Hyppää sisältöön

Yliopistokaupunkia piinaa iso ongelma – suuri osa maistereista pakenee muualle töihin

Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta eli LUT-yliopistosta valmistuneista merkittävä osa lähtee kaupungista pois valmistumisensa jälkeen. Kaupunki haluaisi pitää heidät asukkainaan.

Miksi niin harva jää valmistumisensa jälkeen Lappeenrantaan?
Miksi niin harva jää valmistumisensa jälkeen Lappeenrantaan?

Lappeenrannan teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston edustalla käy vilske, kun opiskelijat yrittävät vielä saada kevään opintoja päätökseen.

Aivan yliopiston vieressä Saimaa vapautuu jäästä ja rantasauna odottaa kylpijöitä. Lukuisat luontopolut kutsuvat lenkille.

Vaikka ympäristö vaikuttaa ihanteelliselta, se ei kiehdo tarpeeksi, jotta LUT-yliopiston opiskelijat jäisivät Lappeenrantaan asumaan valmistumisensa jälkeen.

Opiskelijoita LUT-yliopistossa Lappeenrannassa on noin 4 500.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen uuden selvityksen mukaan LUTin kampukselta Lappeenrannasta valmistuneista maistereista vähemmän kuin joka viides jää valmistumisensa jälkeen Lappeenrannan seudulle asumaan. Noin puolet suuntaa pääkaupunkiseudulle.

– Vaasassa on samankaltainen tilanne. Noin puolet valmistuneista muuttaa valmistumisen jälkeen pääkaupunkiseudulle ja alle viidesosa jää opiskelupaikkakunnalle, kertoo Hypoteekkiyhdistyksen ekonomisti Juho Keskinen.

Keskisen mukaan muuttoliikettä on toki myös isoissa yliopistokaupungeissa, mutta se on laimeampaa.

– Tampere pystyy hyvin pitämään valmistuneet. Samoin Oulu, jossa yli puolet jää opiskelukaupunkiin valmistumisen jälkeen.

Ei tule tutuksi

Kanta-Hämeestä kotoisin oleva Tapani Tiitola aloitti LUT-yliopistossa tuotantotalouden opiskelut puolitoista vuotta sitten. Hän sanoo suoraan, että ei jää kaupunkiin valmistumisensa jälkeen.

– Veikkaan, että lähden heti pois. Onhan tämä vähän tällainen tuppukylä, mutta ihan mukava, sanoo Tiitola.

Tapani Tiitolaa kiinnostavat Lappeenrantaa isommat kaupungit. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Lappeenrannan teknillinen yliopisto sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Syrjäinen sijainti on yksi syy, minkä takia muun muassa Lappeenrannan keskusta on jäänyt Tiitolalle vieraaksi.

– Ei sinne keskustaan ole muuta syytä kuin baarit, ja jos perhe tulee käymään. Muuten ei, kertoo Tiitola.

Työpaikkoja Tiitola ei seudulta ole edes katsellut, koska haluaa valmistumisensa jälkeen muuttaa Tampereelle tai Turkuun.

Viihtyisä kaupunki

Kaisa Moilanen opiskelee LUT-yliopistossa toista vuotta tuotantotalouden maisteriohjelmassa. Hän on kotoisin Joensuusta, mutta on omien sanojensa mukaan monen mutkan kautta saapunut Lappeenrantaan, jossa on nyt asunut kolme vuotta.

– Voi sanoa, että olen lappeenrantalaistunut. Tuntuu kotikaupungilta tällä hetkellä, kertoo Moilanen.

Lappeenrantaan häntä houkuttivat jäämään perhe ja ystävät. Lisäksi sekä hän että miehensä ovat saaneet täältä jo töitä.

Kaisa Moilanen jää asumaan Lappeenrantaan. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

– Itse asun keskustassa, mutta yliopistolle on tosi hyvät pyöräilyreitit ja bussit kulkevat keskustasta. Itse tykkään asua täällä.

Moilanen tietää, että todella moni valmistumisensa jälkeen suuntaa pois Lappeenrannasta.

– Se on tosi harmi. Olisi tosi tärkeää, että LUTin opiskelijoita saataisiin jäämään tänne alueelle. On varmaan monta syytä, miksi ihmiset haluavat pois, kuten työ, perhe ja ystävät.

Yritystä on

Lappeenrannassa asukkaita on runsaat 72 000. Jokainen uusi asukas olisi seudulle tervetullut.

– Etelä-Karjalassa on huolestuttava väestörakenne. Jos emme saa ulkopuolelta nuoria, niin huonolta työikäisten määrän kehitys näyttää, sanoo Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen.

Lappeenrannan kaupunki ja yliopisto ovat yhdessä yrittäneet keksiä keinoja, joilla opiskelijat saataisiin jäämään kaupunkiin valmistumisensa jälkeen.

Erityisesti tekniikan alalla työpaikkoja olisi maakunnassa tarjolla.

– Metsäteollisuuden ja energiaympäristön alalla on ollut positiivista kasvua, ja sen takia tämän alan opiskelijoita on saatu tänne entistä enemmän jäämään, kertoo Heinonen.

Sen sijaan kauppatieteestä valmistuneille työpaikat voivat Heinosen mukaan olla tiukassa, koska keskisuuria yrityksiä on maakunnassa vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla.

Opiskleijat nauttivat Lappeenrannassakin opiskleijaelämästä, kuten tässä muutama viikko sitten kauppatieteiden opiskelija Olivia Valorinta. Kuva: Ville Toijonen / Yle

Opiskelijoita muun muassa yritetään houkutella yrittäjiksi, minkä takia kaupunki on mukana erilaisissa yrityshautomoprojekteissa yliopiston alueella.

– Siinä meillä onkin jo pore vireillä, mutta kestää kauan ennen kuin tulokset näkyvät.

Heinosen mukaan merkittävin selittäjä ongelmaan on se, että suurin osa opiskelijoista tulee Lappeenrantaan maakunnan ulkopuolelta. Valmistumisensa jälkeen he suuntaavat takaisin kotiseudulleen tai Helsinkiin.

Samoin ajattelee myös Hypoteekkiyhdistyksen ekonomisti Juho Keskinen. Hänen mielestään syyt ovat sekä taloudellisia että inhimillisiä. Työpaikka saattaa löytyä paremmin muualta ja toisaalta osa haluaa vain tulla opiskelemaan ja lähteä sen jälkeen pois.

Kotiseutukaipuu vaivaa

Markus Malmberg aloitti opiskelut LUT-yliopistossa syksyllä 2020. Lappeenrantaan hän muutti Tampereen ja Jyväskylän puolessa välissä sijaitsevasta Jämsästä.

Hän asuu lähes kaikkien muidenkin opiskelijoiden tapaan kampusalueen tuntumassa sijaitsevissa Skinnarilan opiskelija-asunnoissa.

– Keskusta-alueella ei tule hirveästi käytyä. Tuntuu että ollaan vähän kuin omassa kaupungissa, koska kaikki palvelut löytyvät tästä Skinnarilan alueelta. Keskustaan ei tarvitse missään vaiheessa lähteä, kertoo Malmberg.

Markus Malmberg kaipaa valmistumisensa jälkeen takaisin kotiseudulleen Keski-Suomeen. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Kaupunkiin hän ei aio valmistumisensa jälkeen jäädä.

– Ei minulla ole mitään hinkua jäädä tänne. On pieni kotiseutukaipuu. Keski-Suomeen haluaisin vielä jossain vaiheessa takaisin päätyä, sanoo Malmberg.

Töitä Malmberg uskoisi Lappeenrannasta saavansa, jos tänne jäisi.