Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton SUH:n tekemä alustava kuntakysely kertoo, että lasten uimataidon kehittymisessä koronavuosina on alueellisia eroja.
SUH:n koulutussuunnittelijan Tero Savolaisen mukaan monessa kunnassa uimaripolun alussa olevissa näkyy jo kahden vuoden oppimisvaje.
– On 7–8-vuotiaita, jotka eivät ole käyneet kertaakaan uimassa viimeisen kahden vuoden aikana. Heidän kanssaan on sitten työsarkaa, että saadaan oppimisvaje kiinni, Savolainen sanoo.
Kyselyyn vastanneista kunnista 90 prosenttia ilmoitti, että kunnan uimahalli oli korona-aikana suljettuna yhteensä 1–12 kuukautta, joissakin kunnissa vieläkin pidempään.
– Siitä on helppo vetää johtopäätös, että uintia ei ole voitu harrastaa ympärivuotisesti, ja sillä on pakostakin vaikutusta uimataidon kehittymiseen.
Alueelliset erot näkyvät
SUH:n tekemässä kyselyssä paljastuvat alueelliset erot. Esimerkiksi Lapissa lasten uimataito on jopa kasvanut korona-aikana.
– Vaikka uimahallit oli suljettuna, niin koulu-uinnin opetus pystyttiin järjestämään ehkä normaalia paremmin, kun oli tiloja ja resurssejakin käytettävissä, koulutussuunnittelija Tero Savolainen sanoo.
Savolaisen mukaan viidennes kyselyyn osallistuneista 18:sta Lapin kunnasta kertoo uimataidon kehittyneen korona-aikana.
SUH tekee kyselytutkimuksia viiden vuoden välein ja korona-ajan todellinen vaikutus selvinnee vasta seuraavassa tutkimuksessa. Osin kesken oleva kuntakysely antaa kuitenkin jo viitteitä lasten uimataidon tilasta.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kesällä on hyvä totutella veteen
Vaikka korona-aika laittoi uimaopetuksen tauolle, Savolaisen mukaan mitään ei olla vielä menetetty, sillä uimaan oppii aina. Se vaatii tietyn määrän toistoja ja kokemuksia vedessä olemisesta.
– Työ pitää vaan aloittaa. Se lähtee siitä, että perheet kävisivät säännöllisesti lasten kanssa uimassa.
Savolaisen mukaan pian koittava kesäkausi on hyvää aikaa veteen totuttelussa. Valvovan silmän alla on turvallista olla rantavedessä hiekkalelujen ja kelluttavien uintivälineiden kanssa.
– Ei siellä uimarannalla tarvi sen kummemmin mitään opettaa, kun on vaan ja nauttii vedessä olemisesta. Perustaidot kehittyvät ihan huomaamatta.
Kuudes luokka on sopiva kohta tutkimukselle
Uimataito kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelmaan eli jokaisen opetuksen järjestäjän tulisi järjestää myös uinnin opetusta.
Kuudes luokka on hyvä kohta tutkia uimataitoa, koska siihen saakka opetus on järjestelmällistä. Yläkouluun siirtymisen jälkeen uinnin opetus on pääsääntöisesti liikunnan opettajien vastuulla, jolloin sitä ei voida välttämättä järjestää kouluissa samalla tavalla.
– Toinen helppo uimataidon seuraamisen paikka koulujen lisäksi on puolustusvoimat, Savolainen sanoo.
Viimeisimmässä, vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa 76 prosenttia kuudesluokkalaisista oli uimataitoisia.
– Jos otetaan tuohon neljä kuudesluokkalaista, niin heistä kolme on uimataitoisia ja yksi joko kokonaan uimataidoton tai taidoiltaan heikko.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 11.5. kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: