Hyppää sisältöön

Sakatin kaivosyhtiö lupaa ostaa kompensaatioalueita jatkossa Sodankylästä – nyt etsinnässä metsää ja suota, myöhemmin ehkä lapinleinikkejä ja kenties kokonainen aapasuo

Jos kaivos toteutuu, vapaaehtoinen kompensaatio ei yksin riitä, vaan yhtiön on löydettävä esimerkiksi lapinleinikkiesiintymiä suojeltavaksi muualta. Jos kaivoksen haitat Viiankiaavalle olisivat merkittävät, yhtiön pitäisi löytää Natura-verkostoon uusi aapasuo.

Viiankiaapaa Sodankylän pohjoispuolella kuvaavat Metsähallituksen mukaan laajat rimpinevat. Aapasoiden keskellä on Keski-Lapin aapasoille tyypillisiä koivulettoja. Kuva: Tapani Leisti / Yle

Suomen suurimmasta vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta ilmoittanut kaivosyhtiö Anglo American aikoo jatkossa hankkia kompensaatioalueita Sodankylän seudulta. Yhtiö suunnittelee kaivosta Sodankylän Viiankiaavalle ja kaivoksesta koituvia ympäristöhaittoja korvatakseen se osti suojelumetsää yli 10 miljoonalla eurolla. Metsä on kuitenkin Inarissa, yli 100 kilometrin päässä Sodankylästä.

Sodankylässä ratkaisu närkästytti. Valtuustoryhmien puheenjohtajat totesivat kannanotossaan perjantaina, että hyvitysten pitää kohdistua sinne, missä haitatkin tuntuvat. Nyt miljoonat eurot menivät naapurikuntaan.

Kaivoshanketta vetävän AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg on ollut viime päivinä tiiviisti puheissa kunnan kanssa ja sanoo ymmärtävänsäkin suuttumusta.

– Jatkossa suoalueita ja metsäalueita hankitaan paikallisesti. Kunnan kanssa tehdään yhteistyötä, jotta maanomistajat tietävät, missä mennään ja voivat tarjota maitaan.

Lamberg olettaa, että tarjouksia tulee. Luonnonarvoiltaan riittävien ja myös riittävän yhtenäisten alueiden löytäminen ei ole helppoa, koska maanomistus on niin pirstaleista. Suojelun tarpeesta pitäisi löytää naapurustossa yksimielisyys.

– Esimerkiksi suoalueen kompensaatiossa oleellista on löytää riittävän suuri suoalue, että se on uskottava.

Ojitettujen soiden ennallistaminen ja suojelu on yksi ekologisen kompensaation tapa.

Natura-kompensaatio edellyttäisi luonnontilaista aapasuota

Luonnonhaittojen korvaaminen kompensaatiolla on suhteellisen uutta ja Sakatin kaivosyhtiö tekee sitä vapaaehtoisesti. Inarin metsäalue korvaa metsää, jota kaadetaan rikastamon tieltä, mikäli kaivos toteutuu. Alue ei ole Natura-aluetta.

Kaivosyhtiön eteen voi tulla myös mittava pakollinen kompensaatio. Tämä on edessä siinä tapauksessa, että kaivoshankkeesta arvioidaan koituvan merkittäviä haittoja Natura-suojellulle Viiankiaavan suoalueelle, mutta valtioneuvosto antaa silti hankkeelle poikkeusluvan.

Lamberg sanoo yhtiön pyrkivän siihen, että merkittäviä haittoja ei tule.

– Kaivos on täysin maanalainen, se on 500 metriä suon alla ja sinne tullaan viisi kilometriä pitkällä tunnelilla. Suojelualueelle ei tule maanpäällisiä rakenteita, Lamberg sanoo.

Sakatin kaivosyhtiö osti 2900 hehtaarin suuruisen metsäalueen Inarista suojeltavaksi. Se on noin kolmasosa yhtiön suunnittelemasta ekologisen kompensaation kokonaisuudesta. Jos kaivos toteutuu, yhtiötä odottaa pakollinen kompensaatio joidenkin lajien osalta. Jos haitat Viiankiaavalle olisivat merkittävät, yhtiön pitäisi etsiä Natura-verkostoon uusi aapasuo. Kuva: Inarin yhteismetsä

Kaivosyhtiön mukaan mahdolliset haitat liittyvät pölyyn, meluun ja pohjavesien alenemaan, jota paraikaa selvitetään tarkemmin. Yhtiö ei pidä haittoja merkittävinä, mutta on Lambergin mukaan varautunut myös siihen, että viranomainen pitää.

Siinä tapauksessa kaivosyhtiön täytyy löytää Viiankiaavaa vastaava luonnonarvoiltaan rikas aapasuo toisaalta ja suojella se. Vaikeusastetta lisää se, että suoalueet ovat valtaosin valtion omistuksessa eikä se myy maitaan suojeltavaksi. Natura-verkostoon liitettävä korvaava suoalue pitäisi siis hankkia yksityisiltä.

Lapinleinikkiesiintymiä suojeltava muualla

Jo nyt on selvää, että kaivoksen toteutuessa yhtiö joutuu korvaamaan menetettyjä luontoarvoja joidenkin kasvilajien osalta. Vastuullisuusjohtaja Ulla Syrjälä kertoo, että kompensoitavia lajeja tehdasalueella ovat lapinleinikki sekä mahdollisesti isonuijasammal ja karhunlovisammal, jotka molemmat ovat Suomessa erittäin uhanalaisia.

Kaikki lajit ovat EU:n luontodirektiivin listalla lajeina, joiden esiintymispaikkojen heikentäminen on kielletty.

Jos lupa kaivokseen tulee, näitä lajeja pitää suojella toisaalla.

– Ostetaan sopiva alue, jossa on vastaavia esiintymiä ja haetaan suojelustatusta ely-keskukselta. Näin Lapissa on joissain tapauksissa tehty, vaikka varsinaista lainsäädäntöä ei vielä ole, Syrjälä kertoo.

Syrjälän mukaan uudisteilla olevaan luonnonsuojelulakiin on tulossa tarkennuksia ekologiseen kompensaatioon liittyen.

Lue lisää:

.
.