Joutsenon välisen kaksoisraiteen tarpeellisuuden.

Torniaisen mukaan tavarakuljetuksia siirtyy Saimaalta rautateille ja maanteille.

– Meillä on myös Kutilan kanava, joka tarvitsee pari miljoonaa euroa liikenne- ja viestintäministeriön kautta, Torniainen sanoo.

Venäjän toiminta asetti investoinnin uuteen valoon

Saimaan kanavan remontin mahdollista peruuntumista kansanedustajat pitävät erittäin harmillisena itäisen Suomen kannalta.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa kuitenkin asetti investoinnin uuteen valoon. Osa Saimaan kanavan suluista on Venäjän puolella olevalla vuokra-alueella.

– Meillä on sotaa käyvä kumppani. Samaan aikaan, kun kaikkia muita investointeja ja yhteistyötä karsitaan niin olisi aika erikoista, että investoisimme sotaa käyvän valtion puolella sulkuihin, Suna Kymäläinen sanoo.

Ari Torniainen huomauttaa, että kansainväliset varustamot eivät tällä hetkellä lähde rantautumaan ja kulkemaan venäläisten satamien kautta.

– Käytännössähän kanava alkaa sieltä Viipurin satama-alueelta, Torniainen kertoo.

Saimaan kanava on Torniaisen mukaan esillä valtion seuraavassa lisätalousarviossa.

Jukka Kopran mukaan kanavan remontoinnin tarve ei kuitenkaan poistu.

– Kanavan aika koittaa toivottavasti joskus, Kopra sanoo.

Lue seuraavaksi: Venäjän uhkaus Saimaan kanavan vuokrasopimuksen purkamisesta on spekulaatiota, sanoo kanavan vastuuhenkilö: "Venäjä ei ole nostanut tällaista esiin"