Hyppää sisältöön

Hirsitalon päivittäminen on vaikeaa ja kallista, siksi moni miettii purkamista – entistä keuhkoparantolaa kunnostetaan päiväkodiksi Hämeenlinnassa

Vanhojen rakennusten kunnostus vaatii tarkkaa suunnittelua. Moni vanha rakennus on suojeltu, joten purkaminen ei tule kyseeseen. Hämeenlinnassa kunnostetaan paraikaa yli satavuotiasta hirsitaloa.

Sairion päiväkodin työmaakyltti
Hämeenlinnalaisessa hirsitalossa toimi aikoinaan keuhkotautiparantola. Viime vuosikymmenet rakennuksessa on ollut Sairion päiväkoti. Kunnostuksen jälkeen lapset palaavat taloon ensi vuoden alussa. Hämeenlinnan kaupungin rakennuttajainsinööri Antti Mustajärvi seuraa remontin edistymistä.

Suomessa on tuhansia vanhoja rakennuksia, joista monet on suojeltu kaavalla tai lailla. Lisäksi meillä on paljon ilman suojelustatusta olevia arvorakennuksia.

Kaksi vuotta sitten voimaan tulleen museolakiuudistuksen myötä monissa alueellisissa vastuumuseoissa on jo restaurointiasiantuntija. Myös yksityiset ihmiset voivat ottaa heihin yhteyttä ja kysyä neuvoja.

Vanhan rakennuksen kunnostuksessa pitäisi huomioida ennen kaikkea rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot, sanoo Hämeenlinnan kaupunginmuseossa, eli nykyisessä Kanta-Hämeen alueellisessa vastuumuseossa työskentelevä restaurointiasiantuntija Anne Räsänen.

Restaurointiasiantuntija Anne Räsänen tarkastelee Palanderin talon ikkunoiden vuorilautojen vanhoja värikerroksia tulevaa julkisivukorjausta varten. Kuva: Anne Räsäsen arkisto

Yleinen käsitys on, että vanhan rakennuksen purkaminen on taloudellisesti helpompi vaihtoehto. Mutta suojelluissa rakennuksissa se ei ole mahdollista, painottaa Räsänen.

– Jos suojeltu rakennus halutaan purkaa, siihen on oltava perustellut ja painavat syyt. Yleensä suojellun rakennuksen purkaminen vaatii kaavamuutoksen.

Tilojen oltava terveelliset ja turvalliset

Hämeenlinnassa kunnostetaan paraikaa yli satavuotiasta hirsitaloa. Erityistä huomiota korjaustöissä joudutaan kiinnittämään ilmanvaihtoon. Alunperin rakennuksessa oli painovoimainen ilmanvaihto, mutta myöhemmin taloon rakennettiin koneellinen ilmanvaihto. Korjaustöissä ilmanvaihto uusitaan. Uusi ilmanvaihtokone vaatii talon yläkerrasta kolminkertaisen tilan vanhaan verrattuna.

Korjaustöissä tavoitteena on parempi tilojen käytettävyys ja viihtyvyys. Tilojen tulee myös olla käyttäjilleen terveelliset ja turvalliset, huomauttaa Hämeenlinnan kaupungin rakennuttajainsinööri Antti Mustajärvi.

Sairion päiväkodin peruskorjaus maksaa kaksi miljoonaa euroa. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Vuonna 1915 valmistuneessa rakennuksessa toimi aikoinaan keuhkotautiparantola, mutta jo vuosikymmenien ajan se on ollut Sairion päiväkoti. Päiväkotilapset palaavat taloon ensi vuoden alussa, kun kaksi miljoonaa euroa maksava peruskorjaus on valmis.

Hämeenlinnassa paljon arvokkaita rakennuksia

Restaurointiasiantuntija Anne Räsänen sanoo, että Hämeenlinnan keskustasta löytyy kattava kokoelma eri aikakausien rakennuksia. Näitä ovat esimerkiksi Hämeenlinnan Lyseo, Lääninhallitus¸ Raatihuone ja Hämeenlinnan kirkko. Puukaupunkialuetta on myös purettu Hämeenlinnasta.

– Eri aikakausilta on merkittävät rakennuksensa, joilla voi olla taustalla henkilöhistoria tai tietty arkkitehtuurityylisuunta kulttuurihistoriallisena arvona. Myös moderneista rakennuksista saattaa löytyä omat helmensä, joita kannattaa säilyttää. Aina ei siis ole kyse ikivanhasta rakennuksesta.

Vanhan hirsirakennuksen kunnostaminen on haastava työmaa. Kuva: Timo Leponiemi / Yle

Restaurointiasiantuntijat ottavat kantaa siihen, mitä vanhalle rakennukselle voi tai pitää tehdä. He neuvovat myös yksityisiä rakennusten omistajia.

– Rakennuslupaviranomaiselta tulee meille lausuntopyyntöjä ja käymme mielellämme myös tutustumassa kohteisiin. Arvioimme ja tarkastelemme rakennuksen kuntoa sekä sitä, kuinka sen voi korjata säästävällä ja säilyttävällä tavalla.

On ikävää, jos huoltotoimenpiteet laiminlyödään

Laki velvoittaa rakennuksen omistajan huolehtimaan rakennuksistaan, mutta restaurointiasiantuntija voi silti joskus suositella rakennuksen purkamista.

– Jos katto on sortunut ja seinätkin ehkä jo vaurioituneet, on pakko miettiä, onko enää kannattavaa lähteä korjaamaan rakennusta.

Anne Räsänen muistuttaa, että ainakin rakennuksen käyttökelpoiset osat tulisi kierrättää.

– Ikävintä on, jos lausunnossa joutuu mainitsemaan, että rakennuksen huoltotoimenpiteitä on laiminlyöty. Onneksi tällaisia tapauksia tulee aika vähän, sillä omistajat huolehtivat melko hyvin rakennuksistaan.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 8.5.2022 klo 23:een saakka.

.
.