Hyppää sisältöön

Hevipaitaan puettu Sanna Marin valloitti internetin, ja se on sotaprofessorista iso asia: "Putin on jäänyt James Bond -puvussaan nuhjuiseksi"

Meemeillä käydään aktiivista informaatiosotaa Venäjää vastaan internetissä. Nyt mukana ovat myös Suomi ja pääministeri Sanna Marin, jotka ovat liittyneet meemien joukkoon Nato-keskustelun kautta.

Suomi on päässyt osaksi Venäjän hyökkäyksestä tehtyä meemikimaraa ja samalla osaksi informaatiosotaa. Kuvien lähteet: Twitter, Youtube, Imgflip, Memegine ja Reddit. Kuva: Yle

Apina loikkii kalteroidun oven edessä ja yrittää raivolla päästä siitä sisään. Oven päällä lukee Nato, apinan rooliksi taas on nimetty Suomi. Venäjän hyökkäyksen alussa alkanut meemisota on ottanu uutta tuulta alleen Nato-keskusteluista.

Kansainväliset mediat ovat olleet aktiivisesti mukana uutisoimassa Venäjän naapurissa tapahtuvista Nato-suunnitelmista, eivätkä internetin meemivelhotkaan ole suinkaan vaienneet, päinvastoin.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotaprofessori Aki-Mauri Huhtinen on huomannut, että sodan meemikuvasto on kehittynyt ajan kuluessa. Suomen pohdinta Natoon liittymisestä on herkullinen meemiaihe, koska ilmassa on kansainvälisiä jännitteitä.

– Koska Suomi on Venäjän naapurimaa, tähän tulee tällainen jännitysnarratiivi, että mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Tällaiset tilanteet ovat loistava kasvualusta tämän tapaisille meemeille. Tästä saa erilaista huumoria aikaiseksi, kun tähän saa liitettyä spekulaatiota, Huhtinen analysoi.

Venäjän uhkailut käsitellään meemeillä

Venäjä on hyökkäyksen alusta alkaen uhannut Suomea erilaisin sanavalinnoin seurauksista, joita Suomen Natoon liittymisestä voisi koitua.

Jo hyökkäyksen toisena päivänä Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova sanoi, että Suomen liittyminen Natoon aiheuttaisi "vakavia sotilaallispoliittisia seurauksia, jotka edellyttäisivät Venäjältä vastatoimia" ja on toistanut uhkauksensa.

Samaa ovat pitkin kevättä sanoneet muun muassa Venäjän ulkoministeriön Euroopan-osaston johtaja Sergei Beljajev ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tiedottaja Dmitri Peskov.

Nyt netin meemeissä naureskellaan muun muassa Putinin logiikalle. Putin uhkailee Suomea ja Ruotsia, jotta nämä eivät liittyisi Natoon, mutta juuri Venäjän uhka on yksi liittymisen syistä.

Huhtisen mukaan Suomeen liittyvien meemien henki on leikittelevä ja humoristinen, vaikka kyse onkin vakavista asioista.

– Täydessä sodassa olevan Ukrainan meemien luonne taas on muuttunut. Suuri osa niistä on nyt melankolisia ja surullisia, koska tiedetään, että ihmisiä kuolee.

Meemit voivat olla myös pelottavia. Helposti huolestuvissa tai hyvin turvallisuudenhakuisissa ihmisissä voi herätä pelko katsellessa niitä meemejä, joille muut nauravat.

Huhtinen muistuttaa, että propagandan historiaakin tarkastellessa on selvää, että meemikulttuurilla myös puretaan ja kevennetään vakavia asioita.

Jatkosodan huumorisankarit vääpeli Ryhmy ja vänrikki Romppainen seikkailivat Armas J. Pullan suosituissa sotaromaaneissa. Vihollista nimiteltiin estoitta ja kalauteltiin rutiininomaisesti kalloon. Kuva: yle

Talvi- ja jatkosodan aikana Suomessa naureskeltiin muun muassa Armas J. Pullan romaaneissa esiintyville vääpeli Ryhmylle ja vänrikki Romppaiselle, jotka vetivät venäläisiä sotilaita nenästä.

– Meemien tarkoitushan on juuri antaa mahdollisuus käsitellä erilaisia tunteita. Yleensä hyvälle meemille nauretaan ja siinä on vapauttavaa tunnetta, mutta ilman muuta se vetää puoleensa myös ihmisiä, jotka paheksuvat sitä tai varoittavat meemin seurauksista, Huhtinen sanoo.

Meemit näyttävät myös voittajia ja häviäjiä

Meemeihin ovat päässeet myös Suomen pääministeri Sanna Marin ja presidentti Sauli Niinistö.

Etenkin Sanna Marinin asuvalinta taannoisella Ruotsin-vierailulla antoi meemikansalle materiaalia. Marin pukeutui nahkatakkiin, mikä aiheutti sekä ihailua että paheksuntaa.

Meemeissä Marinilla on takin alla yllään hevibändipaitoja, ja hänen kasvonsa on laitettu Arnold Schwarzeneggerin kasvojen tilalle Terminator 2 -julisteeseen.

Huhtinen näkee meemit Marinista positiivisena asiana. Hänen mukaansa se, miten voittaja ja häviäjä esitetään, on hyvin tärkeää länsimaisessa kulttuurissa.

– Ukrainan presidentti Volomydyr Zelenskyi vaihtoi sodan syttyessä pikkutakin ja kravatin t-paitaan ja playoff-partaan. Hänet on tulkittu energiseksi, voittavaksi, sydämelliseksi ja karismaattiseksi johtajaksi. Putin on jäänyt tässä James Bond -puvussaan hyvin nukkaiseksi ja nuhjuiseksi, Huhtinen pohtii.

Putinista ei enää julkaista kuvia ilman paitaa tai tehdä kuvamanipulaatioita, joissa hän ratsastaa karhun selässä. Sen sijaan Putinin terveydentila on kyseenalaistettu Venäjän presidentin kanslian julkaiseman kuvan vuoksi.

Kun Vladimir Putin ja Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu tapasivat huhtikuussa, kävi keskustelu Putinin terveydentilasta kiivaana. Kuva: Venäjän presidentin kanslia

Putinin kuvaston kehityksessä on Huhtisen mukaan sama kehityskertomus käynnissä kuin Saddam Husseinin tai Osama bin Ladenin tapauksissa.

– Surmattujen diktaattoreiden kuvissa esiintyi nuhjuinen, eristäytynyt ja vähän alkoholisoituneelta näyttänyt erakkomies, jonka viriili, elinvoimainen nuori ihminen on saanut kiinni. Putinista tehdyt meemit ovat viime aikoina olleet sellaisia, että hän näyttää eristetyltä ja sairaalta ja kaikki glamour on poissa.

Sanna Marinin nahkatakkimeemit tulevat Huhtisen mukaan samalle alueelle kuin presidentti Zelenskyistä tehdyt meemit.

– Siinä on sellaista suomalaisuutta ja lordimaisuutta, että me uskallamme tehdä ja haastaa. Jos se on suunnitelmallista, niin tässä on ovelasti rakennettu kontrasti Putinin nuhjuista pukua vastaan.

Traktorista on tullut yksi sodan symboleista

Traktoreista on tullut yksi Ukrainan tämänhetkisen kriisin symboleista. Venäjällä on ollut vaikeuksia huoltaa joukkojaan hyökkäyksensä aikana, ja sosiaalisessa mediassa on jaettu videoita, joissa ukrainalaiset maanviljelijät vetävät venäläisten jäljiltä jäänyttä kalustoa traktorilla.

Huhtikuussa sosiaalisessa mediassa levisi video Venäjän sotakaluston siirrosta Suomen rajaa kohti. Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa kertoi Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), että kaluston siirto liittyi suunniteltuun harjoitukseen.

Videon alkuperäinen lähde ei selvinnyt, mutta materiaali levisi silti kulovalkean tavoin.

Pelottelua tai ei, Kaakkois-Suomesta vastattiin pian omalla videolla, jossa traktorijono kääntyy Pietariin johtavalle tielle. Video levisi valtavalla volyymilla ja on saanut eräälläkin Twitter-tilillä (siirryt toiseen palveluun) jo 1,5 miljoonaa katselukertaa:

Twitterissä aktiivinen suomalainen ekonomisti Juha Itkonen muistutti myös traktoreiden voimasta jo maaliskuun alussa.

Satunnaista sotilashistoriaa -niminen Youtube-kanava on julkaissut sekä suomeksi että englanniksi videon (siirryt toiseen palveluun), joka on humoristinen ohjevideo viljelijöille, joiden pelloille on jäänyt panssarivaunu.

– Se on viety vähän sellaiseen teekkari- tai insinöörihuumoriin, kun mennään teknisiin yksityiskohtiin. Tämäkin on yksi suomalaisen huumorin esimerkki.

Suomalaisten reagointi traktoreihin on Huhtisen mukaan osaltaan osoitus siitä, että sotaa seurataan. Ukrainan traktorit ovat herättäneet toivoa ja ajatuksen siitä, ettei Venäjä olekaan niin vaarallinen. Sitten on syntynyt humoristinen ajatus “kylähullutempauksesta”.

– Tässä on taustalla ehkä myös tällainen suomalainen sisu tai positiivinen hulluus, joka kanavoidaan loistavasti. Tuotteistetaan uudelleen toisten tekemä meemi meidän tilanteeseemme. Vaikka Ukrainalla on ihan eri tilanne, näin voi osoittaa solidaarisuutta, Huhtinen kertoo.

Lue lisää

Korjaus 9.5. kello 8.44: Youtube-kanava on Satunnaista sotilashistoriaa, ei Satunnaista sotahistoriaa.