Hyppää sisältöön

Vanhemmat pelkäsivät pahinta, kun alakoulun kuudes luokka siirrettiin yläkouluun – kävikin päinvastoin: "En ole juuri törmännyt tällaiseen muualla"

Kotkassa on saatu hyviä kokemuksia kuudesluokkalaisten sijoittamisesta yläkoulun yhteyteen. Kyseessä on eri asia kuin yhtenäiskoulu, jossa oppilaat käyvät samaa koulua ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan.

Yläkouluun jo kuudennelta luokalta - pehmentää muutosta koulujen välillä
Yläkouluun jo kuudennelta luokalta - pehmentää muutosta koulujen välillä

– Eniten jännitti varmaan se, että sopeutuuko tänne nopeasti ja pääseekö porukoihin, sanoo kuudesluokkalainen Nella Rasi.

Samoilla linjoilla ovat Karhuvuoren koulun kuudetta luokkaa käyvät Iris Ruuskanen ja Dimitrii Kubaev. He muuttivat alakoulusta kuudennelle luokalle yläkoulun tiloihin ja saivat uuden opettajan.

Kun ala- ja yläkoulu toimivat eri yksiköissä, yläkouluun siirrytään Suomessa vasta seitsemännellä luokalla. Kotkassa on kaksi koulua, Karhuvuori ja Helilä, jotka ovat muuten vanhan tyyppisiä yläkouluja, mutta niissä on myös kuudes luokka. Näin ollen oppilaat käyvät alakoulua viidennen luokan loppuun asti, kunnes siirtyvät yläkoulun tiloihin.

Kyseessä on eri asia kuin yhtenäiskoulu, jossa oppilaat käyttävät samaa koulurakennusta ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan.

– En ole juuri törmännyt tällaiseen systeemiin muualla, sanooKarhuvuoren koulun rehtori Marianne Puumalainen.

On muutamia muitakin kouluja, joissa kuudesluokkalaiset opiskelevat perinteisen yläkoulun tiloissa. Tällaisia ovat Opetushallituksen tilaston mukaan esimerkiksi Lahden yhteiskoulu, Oulun Jokirannan koulu, Pietarsaaren Oxhamns skola ja Riihimäellä Karan koulu ja Pohjanrinteen koulu.

Kyseessä on silti pieni joukko oppilaitoksia.

Opettajan tulee seurata mukana

Perusopetus on yhdeksänvuotinen kokonaisuus, eikä lain puitteissa ole määritelty, miten se tulee eri vuosiluokkien kohdalla järjestää. Asiasta voidaan päättää paikallisesti.

Kunta huolehtii opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa.

– Koulurakennuksen vaihtuminen ja yläkouluun meno on varmasti aina yhtä jännittävää, tapahtui se sitten vuotta aikaisemmin tai vuotta myöhemmin. Laki ei estä yläkoulun tiloihin siirtymistä aikaisemmin, mutta on tärkeää, että luokanopettaja seuraa mukana, sanoo koulutusjohtaja Nina Lahtinen OAJ:Stä.

Perusopetusasetuksen mukaan vuosiluokilla yhdestä kuudenteen on pääsääntöisesti oma luokanopettaja ja seitsemännestä yhdeksänteen on aineenopettajia.

Usein esimerkiksi yhtenäiskoulussa nämä systeemit menevät limittäin. Taideaineita ja kieliä voi esimerkiksi opettaa juuri kyseisiin aineisiin erikoistunut henkilö myös alemmilla vuosiluokilla.

Kuudennen luokan opettaja Timo Markkanen vastaanottaa koulussa kuudennen luokan ja päästää heidät sitten seitsemännellä luokalla aineopettajien oppiin. Kuva: Antro Valo / Yle

Tuen tarve tulee ilmi

Kuudesluokkalaiset siirtyivät Kotkassa alakoulusta yläkouluun jo noin 15 vuotta sitten. Silloin Kotkassa selvitettiin laajemmin opetuksen tilajärjestelyjä ja niiden riittävyyden takia järjestely nähtiin järkevänä.

Myöhemmin havaittiin myös asian sosiaalinen puoli. Kuudennen luokan käynti yläkoulun tiloissa pehmensi siirtymää pienten koululaisten ja isompien maailman välillä.

Yläkoulun tiloissa opiskelevilla kuudesluokkalaisilla on silti oma opettaja, joka huolehtii luokasta. Seitsemännellä he siirtyvät kokonaan aineenopettajajärjestelmään.

