Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa yllätti myös suomalaiset kalankasvatusyritykset.
– Kyllähän Venäjän riskit on aina tiedetty, että mitä tahansa voi tapahtua – ei se helppo kaupankäyntiympäristö ole. Mutta en usko, että kukaan Suomessa tiesi tätä tilannetta vielä vuodenvaihteessa, toimitusjohtaja Yrjö Lankinen aprikoi.
Lankinen luotsaa ympäri maata seitsemää kalankasvatusyritystä, joista suurimmat ovat Savon Taimen, Hanka-Taimen ja Napapiirin Kala.
Sisä-Suomessa kalanviljelylaitokset ovat keskittyneet poikastuotantoon. Kun vienti itään tyrehtyi EU:n Venäjään kohdistamien talouspakotteiden vuoksi, yritysten on etsittävä uusia ostajia vientiin kasvatetuille poikasille.
Luonnonvarakeskuksen (siirryt toiseen palveluun)(Luke) mukaan Suomi vei vuonna 2020 lähes 50 miljoonan euron arvosta kalaa, kalarehuja ja kalanpoikasia Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan.
Kalanpoikasten osalta Venäjä on ollut Suomen tärkein vientimaa. Poikasviennin arvo on ollut kasvusuunnassa ja oli viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa.
– Venäjän Karjalassa on alettu kasvattaa kirjolohta, erikoistutkija Jari Setälä Lukesta kertoo.
Suomalaisyrityksillä teettää nyt töitä löytää korvaavia markkinoita. Kalankasvattajille nopeat muutokset tuotannossa ovat käytännössä vaikeita, koska ympäristöluvan ehdot tulevat vastaan.
Vientiin kasvatetut poikaset uivat jo altaissa
Merkittävien Venäjän markkinoiden sulkeuduttua äkisti elinkeino toivoo pikaisia joustoja ympäristölupaehtoihin. Ilman lupaehtojen väliaikaista höllentämistä jo altaissa uiskentelevat poikaset on hävitettävä eikä niitä voi kasvattaa aikuisiksi.
Suomen Kalankasvattajaliitto kirjelmöi (siirryt toiseen palveluun) päättäjille maaliskuussa ja vaati määräaikaista poikkeuslupaa kiintiöiden ylityksiin tuotantomäärien ja rehunkäytön osalta.
Kalatalousalan yritykset ovat vedonneet (siirryt toiseen palveluun) myös yhdessä ministereihin. Kiireellisimpänä yritykset pitävät päätöksiä, joiden turvin poikasylijäämä saataisiin kasvatettua ruokakaloiksi kotimaassa. Yritysten mielestä kalaruoan huoltovarmuus Suomessa on "hälyttävän alhainen".
Yritykset vetoavat myös siihen, että hallitus päätti kesällä 2021 kotimaisen kalan edistämisohjelmasta (siirryt toiseen palveluun). Sen tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kalan kulutus ja lisätä viljellyn kalan tuotantoa Suomessa 50 miljoonaan kiloon vuoteen 2035 mennessä.
– Jos nyt kasvaville poikasille olisi kasvatusmahdollisuuksia kotimaassa, niin se auttaisi kovasti kasvattajia ja nopeuttaisi ohjelman käynnistämistä vuodella-kahdella, toimitusjohtaja Yrjö Lankinen perustelee.
Hän ei kuitenkaan ole kovin toiveikas, että päätökset ovat riittävän ketteriä jo altaissa uivien kalojen osalta.
– Virkakoneistolla kestää yleensä liiankin pitkään lupa-asioiden toimeenpano, Lankinen soimii.
Jos lupajoustoja ei heru nopsasti, ylijäämäpoikaset joko poltetaan biokaasulaitoksessa tai kuskataan turkistarhojen eläimille syötettäviksi. Kokonaan kalankasvattajat eivät kuitenkaan vielä heitä pyyhettä kehään.
Muuttunut tilanne pistää tuotannon uusiksi
Esimerkiksi Hanka-Taimenen ja Pohjois-Karjalan Kalanviljely -yhtiön laitoksissa Hankasalmella, Joensuussa ja Kontiolahdessa on kasvatettu kirjolohenpoikasia Venäjälle. Markkinaponnisteluja on jo suunnattu toisaalle.
– Katsotaan kevään aikana markkinoita kirjolohenpoikasille ja istukaskalalle kotimaasta ja muista ilmansuunnista: lännestä ja etelästä. Kyllä vientimahdollisuuksia löytyy muualtakin kuin Venäjältä, toimitusjohtaja Yrjö Lankinen otaksuu.
Pohjois-Karjalan Kalanviljely -yhtiön tuotantolaitoksia lähellä itärajaa on juuri uudistettu. Viime vuonna aloitetut investoinnit Joensuun Keskijärvellä valmistuvat kesällä, mutta tuotanto joudutaan järjestämään heti uudelleen.
– Että minkälaista kalaa tehdään, toimitusjohtaja miettii, kun tuotantoa ei lupaehtojen takia voi lisätä.
Sisämaan kalanviljelyn valtteina Lankinen pitää hyväkuntoisia poikaslaitoksia, joissa on hyvät kasvuolosuhteet. Lisäksi on vireillä hankkeita muun muassa kirjolohikantojen kehittämiseksi.
Lankinen ei ole muutosten keskellä haudannut ajatusta ryhtyä kasvattamaan erittäin uhanalaisia Saimaan järvitaimenia Pohjois-Karjalassa.
– Kun saadaan allastiloja kuntoon ja käyttöön, kyllä järvitaimenen emokalatuotanto on edelleen suunnitelmissa, Lankinen vakuuttaa.
Kalanviljely-yritykset eivät joka tapauksessa voi laskea sen varaan, että kaupalliset suhteet Venäjän ja Länsi-Euroopan välillä palautuvat ja Suomesta vielä joskus vietäisiin kalanpoikasia Venäjälle.
Aiheesta voi keskustella 6.5. kello 23:een saakka.
Lue myös: