Hyppää sisältöön

Venäläisen hakukoneyhtiön toiminta Suomessa herättää huolta – "Yandex on erityistarkkailussa", sanoo ministeri Timo Harakka

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää ongelmallisena, että Suomessa toimii yritys, joka jakaa Venäjällä sotapropagandaa Ukrainan julmuuksista.

Venäläisomisteisen Yandexin Suomen toimintojen ei katsota aiheuttavan Suomella kyberuhkaa, arvioi Kyberturvallisuuskeskus. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Venäläisen hakukoneyhtiö Yandexin toiminta Suomessa herättää nykyisessä turvallisuustilanteessa huolta.

– Yandex on erityistarkkailussa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka Ylelle.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on seurattu Yandexin toimintaa tarkasti koko Ukrainan sodan ajan ja parhaillaan ministeriössä päivitetään tilannearviota yhtiöstä.

Mäntsälässä sijaitseva Suomen datakeskus on yksi Venäjän Googleksi sanotun yhtiön viidestä palvelinkeskuksesta. Neljä muuta keskusta ovat Venäjällä. Yandex on vaihtanut tänä vuonna Suomen toimintojensa tytäryhtiön nimeksi Global DC Oy.

Suomesta käsin saatetaan välittää venäläisille sotapropagandaa

Yritys jakaa palvelinkeskustensa kautta venäläisille uutisia eli tällä hetkellä myös Ukrainan vastaista sotapropagandaa. Mäntsälän datakeskus on suunniteltu yrityksen kansainvälisiä toimintoja varten, mutta propagandaksi laskettavaa materiaalia saattaa tästä huolimatta kulkea myös Suomessa sijaitsevien servereiden kautta.

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho pitää tätä ongelmallisena ja sanoo, että on epämiellyttävää, että Suomessa toimii venäläinen yritys, joka jakaa Ukrainan vastaista sotapropagandaa Venäjällä.

– Näkisin, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ongelma ja näin ollen myös sodan esittäminen myönteisessä valossa tai kaikenlainen Venäjän toimintaa tukeva sotapropaganda on hyvin ongelmallista, hän sanoo.

Valeuutisten on arvioitu muokkaavan venäläisten asenteita myönteiseksi sotaa kohtaan ja edesauttavan julmuuksien jatkumista.

Maaliskuussa Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi, että yhtiön uutisista vastannut johtaja Tigran Khudaverdyan lisättiin EU:n pakotelistalle. Yandexin entinen johtaja oli kertonut, että yhtiö on ollut ”avainasemassa piilottamassa tietoja” venäläisiltä Ukrainan sodasta, kirjoitti Helsingin Sanomat.

Halla-aho: Pitäisi selvittää rikkooko propagandan levittäminen lakia

Halla-ahon mukaan Yandexin toimintaa ei voida heti estää, vaikka se nähtäisiin epäsopivana. Oikeusvaltiossa on lähdettävä siitä, että toiminta voidaan kieltää vasta, jos se rikkoo jotain lakia, hän sanoo.

– Ensin täytyy tutkia, rikkooko propagandan levittäminen jotakin olemassa olevaa lakia. Se on viranomaisten velvollisuus, Halla-aho jatkaa.

Poikkeavissa oloissa, kun Venäjä käy sotaa Ukrainassa, voitaisiin hänen mukaansa ajatella, että myös tällaiseen toimintaan puututtaisiin jonkinlaisena pakotetoimena. Yandex yhtiönä ei ole tällä hetkellä EU:n pakotteiden piirissä.

Kysymykseen pitäisikö Suomen yrittää edistää Yandexin joutumista EU:n pakotelistalle Halla-aho kommentoi sanomalla, ettei ota kantaa yksittäisiin yrityksiin, mutta hän on mahdollisimman kattavien pakotteiden kannalla.

– Kaikenlainen liiketoiminta, johon liittyy venäläistä rahaa, olisi syytä karsia mahdollisimman vähiin, hän toteaa.

Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan Yandex ei aiheuta Suomelle kyberuhkaa

Venäjän on ennakoitu kohdistavan Suomeen Nato-prosessin aikana muun muassa verkkohäirintää tai -hyökkäyksiä. Venäläisomisteisen Yandexin Suomen toimintojen ei kuitenkaan katsota aiheuttavan Suomella kyberuhkaa, arvioi Kyberturvallisuuskeskus.

– Meillä ei ole tiedossa viitteitä siitä, että konesalista olisi kohdistunut Suomeen tietoturvauhkia, sanoo Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Sauli Pahlman.

Kokemusten perusteella kyberuhkien kannalta ei ole suurtakaan merkitystä, missä uhkaa aiheuttavat järjestelmät fyysisesti sijaitsevat, Pahlman jatkaa.

– Internetissä ei ole samanlaisia rajoja kuin fyysisen maailman puolella. Kyberuhat tulevat pääsääntöisesti maantieteellisesti Suomen ulkopuolella sijaitsevista päätelaitteista, sanoo ylijohtaja Pahlman.

Vaikka viranomaisilla ei ole tarkkaa tietoa, mitä Mäntsälän konesaleissa tapahtuu, toimintaa on jopa helpompi valvoa, kun se sijaitsee Suomessa, Pahlman katsoo.

– EU:n asetuksesta tulevaa valvontatoimivallan merkitystä on vaikea ihan täsmällisesti arvioida, mutta en pitäisi datakeskuksensa sijaintia kontekstista riippumatta kybermaailman puolella aina riskinä.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 7.5.2022 kello 23 saakka.

Lue lisää: