Hyppää sisältöön

Metsästysseurojen merkittävyys on kasvanut: metsästäjät hoitavat peurakolareita, tuottavat tutkimustietoa ja luovat kyliin elämää

Esimerkiksi valkohäntäpeurakolareiden yleistyminen työllistää seurojen jäseniä. Kasvaneiden saalismäärien vuoksi seurojen kiinteistöomaisuus on kasvanut.

Hirvenmetsästys on tyypillisintä metsästysseurojen toimintaa. Seurat vuokraavat maanomistajilta metsästysoikeuden, jotta saadaan riittävän suuria yhtenäisiä metsästysalueita. Hirvenkaatoluvan voi saada vain, jos metsästysalueen pinta-ala on vähintään 1000 hehtaaria. Kuva: Mika Moksu / Yle

Metsästysseuratoiminta on kehittynyt viimeisen parin vuosikymmenen aikana merkittävästi. Seuroilla on erittäin merkittävä rooli riistantutkimuksessa. Seurat tekevät riistakolmiolaskentoja, laskevat vesilintuja ja kirjaavat suurpetohavaintoja.

Metsästäjien viranomaisille antaman suurriistavirka-avun merkitys on korostunut esimerkiksi yleistyneiden peurakolareiden hoitamisessa. Metsästysseurat ovat myös maaseudulla tärkeitä, kun muu yhdistystoiminta vähenee kaupungistumisen seurauksena.

Orimattilan Eränkävijät on siitä harvinainen seura, että heillä on oma ampumarata. Hyvät puitteet helpottavat syksyn jahteihin valmistautumista. Aktiivinen ampumaharjoittelu ja nuorisotoiminta toivat seuralle vuoden metsästysseuran tittelin.

Vuosikymmeniä metsästyksen parissa toimineelle seuran nokkamiehelle yhdistystoiminnan parhaat puolet ovat selviä.

– Kyllä se on se, että näkee ihmisten innostuksen, kun on luotu puitteet ja saatu porukka paikalle. Siitä tulee hyvä mieli, ja se jaksaa kantaa seuraavin tehtäviin, kertoo seuran puheenjohtaja Pertti Oksanen.'

Orimattilan Eränkävijöiden sihteeri Leea Lehelmä harjoittelee ampumista seuran omalla ampumaradalla. Pienoiskiväärillä harjoittelu on edullinen ja hyvä tapa harjoitella tulevaa metsästyskautta varten. Kuva: Mika Moksu / Yle

Tutkimusaineistoa ja virka-apua

Metsästysseuratoiminta on nykyään paljon muutakin kuin metsästystä. Seurojen jäsenistö tuottaa riistantutkimukseen valtavan määrän tietoa eläinten määristä, auttavat viranomaisia kolareissa loukkaantuneiden eläinten etsimisessä ja tekevät esimerkiksi vesilintukosteikoita.

Lisäksi seurojen kautta kanavoituu valtiolle merkittäviä määriä rahaa. Esimerkiksi hirvenkaatoluvasta maksetaan valtiolle 120 euroa aikuisesta eläimestä ja vasasta 50 euroa. Luparahatuloista maksetaan esimerkiksi yksityismetsänomistajille hirvien aiheuttamat metsätuhot.

Vaikka Suomessa on yhdistymisvapaus ja valtion maille pääsee metsästämään myös seuraan kuulumaton, on metsästysseuran jäsenyys usein välttämättömyys. Metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen, ja eteläisessä Suomessa metsätilat ovat usein varsin pieniä. Seurat vuokraavat käyttöönsä metsästysmaita, jotta esimerkiksi hirvenmetsästys olisi mahdollista. Lain mukaan hirvenkaatoluvan voi saada vain, jos yhtenäistä metsästysaluetta on vähintään tuhat hehtaaria.

Seurojen etujärjestön mukaan itse metsästyskin on yhteiskunnalle tärkeää vaikkapa liikenne- ja terveysturvallisuuden kannalta. Esimerkiksi valkohäntäpeurojen määrä kasvoi viime vuosien aikana odottamattoman suureksi, ja kantaa piti leikata rajusti. Päävastuu sälyttyi metsästysseuroille. Viime talvena valkohäntäpeurakannan kasvu taittui.

– Villisika on minusta hyvä esimerkki. Sikaruttoriski on olemassa, ja meillä on yhteiskunnallinen tavoite valtiovallankin puolelta pitää kanta pienenä, muistuttaa Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästysseuroista on viimeisten parin vuosikymmenen aikana kehittynyt säntillisesti ja säännöllisesti toimivia yhdistyksiä. Metsästysseuroissa sosiaalisuus on tärkeää. Ne ovat aktiivisimpia yhdistyksiä maaseudulla.

Metsästysseura sitoo kaupunkilaisiakin maaseutuun

Kaupungistuvassa yhteiskunnassa metsästysseurat ovat monella maaseudun kylällä aktiivisimpia yhdistyksiä, jotka turvaavat yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta.

– Metsästysseurat toimivat maalla aktiivisesti, ja ne sitovat muualle muuttaneita vanhoihin kotiseutuihinsa. Itsekin palaan kotiseudulle metsästysseuratoiminnan vuoksi, sanoo Metsästäjäliiton Silpola.

Parhaissa tapauksissa seura ylläpitää kylän elinvoimaa. Myös pikkukaupunki Orimattilassa metsästysseuroille on tilausta.

– Kyllä seura jäseniään varten on, mutta siinä sivussa tuotetaan näitä palveluita, kuten kouluttamista ja ampumaurheilua, muistuttaa Orimattilan Eränkävijöiden Oksanen.

Kasvaneiden saalismäärien vuoksi seurojen kiinteistöomaisuus on kasvanut, kun saaliinkäsittelylle on rakennettu moderneja lahtivajoja. Metsästysmajat, laavut ja kodat ovat usein myös muiden kuin seurojen jäsenten käytettävissä.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 5.5.2022 klo 23:een saakka.

.
.