Hyppää sisältöön

Arviolta yli 100 000 lintua kuolee vuosittain sähkölinjoihin, vaikka töitä sen estämiseksi tehdään koko ajan

Lyhyetkin sähkökatkot rasittavat sähköverkkoa ja muuntajia ja häiritsevät esimerkiksi maatalouden toimintaa. Kyseessä on BirdLifen mukaan myös imago-ongelma, ja halu estää törmäyksiä onkin kasvanut.

Linnut törmäävät sähköverkkoon erityisesti noustessaan ja laskeutuessaan. Lintupallot puolittavat riskin. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Lintujen törmäyksiä sähkölinjoihin on torjuttu jo vuosia lintupalloilla ja vielä tehokkaammilla heijastinlipuilla. Silti BirdLife Suomen arvion mukaan vuosittain kuolee yli 100 000 lintua kuolee törmätessään linjoihin.

Isompia lintuja, kuten joutsenia ja kurkia, kuolee arviolta joitakin tuhansia.

Kurkien ja joutsenten kannat ovat kasvaneet, ja maatalouden muutos ja ilmastonmuutos muuttaneet lintujen muuttokäyttäytymistä ja -reittejä. Valtavat lintuparvet pelloilla ovat arkea nykyään, toisin kuin vielä jokin vuosikymmen sitten.

Vahinkojen määrä ei toisaalta ole kasvanut samassa suhteessa kuin suurten lintujen.

– Törmäysriskit ovat lisääntyneet, mutta sähköyhtiöt ovat maakaapeloineet sähköverkkoa ja merkinneet ilmassa olevia riskijohtoja. Siksi yksilöitä kuolee suhteessa vähemmän kuin takavuosikymmeninä, sanoo suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.

Lintupallot pienentävät törmäysriskiä tutkimusten mukaan 50 prosenttia, liikkuvat ja välkkyvät heijastinliput vielä selvästi enemmän. Ainoa tapa poistaa törmäykset kokonaan olisi kuitenkin täysi maakaapelointi.

Esimerkiksi Elenian 76 000 kilometrin sähköverkosta 40 prosenttia on yhä ilmajohtoina. Tänä vuonna Elenia vetää maan alle pelkästään Etelä-Pohjanmaalla lähes 160 kilometriä sähköverkkoa. Hankkeen arvo on noin 4,7 miljoonaa euroa.

Yhtiö tekee yhteistyötä BirdLifen kanssa. 15-vuotisen joutsenten suojelutyön aikana Elenia on perustanut yli 200 joutsenten suojelukohdetta. Verkkosivujensa (siirryt toiseen palveluun) kautta Elenia kerää myös ehdotuksia paikoista, joissa törmäyksiä sähköverkkoon voisi ehkäistä varoitusmerkeillä.

Lintupalloja ja muita varoittimia yhtiö on asentanut joutsenten suosimille pesimä- ja levähdyspaikoille yli 3 000 kappaletta eri puolille toiminta-aluettaan.

Heijastinlippu liehuu tuulessa ja välkkyy, mikä tekee siitä staattista lintupalloa tehokkaamman varoittimen. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Keskijännitelinjat suurin ongelma

Lintu aiheuttaa oikosulun osuessaan yhtäaikaa kahteen sähköjohtoon. Yhteen lankaan osuminen taas on linnulle törmäys muiden törmäysten joukossa.

Linnut aiheuttavatkin sähkökatkoksia törmätessään 20 kilovoltin keskijännitelinjoihin, joissa langat ovat sen verran lähekkäin, että varsinkin isompi lintu saattaa osua kahteen. Keskijännitelinjoja on varsinkin maaseudulla ilmassa yhä paljon, vaikka maakaapelointia tehdään koko ajan.

Yleensä linnun aiheuttama sähkökatkos on lyhyt, ja automatiikka palauttaa sähköt nopeasti. Palautetta tulee kuitenkin runsaasti, ja senkin perusteella yhtiöt tietävät, mihin torjuntaa kannattaa suunnata.

Korkeajännitelinjat ovat Vaasan Sähköverkon alueella kaikki ilmassa. Niihin törmäykset eivät välttämättä näy sähkönjakelussa, mutta ovat linnuille kohtalokkaita.

