Hyppää sisältöön

Britannian puolustusministeri: Olisi käsittämätöntä, jos emme auttaisi Suomea Venäjän uhan edessä – konkreettista tietoa turvatakuiden sisällöstä ei kuitenkaan saatu

Britannia ei jäisi toimeettomaksi, mikäli Venäjä uhkaisi Suomea tai Ruotsia Nato-prosessin aikana, mutta yksityiskohtia turvatakuista ei tullut.

Britannian puolustusministeri kertoo Britannian avusta Suomelle
Britannian puolustusministeri kertoo Britannian avusta Suomelle

Iso-Britannian puolustusministeri Ben Wallace ja Suomen puolustusministeri Antti Kaikkosen tutustuivat keskiviikkona Arrow 22 -harjoitukseen Niinisalossa. Myös brittijoukkoja on mukana harjoituksessa.

Kaikkonen kehuu tiedotustilaisuudessa kansainvälisen sotaharjoituksen sujuneen hyvin ja Wallace nyökkäilee hyväksyvästi vieressä.

– Joukot osoittivat erittäin vahvaa osaamista ja yhteishenkeä. Yhteinen harjoittelu on nykyisessä Euroopan haastavassa turvallisuustilanteessa erittäin tärkeää. Kiitän Britanniaa puolustusyhteistyöstä ja sen johtajuudesta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Se on merkittävää Suomelle. Yhdessä olemme vahvempia, Kaikkonen painottaa.

Suomi on mukana Britannian johtamassa kymmenen maan JEF-puolustusyhteistyössä.

Wallace toteaa, että vasta joukkojen yhteisissä harjoituksissa käy ilmi, miten hyvin ne pelaavat yhteen. Wallacen mukaan joukot ovat kehittyneet paljon harjoituksen aikana sodankäynnissä.

– Tämä lähettää viestin arvojamme ja rauhaa uhkaaville maille, kuten Venäjälle yhteisestä toimintakyvystämme. Mitä vahvempi yhteistyö ja koordinaatio, sitä vanhempi yhteinen puolustus, Wallace sanoo.

Myöhemmin tänään puolustusministerit keskustelevat vielä keskenään Helsingissä.

Panssarijääkäri Paavo Terä ja alikersantti Iivo Hyökki Karjalan prikaatista Arrow -sotaharjoituksessa Niinisalossa 4. toukokuuta. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Wallace: Britannia seisoo kumppaneidensa rinnalla

Päätös Suomen Nato-jäsenyyden hakemisesta lähestyy.

Suomen puolustusministeri Kaikkonen korostaa, että Puolustusvoimat olisivat jo nyt hyvin yhteensopivia Nato-maiden puolustuksen kanssa.

Samaa koskee myös Ruotsia. Tämä voi Kaikkosen mukaan nopeuttaa jäsenyysprosessia.

– Venäjän reaktio jäsenyyteen jää nähtäväksi. Toki Venäjä on jo uhannut Suomea ja Ruotsia vastatoimilla, Kaikkonen sanoo.

Britannian puolustusministeri Wallace sanoo Suomen olevan tervetullut sotilasliitto Natoon, mutta päätös on nyt suomalaisten käsissä.

Suurin kiinnostus kohdistuu tällä hetkellä turvatakuisiin, joita Suomi haluaisi saada hakemuksen käsittelyn ajaksi Britannian ja Yhdysvaltojen kaltaisilta suurilta Nato-mailta, ja millaisia nämä toimet olisivat.

Katso tästä Wallacen ja Kaikkosen tiedotustilaisuus kokonaan:

Wallacelta kysytään, antaako Britannia Suomelle turvatakuita Nato-prosessin ajaksi ja tukea, jos Venäjä uhkaa meitä tai hyökkäisi maahan.

Wallace pitää käsittämättömänä tilannetta, että Britannia ei auttaisi Suomea tai Ruotsia tässä tilanteessa. Konkreettista tietoa turvatakuiden sisällöstä ei kuitenkaan saatu.

– Teemme kaikkemme tällaisessa tilanteessa. Olemme sitoutuneet Pohjois-Euroopan turvallisuuteen. Seisomme kumppaneidemme rinnalla ja pidämme arvoistamme kiinni, Wallace sanoo.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre toivoi tänään Helsingin Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun), että Nato lähettäisi Suomelle ja Ruotsille ”voimakkaan” viestin jäsenyyden nopeasta hyväksymisestä ja turvasta hakuprosessin aikana.

Arrow - harjoitukseen osallistuvia sotilaita panssaroidun ajoneuvon edessä Niinisalossa. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Ben Wallace ryöpyttää tiedotustilaisuudessa varsin suorin sanoin Venäjän sotilaallista kyvykkyyttä ja presidentti Vladimir Putinin tekemiä virhearvioita.

– Monessa Euroopan maassa on nyt herätty. Putin ei ole ystävä, hän on hyökkääjä. Hän on käyttänyt viime vuosikymmenten aikana paljon rahaa disinformaatioon, arvojemme rapauttamiseen ja sotilalliseen varustautumiseen, Wallace painottaa.

Nyt on Wallacen mukaan käynyt aivan päinvastoin kuin Putin suunnitteli. Nato on vahvistunut Venäjän rajoilla.

Wallace korostaa, että liittoutuminen tarkoittaa myös turvaa. Tämän osoittaa jo historia, hän toteaa.

Tutkija ei usko virallisiin turvatakuisiin

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu ei usko, että Suomi saa muodollisia turvatakuita Nato-mailta hakemuksen käsittelyn ajaksi.

– Näin järeä prosessi on monessa Nato-maassa varattu vain liittolaisille.

Pesun mukaan konkreettisin sotilaallinen suoja, mitä Suomelle ja Ruotsille voidaan tarjota hakuprosessin aikana on jo olemassa olevan harjoitteluohjelman muutokset tai uudet, nopeasti järjestettävät sotaharjoitukset.

– Nämä olisivat keinoja lähettää viesti itänaapurin suuntaan. Vaikka asian pihvi on se yhdessä harjoitteleminen, sen lisäksi tämä lähettää turvallisuuspoliittisia signaaleja. Britannia ja Yhdysvallat haluavat osoittaa, että Suomen ja Pohjois-Euroopan turvallisuus on heille tärkeää, Pesu sanoo.

Upin vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo, että Suomea autettaisiin Venäjän uhatessa esimerkiksi sotaharjoituksilla tai sotilaskaluston siirroilla. Pesu ei usko Nato-maiden antavan virallisia turvatakuita jäsenprosessin ajaksi.

Jos tilanne Venäjän kanssa kiristyisi jäsenhakemuksen jättämisen jälkeen, uudet sotaharjoitukset olisivat Arrow´ta pienempiä.

– Tuki voisi olla räätälöityjen harjoitusten lisäksi myös sotilaskaluston, esimerkiksi lentokoneiden siirtoa Suomeen tai Pohjois-Eurooppaan.

Pesu huomauttaa myös diplomatian keinoista. Esimerkiksi Saksan liittokansleri Olaf Scholz viittasi eilen EU:n perussopimuksen ja Lissabonin sopimuksen turvallisuusartikloihin.

Pesun mukaan tämä on yksi keino muistuttaa, että Suomella on jo jonkinlaiset turvatakuut.

Ilmatilaloukkaus Suomen rajalla harjoituksen aikana

Venäläisen ilma-aluksen epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa aamupäivällä Parikkalan ja Kesälahden kohdalla itärajalla.

Puolustusministeri Kaikkonen ei sulje pois sitä, että ilmatilaloukkaus liittyisi jotenkin sotaharjoitukseen, mutta varmaa se ei ole.

Venäjän mediassa leviää Ilta-Sanomien mukaan myös tietoja (siirryt toiseen palveluun), että Suomi olisi siirtänyt tankkeja itärajalle vahvistaakseen puolustustaan.

Kaikkonen painottaa, että nämä tiedot eivät pidä paikkaansa, vaan tankkeja ja panssaroituja ajoneuvoja on siirretty Arrow -sotaharjoitukseen.

– Fake news eli valeuutisia, Kaikkonen kuittaa.

Havuin peitetty panssarivaunu metsäisessä maisemassa Niinisalossa Arrow- harjoituksessa. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Arrow 22 on Maavoimien järjestämä kansainvälinen harjoitus Niinisalon Pohjankankaalla ja Säkylässä. Sotaharjoitus alkoi 2. toukokuuta ja kestää 13. toukokuuta asti.

Siihen ottaa osaa suomalaisten sotilaiden lisäksi joukkoja Isosta-Britanniasta, Latviasta, Yhdysvalloista ja Virosta. Harjoitusta johtaa Panssariprikaati ja siihen osallistuu 3 400 henkilöä.

Sotaharjoituksen tarkoituksena on muun muassa kehittää Maavoimien joukkojen toimintaa kansainvälisessä ympäristössä sekä parantaa kansainvälisen avun vastaanottoa ja isäntämaan tuen suorituskykyä.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Päivitetty 18.35 Upin vanhemman tutkijan Matti Pesun arviot Suomen turvatakuista.

Lue lisää:

.
.