– Iso etu on, että toimintatavat ja aikuiset ovat oppilaille tuttuja entuudestaan seitsemännelle luokalle siirryttäessä. Lisäksi opettajille oppilaat tulevat tutuiksi jo silloin, kun heillä on vielä luokanopettaja. Jos oppilaalla ilmenee oppimisen haasteita tai muuta tuen tarvetta, osaamme ohjata siihen heti aineopettajajärjestelmän alusta, sanoo Karhuvuoren koulun rehtori Marianne Puumalainen.

Kaksi porrasta yläkouluun

Karhuvuoren koulun kuudennen luokan opettajan Timo Markkasen mukaan kuutosten siirtymistä yläkoulun puolelle voidaan tarkastella kahdelta kantilta.. Alakoulut tahtoisivat todennäköisesti pitää kiinni kuudennesta luokasta.

– Tämän talon sisältä katsottuna järjestelmä toimii mainiosti. Yläasteelle siirtymiseen tulee näin kaksi porrasta. Oma opettaja ottaa oppilaat vastaan ja tutustuttaa talon tavoille. Sitten seitsemännelle siirryttäessä hän päästää heidät irti aineenopettajien opetettaviksi.

Vanhempien keskuudessa herätti alussa huolta se, joutuvatko lapset liian varhain nuorten maailmaan.

– Kiusaamista isompien ja pienempien välillä ei ole juuri ollut. Kotiutuminen menee paremmin kuin voisi kuvitellakaan, sanoo Markkanen.

Erimielisyydet, joita koulussa joudutaan selvittämään, syntyvät ennemminkin oman luokan tai vuosiluokan sisällä kuin muiden luokkien välillä. Samaa mieltä on on rehtori Marianne Puumalainen.

– Isommat itse asiassa vähän suojelevat pienempiä niin, että kutoset saavat sitten olla täällä rauhassa ja käydä koulua, hän sanoo.

Koulutusjohtaja Nina Lahtinen on samoilla linjoilla.

– Pienempien läsnäolo voi myös rauhoittaa isompia. On hyvä, että koulussa opitaan siihen, että on erilaisia ja vaikka eri ikäisiäkin oppilaita. Ja joka tapauksessa lapset ja nuoret kohtaavat vapaa-ajan harrastuksissa, olivat sitten koulutilojen luokkajaot millaiset tahansa, hän sanoo.

Oman luokanopettajan olemassaolo on silti kuudennelle luokalle vielä tärkeä tuki. Opettajat ovat todenneet, että se estää riskiä ajautua esimerkiksi erilaisiin nuorten kokeiluihin ylempien vuosiluokkien oppilaiden kanssa.

Uusista luokista pyritään tekemään mahdollisimman tasaväkisiä keskenään. Kuvassa etualalla Iris Ruuskanen ja takana Nella Rasi ja Dimitrii Kubaev. Kuva: Antro Valo / Yle

Uudet tasaväkiset luokat

Viime vuonna kuudennet luokat siirtyivät Karhuvuoreen siten, että luokkatoverit pysyivät samoina kuin viidennellä luokalla. Syynä tähän olivat väistötiloista johtuvat järjestelyt koulussa.

Ensi vuonna kouluun saapuvien kuutosten luokat sen sijaan hajotetaan ja muodostetaan uudestaan, aivan kuten aikaisemminkin on tehty.

– Luokista pyritään tekemään mahdollisimman samanlaisia keskenään siten, että niissä on tasaisesti erilaisia oppilaita eri alaluokilta ja eri seuduilta, sanoo Markkanen.

Koulun tarkoitus on opettaa, että tullaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ikään, sukupuoleen tai uskontoon katsomatta. Koululaiset suhtautuvat erilaisuuteen hyvin. Karhuvuoressa joka neljännellä oppilaalla äidinkieli on jokin muu kuin suomi.

– Oppilaat ovat joustavia ja tulevat keskenään toimeen hyvin. Vanhempainilloissa tai Wilma-viesteissä tarvitsemme joskus tulkkia, kertoo Markkanen.

Luokkien hajottaminen ja muodostaminen uudestaan otetaan oppilaiden keskuudessa vastaan mahdollisuutena.

– Jos on ajautunut luokassa sellaiseen rooliin, ettei se tunnu omalta, luokan uudelleen muodostus voidaan kokea uutena alkuna.

.
.