– Kaapelointi on kallista: sähkökaapeleiden pitää olla hyvin asennettu, merkattu ja dokumentoitu, ettei kukaan esimerkiksi vahingossa kauhaise niitä, sanoo kunnossapitosuunnittelija Marko Hakamäki Vaasan Sähköverkosta.

Yhtiöiden asenne on muuttunut

Ongelma on suurimmillaan kosteikkojen läheisyydessä, ja riskipaikkoja törmäyksille ovat myös peltoalueet, joille kerääntyy paljon lintuja.

Lintuja on runsaasti rannikkoalueilla; mitä pohjoisemmaksi ja metsäisemmille seuduille mennään, sitä vähemmän on lintuja ja siten myös törmäyksiä.

BirdLife Suomi tekee yhteistyötä sähköyhtiöiden kanssa keräämällä niille tietoa siitä, missä törmäyksiä tapahtuu. Tietoa saadaan lintuharrastajilta ja myös syksyisen joutsenbongauksen yhteydessä.

– Asenne on nykyään hyvin positiivinen: ongelmiin halutaan löytää ratkaisu. Tämä on huomattu yhtiöissä myös imago-ongelmaksi: jokainen johtimeen törmännyt laulujoutsen tai kurki kohdistuu alueella operoivaan yhtiöön, sanoo suojelu- ja tutkimuspäällikköTeemu Lehtiniemi BirdLife Suomesta.

Yhtiöt seuraavat tilannetta tietysti myös itse sähkökatkojen ja asiakaspalautteen pohjalta, ja niillä on käytännön intressejä vähentää lintutörmäyksiä. Katkot rasittavat sähköverkkoa ja muuntajia ja voivat häiritä yrityksiä ja maatalouden toimintaa. Herkät sähkölaitteet ovat myös alttiita katkosten aiheuttamille vahingoille.

Sähkölinjassa oleva lintupallo, jonka tarkoitus on estää lintujen törmäyksiä linjoihin.
Lintuja on törmännyt sähkölinjoihin Vaasan Sähköverkon alueella viime vuosina tavallista enemmän. Ongelmaa ehkäistään merkitsemällä sähkölinjoja lintupalloilla ja heijastinlipuilla. Tutkimusten mukaan linjoille asetetut pallot pienentävät törmäysriskiä 50 prosenttia ja välkkyvät heijastinliput vieläkin enemmän. Juuso Kääriäinen tapasi Mustasaaren Köklotin tuntumassa Vaasan Sähköverkon käyttöinsinöörin Magnus Nylundin ja lintuharrastaja Ari Lähteenpään.

Vaasan alueella torjuntaa lisätty

Vaasan Sähköverkko siirtyi lintupalloista heijastinlippuihin seitsemän vuotta sitten. Tänä keväänä lippuja on asennettu tavallista enemmän, yli 600.

– Viime vuonna huomattiin, että ongelma on pahentunut sekä kevät- että syysmuuton aikana. Liput laitettiin talvella, ennen kuin linnut tulivat, sanoo kunnossapitosuunnittelija Marko Hakamäki Vaasan Sähköverkosta,

Senkin jälkeen on löytynyt uusia pahoja ongelmapaikkoja, ja lippuja on asennettu lisää.

Vaasan Sähköverkon alueella sähkökatkon aiheuttavia törmäyksiä sattuu useita kymmeniä vuodessa.

– Lintujen toimintakin muuttuu. Laskeutumispaikat vaihtelevat, ja hämärässä, väsyneinä tai säikähtäneinä linnut eivät aina ehdi havainnoida varoitusmerkkejä, arvelee Hakamäki.

Lipuista on kuitenkin ilman muuta apua: törmäykset ja sähkökatkot vähenevät.

Myös luonnon olosuhteilla on roolinsa. Hakamäki sattui kerran paikalle, kun joutsen osui linjaan ilmeisesti häikäistyttyään auringosta, joka heijastui läheisestä merenpinnasta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun keskiviikkoon 11.5. kello 23:een saakka.