Hyppää sisältöön

Hallitus vei eduskuntaan hybridiuhkia torjuvan valmiuslain "puolikkaan" – itärajan masinoidun maahantulon pykälät ovat yhä kesken

Vielä on auki, säädetäänkö valmiuslait tavallisessa vai perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Suomi on valmistellut lakimuutosta, jolla kyettäisiin estämään vieraan valtion ohjaama turvapaikanhakijoiden masinointi rajan yli. Hallitus on arvioinut, että se esittelee lait eduskunnalle toukokuun aikana. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Yhteiskunnan häiriötiloissa, kuten suuronnettomuudessa tai sodassa käytettävän valmiuslain puutteet huomattiin jo pari vuotta sitten koronakriisissä.

Viime syksynä päivittämiselle tuli lisäpontta, kun Venäjä masinoi EU:hun, kuten Puolaan ja Liettuaan turvapaikanhakijoita – Venäjän helmikuussa aloittamasta hyökkäyssodasta puhumattakaan.

Tiistaina hallitus vei eduskuntaan ensimmäisen osan valmiuslaista. Voit lukea esityksen täältä (siirryt toiseen palveluun).

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan tuoreistettu valmiuslaki kykenee tunnistamaan hybridivaikuttamisen aikaisempaa paremmin.

Poikkeusolojen määritelmään sisältyy esimerkiksi rajaturvallisuutta, yleistä järjestystä, yhteiskunnan kriittisiä tietoverkkoja tai julkista vallankäyttöä heikentävä vaikuttaminen. Myös välineellinen maahantulo eli turvapaikanhakijoiden ohjaaminen maan rajoille voi olla hybridivaikuttamista.

– Tai näiden kaikkien yhteisvaikutus, jos se oleellisesti vaarantaa kansallista turvallisuutta, yhteiskunnan toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia, Henriksson totesi lähetekeskustelun aluksi.

Oppositio: Laista puuttuu oleellisin

Valmiuslakiesitys on kuitenkin vielä vaillinainen, sillä osuus, jolla säädetään uusista toimivaltuuksista puuttua laajamittaiseen siirtolaisten masinoimiseen odottaa yhä muun muassa EU:n komission lausuntoa.

Samalla valmistellaan erikseen rajavartiolain muutos.

Kristillisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen muistutti että maahantulon masinoinnista on tehty jo viime syksynä välikysymys ja tenttasi, milloin hallitus saa toisen osuuden valmiiksi.

– Miksi on niin vaikeaa tuoda sellainen esitys, jolla korjataan kaikkein vakavimmat uhat? Tähän jää vielä monta kysymystä: tuodaanko esitys ja mikä on se aikataulu jolla esityksen tuotte, Räsänen kysyi.

– Tästä esityksestä oleellisin puuttuu, miksi, tiivisti kokoomuksen Timo Heinonen.

Oppositio tivasi hallitukselta lain valmistumisen aikataulua myös viime torstain kyselytunnilla, tuolloin perussuomalaisten Mauri Peltokangas kuvaili esitystä torsoksi.

Kokoomuksen Pia Kauma ihmetteli, että esityksestä puuttuu pihvi, ja miksi hallitus ylipäänsä kysyy EU:n komission kantaa.

EU-maista Kreikka, Puola ja Liettua ovat tehneet vastaavanlaisen ratkaisun ilman konsultointia komission kanssa.

Henriksson: Se tulee!

Oikeusministeri vakuutti, että itärajan sulkemista koskeva valmiuslain täydennys valmistuu mahdollisimman pikaisesti, kunhan lakimuutoksen oikeudellinen perusta on varmistettu. Viime viikon kyselytunnilla Henriksson arvioi, että aikataulussa olisi kyse viikoista.

– Olette peräänkuuluttaneet tuleeko täydentävä esitys, ja koska se tulee. Se tulee! Tulen tuomaan sen niin pian kuin mahdollista, Henriksson toisti.

Hallitusryhmistä yritettiin selittää, että on turha viedä eduskunnalle lakiesitystä, jolta puuttuu kansainvälis-oikeudellinen pohja, ja jota virkamiehet eivät suostu esittelemään. Suomen itäraja on myös EU:n itäraja.

– Tärkeintä on nyt nopeus, ja sellainen esitys olisi täysi susi, joka heti kaatuisi valiokuntiin, sanoi keskustan Hilkka Kemppi.

Hallitusryhmistä näpäytettiin oppositiota myös siitä, että aivan samoista syistä eli kansainvälisten sopimusten noudattamisen vuoksi ei turvapaikanhakuoikeutta torpattu myöskään vuonna 2015. Silloin Suomeen tuli kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, ja nykyisiä opposition puolueita oli hallituksessa.

– Tehtiinkö turvapaikkahakemuksen vastaanottaminen mahdottomaksi silloin, kun perussuomalaisilla oli oikeusministerin salkku? Ei tehty. Eikä kun kokoomuksella oli oikeusministerin salkku, tai kokoomuksella oli sisäministerin salkku, ryöpytti RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Suomi suojaa rajojaan

Suomen mahdollinen Nato-jäsenyyshakemus tekee hybridivaikuttamiseen varautumisen entistä ajankohtaisemmaksi. Venäjän on ennakoitu reagoivan Nato-hakemukseen ronskistikin.

Vaikka valmiuslain kakkososa on vielä kesken, Suomella on jo nyt mahdollisuus ja velvollisuus suojata rajat tarvittaessa, vastasi Henriksson, sisäministeri Krista Mikkoseen (vihr.) viitaten.

Kokoomuksen Heikki Vestmanin mukaan hallituksen vastaukset ja muotoilut olivat vakuutteluista huolimatta epäselviä sen suhteen, miten asia käytännössä hoidetaan.

– Tätä varten tarvitaan pykälät. Tuoko hallitus sellaiset rajapykälät, joiden nojalla tarvittaessa koko itäinen rajavyöhyke voidaan sulkea?

Keskustan Pekka Aittakumpu vastasi tivailuihin , että pieni lapsikin ymmärtää, että Suomi suojelee rajojaan. Samantyyppisesti muotoili asian SDP:n Eveliina Heinäluoma.

– Suomen ja suomalaisten turvallisuus on ensisijainen. Tämä tarkoittaa, että tarvittaessa raja on voitava kiinni myös turvapaikanhaulta, aivan kuten pääministerin sijainen, ministeri (Annika) Saarikko viime kyselytunnilla totesi. Nyt ministeri Henriksson on sanonut että päivitykset tuodaan pikaisella aikataululla, mitä epäselvää tässä on, Heinäluoma heitti takaisin.

Perustuslaki päättää marssijärjestyksen

Vielä on auki, missä aikataulussa valmiuslait hyväksytään. Hallituksen käsityksen mukaan nyt annettu valmiuslain muutos voidaan normaalisti yksinkertaisella enemmistöllä. Viimeinen sana on kuitenkin perustuslakivaliokunnalla.

Jos perustuslakivaliokunta päätyy perustuslakijärjestyksen käyttämiseen hallitus toivoo esityksen mukaan kiireellistä käsittelyä.

.
.