Hyppää sisältöön

Miksi metsien käyttö nähdään usein luontoa tuhoavana? Asiantuntijan mielestä metsäammattilaiset ovat luontoihmisiä: "Metsän pitää olla kunnossa"

Metsäammattilaisten pitää tunnistaa ja tietää, mitä metsissä pitää säästää ja suojella, sanoo Winnovan metsäasiantuntija Elise Hovi.

Metsäalan ammattilaisen tulee osata lukea ympäristöä hyvin. Vaikka kuusi näyttää vasta taimelta, arvioivat erä- ja luonto-opasopettaja Esko Lahtinen ja palveluasiantuntija Elise Hovi, että tämä yksilö saattaa olla jopa 30-vuotias. Näin ollen, vaikka isot puut ympäriltä kaadettaisiin, ei tämä kuusi kasvaisi koskaan isomman kokoiseksi. Kuva: Kati Rantala / Yle

Metsien talouskäyttö ja etenkin avohakkuut nähdään usein luonnonsuojelun vastaisina tai jopa luontoa tuhoavina.

Satakunnassa ammatillisessa oppilaitos Winnovassa metsä- ja maarakennuksen yksikössä Ulvilan Kullaalla työskentelevä metsäasiantuntija Elise Hovi on tästä vahvasti eri mieltä.

– Metsäteollisuus ja vienti perustuvat isolta osalta metsien käyttöön. Metsäalan koulutuksesta alkaen huomioidaan luonto- ja ympäristöasioita.

Hovi nostaa esimerkiksi metsäkonekuljettajan ammattitutkinnon.

– Tälläkin hetkellä meillä on metsäkonekuljettajaopiskelijoille käynnissä luonnonhoitokorttikoulutus. Siinä muun muassa perehdytään metsä- ja luonnonsuojelulakeihin ja opetellaan kasveja. Olennaista on tunnistaa, mitä pitää metsässä työskennellessään säästää ja suojella.

Avohakkuut monen verkkokalvoilla

Metsä on suomalaisille tuttu näkymä lähes missä päin tahansa Suomea autoa ajaessa.

Lähes yhtä tuttu on näkymä avo- eli virallisesti uudistushakkuista.

– Loppujen lopuksi se on aika pieni määrä, mitä tehdään ihan pelkkiä avohakkuita, mutta ne toki osuvat silmään parhaiten, Elise Hovi miettii.

Metsäammattilaisen pitää joka tasolla tietää ja ymmärtää, miten metsässä kuuluu toimia: mitä kasveja pitää säilyttää, mistä saa ajaa metsäkoneella. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on kaiken A ja O metsien käytössä.

– Mielestäni metsäihmiset ovat lähtökohtaisesti luontoihmisiä. Metsänomistajilla on avohakkuissakin lain määräämä uudistusvelvoite, että uusi metsä lähtee kasvamaan. Istutuksia tehdään yleensä lyhyessä ajassa, Hovi sanoo.

Uusille metsänomistajille koulutuksia

Moni metsänomistaja saa metsänsä esimerkiksi perintönä.

Uudet omistajat saattavat olla kaupunkilaisia, joilla ei välttämättä ole kokemusta metsänhoidosta. Heille on tarjolla erilaisia koulutuksia.

– Meilläkin on paraikaa haku auki metsuri-metsäpalvelujen tuottaja -koulutukseen. Koulutus sopii metsänomistajille ja heitä onkin ollut osallistujina aiemmin. Moni haluaa itse tietää enemmän. Näissä opiskellaan teorian lisäksi ihan käytännön asioita: taimikon hoitoa ja metsän kasvatusta esimerkiksi, Elise Hovi sanoo.

Hovi on itse ollut metsäalalla lähes 30 vuotta. Hänen mielestään on hienoa, että metsien suojelu kiinnostaa.

– Koulutukset ovat myös tässä kehittyneet, että luonto huomioidaan paremmin.

Metsien käyttöön liittyy olennaisesti metsien sertifiointi. Loppukäyttäjät haluavat yhä useammin sertifioitua puuta tuotteisiinsa.

– Se ketjuhan lähtee metsästä asti. Metsän pitää olla kunnossa. Jos esimerkiksi työskentelee FSC-sertifioidussa metsässä, täytyy tietää, miten metsää pitää käsitellä, kun on sertifikaatti.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 6.5. kello 23 saakka.

Lue myös:

.
.