Hyppää sisältöön

Suurlähettiläs Mikko Hautala: Suomi elää nyt vaaran vuosia, jokaisen tulee pitää katse pallossa

Ulkopoliittisen johdon kantoja Suomen Nato-ratkaisuun voi tulla jo ensi viikolla. Suomi varautuu Venäjän systemaattiseen valehteluun.

Suomen Yhdysvaltain-suurlähettilään Mikko Hautalan mukaan on merkillepantavaa, ettei Venäjä toistaiseksi ole aloittanut Suomeen suunnattua massiivista disinformaatiokampanjaa. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Suomi valmistautuu hakemaan Naton jäsenyyttä. Käytännössä päätös on selvä silloin, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoittaa kantansa. Tämä voi tapahtua jo ensi viikolla.

Pitkän uran diplomaattina Kiovassa ja Moskovassa tehnyt ja parhaillaan Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläänä työskentelevä Mikko Hautala pitää Venäjän painostusta Suomea kohtaan todennäköisenä.

– Kun varautuu pahimpaan, selviää varmasti vähemmästä. Erilaisilla toimilla on erilaiset todennäköisyydet. Disinformaatio on käytännössä varmaa, ja muunlaistakin painostusta Venäjältä voi tulla, sanoo Hautala

Hänen mukaansa Suomi on varautunut ja varautuu lisää.

– Meillä on kykyä luotsata omaa kohtaloamme, emme ole ajopuu.

Myös tavallisten kansalaisten on hyvä tiedostaa, missä mennään.

– Kyllä jokaisen on varmasti perusteltua kohdaltaan hahmottaa, että eletään poikkeuksellista aikaa, vaaran vuosia. Kauhuskenaarioiden ja huolestumisen sijaan pitäisi katseen kuitenkin olla pallossa eli omassa tekemisessä, Hautala painottaa.

Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala oli lauantaina 7.5. Ylen Ykkösaamun haastateltavana.

Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala.

Nato ja Yhdysvallat tukevat Suomea jäsenyyden hakuaikana

Yhdysvallat on Naton johtava valtio. Sekä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ovat toistaneet Naton avointen ovien politiikkaa Suomen ja Ruotsin harkitessa jäsenyyttä. Hautala luottaa, että Suomi saa tukea.

– Jäsenyysprosessinsa aikana Suomi saa Natolta ja sen jäsenmailta niin poliittista kuin sotilaallistakin tukea. Ei olisi mitenkään loogista hyväksyä maata jäsenyysprosessiin, mutta jättää sitten se kokonaan oman onnensa nojaan sen ajaksi, Hautala arvioi.

Mikko Hautalan mukaan Nato ja sen jäsenmaat ovat myös tuoneet selkeästi esiin tahdonilmaisunsa siitä, että Suomea tuetaan ja tarvittaessa turvataan, kun Suomen mahdollinen Nato-jäsenyyden hakemus on jätetty.

Tärkein tuki, mikä Suomella on, on Hautalan mukaan kuitenkin oma vahva puolustus.

– Ei meillä ole sitä tilannetta, jossa olisimme avuttomina ja ulkoisen avun varassa. Enemmänkin ulkoinen apu, sikäli kun sitä tarvitaan, on luonteeltaan täydentävää, läsnäoloa. Lähtökohtana meillä on se oma pärjääminen, Hautala totesi Ykkösaamun lähetyksessä.

Amerikkalaisten avusta ja tuesta suurlähettiläällä on mielessä myös käytännön muotoja.

– Uskon Yhdysvaltain antavan selkeitä viestejä Suomen tueksi. Kyseeseen tulee varmasti myös sotilaallinen läsnäolo esimerkiksi harjoituksiin osallistumisen muodossa.

Disinformaatio on tällä hetkellä suunnattu Venäjän omalle yleisölle

Suomessa on saatu esimakua Venäjän disinformaatiokampanjoista. Hautalan mukaan on kuitenkin merkillepantavaa, ettei Venäjä toistaiseksi ole aloittanut Suomeen suunnattua massiivista kampanjaa, jolla pyrittäisiin vaikuttamaan suomalaisten mielipiteisiin esimerkiksi Nato-jäsenyyteen liittyen.

– Se voi johtua yksinkertaisesti siitä ajatuksesta, että huomio on liikaa muualla. Tai sitten syynä on se, että todennäköisesti laajasta Suomeen vaikuttamisesta ei olisi mitään hyötyä. Se todennäköisesti vain motivoisi suomalaisia enemmän, Hautala sanoi Ykkösaamussa.

Hänen mukaansa Suomessa on syytä huomata, että tällä hetkellä disinformaatio on pääosin suunnattu Venäjän omalle yleisölle.

Venäjä voi voitonpäivänä yllättää

Venäjällä juhlitaan voitonpäivää 9. toukokuuta. Jo pitkään on puhuttu, että Venäjän presidentti Vladimir Putinilta saatetaan nähdä jokin näyttävä ele.

– Odotan Venäjän ennen muuta yrittävän perustella sotaa ja sen jatkoa omilla valheellisilla väittämillään ja vetoamalla historiaan. Suuria muutoksia ei välttämättä tule, vaikkei niitä voida poiskaan sulkea, Hautala sanoo.

Yksi olettamus on, että Putin voisi virallisesti julistaa sodan Ukrainalle ja samalla laajan liikekannallepanon Venäjällä.

– Tilanteesta tulisi entistä vaarallisempi, ja samalla epävarmuustekijöiden mittakaava kasvaisi. Päätös merkitsisi myös käytännössä sen tunnustamista, että ”erityisoperaatio” on epäonnistunut – vaikka muuta varmasti väitettäisiinkin, arvioi Hautala.

Hautalan arvio on, että sota Ukrainassa tulee olemaan hyvin pitkäaikainen. Kummallakaan osapuolella ei ole nykyasetelmassa kykyä lyödä toista osapuolta siten, että vielä voitaisiin päästä jonkinlaiseen loppuratkaisuun. Tässä vaiheessa ei ole hänen mukaansa näkyvissä, mistä ratkaisu lopulta muodostuu.

– Näen Venäjän johdon kokevan, ettei heillä ole varaa luopua tästä taistelusta. Mitään sellaisia merkkejä ei ole olemassa. Ukraina toki tulee taistelemaan, koska heillehän kyse on kaikesta: omasta vapaudesta, oman maan olemassaolosta ja myöskin siitä, mitä heille yksilöinä tapahtuu – minkälaisen väkivallan kohteiksi he sodan epäonnistuessa joutuisivat.

Mikko Hautala ei sulje pois presidenttiehdokkuutta

Mikko Hautalan nimi on viime aikoina noussut esiin myös Suomen seuraavien presidentinvaalien yhteydessä. Hautala ei sulje presidenttiehdokkuutta pois, vaikka sanookin, ettei tällä hetkellä sitä aktiivisesti suunnittele.

– Aika näyttää, minkälaisen presidentin Suomi katsoo tarvitsevansa ja minkälaisen presidentin se sitten nykyisen presidentin tehtävänsä päättäessä saa, Hautala totesi Ykkösaamun lähetyksessä.

Lue lisää:

.
.