Hyppää sisältöön

Ruuhkautuneet vastaanottokeskukset vaikeuttavat ukrainalaispakolaisten elämää: vastaanottorahoja on korvattu ruokalahjakorteilla

Pakolaisten auttamisjärjestelmä taipuuu kankeasti uuteen tilanteeseen. 70 prosenttia vastaanottokeskusten asiakkaista on yksityismajoituksessa, mutta koteihinsa majoittavat saavat niukasti tukea.

Juuri saapuneet ukrainalaispakolaiset kantavat kasseja huoneeseen Salmirannan vastaanottokeskuksessa Jyväskylässä 5. huhtikuuta. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Suomen vastaanottojärjestelmä ei kaikilta osin pysty vastaamaan Ukrainasta tulevien pakolaisten tarpeisiin.

Tilanne näkyy esimerkiksi siinä, että vastaanottorahan maksamisessa on ollut viivettä (siirryt toiseen palveluun). Tällä hetkellä viivästynyttä maksatusta paikataan esimerkiksi ruokalahjakorteilla ja asiakkaiden perustarpeet turvataan sosiaalityön periaatteiden ja harkinnan mukaan. Vastaanottorahan maksuaikataulua kiritään nyt kiinni.

Vastaanottokeskusten kapasiteettia ajettiin voimakkasti alas vuoden 2015 ja 2016 Lähi-Idän pakolaiskriisin rauhoituttua. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja ihmisiä alkoi paeta Suomeen, on uusia keskuksia perustettu nopeasti. SPR on järjestänyt uudet tilat, tietojärjestelmät ja palkannut työntekijöitä nopealla aikataululla.

– Olemme asiakasvirtaa pikkuisen koko ajan jäljessä, sanoo Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin va. vastaanottotoiminnan johtaja Tatu Jeskanen.

Kanta-Hämeessä asuu tällä hetkellä reilut seitsemänsataa pakolaista. Päijät-Hämeessä SPR:n vastaanottokeskuksissa Lahdessa sekä Nastolan sivutoimipisteessä asiakkaita on hieman yli kahdeksansataa.

Noin puolet heistä asuu yksityismajoituksessa.

Yksityismajoittajille ei löydy tukea

Alun perin pakolaisten yksityismajoituspalvelu on suunniteltu turvapaikanhakijoille, joilla on työ- tai opiskelupaikka tai heillä on sukulaisia tai ystäviä Suomessa. Tällä hetkellä noin 70 prosenttia vastaantottokeskusten asiakkaista koko maassa on yksityismajoituksessa, eikä suurimmalla osalla ole mitään verkostoja uudessa elinympäristössään.

Kevään tilanne onkin ollut uudenlainen myös pakolaisia auttavalle organisaatiolle.

Jeskasen mukaan SPR ei ole pystynyt irrottamaan väkeä erityisesti koteihinsa pakolaisia majoittavien ihmisten tueksi. Kasvavaan asiakasmäärään joudutaan nyt vastaamaan perässä laahaavilla resursseilla.

– Oletustusarvo on, että yksityismajoitusta tarjoavien pitäisi pärjätä tässä järjestelmässä itse. Valitettavasti se ei ole nyt toteutunut tässä kriisiytyneessä tilanteessa, sanoo Jeskanen.

Hänen mukaansa systeemiä olisi muutettava niin, että tuki yltäisi myös yksityismajoitusta tarjoaville.

– Vapaaehtoisten avusta on kevään aikana ollut korvaamaton hyöty, ja äärimmäisen suuri kiitos siitä heille, sanoo Jeskanen.

Hämeeseenkin on nyt tullut pakolaisia Ukrainasta jo noin kahden kuukauden ajan. Suurin osa pakolaisista asuu yksityisessä majoituksessa, joko omissa asunnoissaan tai hämäläisissä kodeissa. Mikä tilanne on tällä hetkellä? Kati Turtola soittaa Suomen Punaisen Ristin Hämeen piirin vastaanottotoiminnan johtaja Tatu Jeskaselle.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 6.5.2022 klo 23:een saakka.

.
.