Hyppää sisältöön

Startup-yrittäjyydessä sankaritarinat ovat harvinaista herkkua, mutta pöhinä on kova – puurtaminen vaihtui väittelijän mukaan rentoon menoon

Menestyneimmät yritykset kuten Wolt, Supercell ja Rovio lisäävät unelmia suuresta läpimurrosta. Väitöstutkija Henri Koskisen mukaan yrittäjät tietävät itsekin, että useimmat yritykset jäävät tähdenlennoiksi.

Slush-tapahtumat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja startup-yrittäjille. Arkistokuva. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Nokian jälkeisessä Suomessa tavoitteeksi nousi startup-yrittäjyys valtiotieteiden maisteri Henri Koskisen väitöksen mukaan.

1990-luvulta juontuva startup-yrittäjyys on muuttanut käsitystä siitä, mitä yrittäjyys on. Se nähdään välttämättömänä suuntana uudessa, Nokian romahduksen jälkeisessä todellisuudessa.

– Yrittäjyyttä ei nähdä vain itsenäisenä, kurinalaisena puurtamisena, vaan rentona ja kivana yhdessäolona ja pöhinänä, kertoo Koskinen.

Henri Koskisen väitös tarkastetaan Turun yliopistossa lauantaina.

Valtiotieteiden maisteri Henri Koskinen on tutkinut sosiologian väitöskirjassaan ajankohtaista aihetta. Kasvuyritys Woltin myynti marraskuussa 2021 oli Suomen historian suurimpia yrityskauppoja. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Ihanneyrittäjä tuo Suomeen pääomaa

Väitöstutkimuksessaan Henri Koskinen pohti ihanneyrittäjän ominaisuuksia. Ihanneyrittäjä on erilainen tyyppi kuin perinteinen omassa yrityksessään yksinään ahkeroiva.

– Hän on innovatiivinen osaaja, joka tuo yrittämisellään Suomeen kansainvälistä pääomaa ja vie yrittäjyyttä uuteen suuntaan. Hän on intohimoinen, periksi antamaton visionääri ja toisaalta myös innostuva ja innostava tiimipelaaja.

Slush-kasvuyritystapahtuman ja menestyneiden suomalaisyhtiöiden, kuten Rovion, Supercellin ja Woltin myötä startup-yrittäjyys näyttäytyy monille intohimoisena, luovana teknologiayrittäjyytenä, joka uudistaa suomalaista taloutta ja yrittäjyyttä.

Sen on tarkoitus luoda talouskasvua. Kasvuyrittäjyys ei ole kuitenkaan tullut tyhjästä, vaan se on ollut määrätietoinen poliittinen projekti.

– Julkisestihan meillä on ladattu startup-yrittäjyyteen ihan tosi isoja odotuksia. Kentällä menestyspaineet ovat kovat sitäkin kautta.

Reilu Kuljetus -nimisen firman yrittäjät Rufus Vinod ja Lauri Koittola uskovat tulevaisuuteen. He haluavat antaa yrityksessään kunnon korvauksen ruuan kuljettajalle ja ravintolalle. Apua yritystoimintaan he saavat Turun tiedepuiston SparkUp-yhteisössä, jossa heillä on myös toimistotilat. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Vasta pieni osa on startup-yrityksiä

Suomessa uusia startup-yrityksiä syntyy vuosittain noin 4 000–5 000. Se on vain 5–10 prosenttia uusien yritysten määrästä.

Menestys ei ole itsestäänselvyys. Se on mahdollista vain pienelle osalle yrityksiä.

– Startup-piireissä viljellään itsekin hokemaa tai sanontaa, että yhdeksän kymmenestä epäonnistuu. Yritysten epäonnistuminen ja kaatuminen ovat olennainen osa startup–yrittäjyyttä. Woltin tapaiset menestykset ovat poikkeuksellisia, kertoo väitöstutkija Henri Koskinen.

Koskinen analysoi tutkimuksessaan yrittäjyydelle annettuja merkityksiä Suomen hallitusten ohjelmissa vuosilta 1979–2015, suomalaisten korkeakoulujen yrittäjyystoiminnassa sekä suomalaisissa 2010-luvun startup-opas- ja tietokirjoissa.

– Ideat ovat tärkeitä. Niiden kautta tulee onnistumisia, sanoo yhteisömanageri Elias Savonlahti. Turku Science Parkin eli Turun tiedepuiston SparkUp-yhteisön tilat ovat täynnä. Tiloja on 4–6 yritykselle ja useille niitä auttaville organisaatioille. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Korkeakoulut hautovat menestyjiä

Startup-yrittäjyyden taustalla on 1900-luvun loppupuolelta alkanut Suomen muutos niin sanotuksi tietotaloudeksi, jossa pyritään kilpailemaan korkealla osaamisella, innovaatioilla ja uudella teknologialla.

– Korkeakoulumaailmassa se näkyi esimerkiksi Aalto–yliopiston perustamisessa vuonna 2010, kertoo väitöstutkija Henri Koskinen.

Tietotaloudessa korkeakoulut on liitetty tiiviimmin osaksi kansallista kilpailukykyä, ja viime vuosina korkeakoulut ovatkin pyrkineet edistämään yrittäjyyttä monin tavoin.

Korkeakoulujen yhteyteen on esimerkiksi perustettu erilaisia yrityskiihdyttämöjä, -hautomoita ja -yhteisöjä.

Turun tiedepuistossa toimii SparkUp-yhteisö, joka tarjoaa tiloja sekä yrityksille että organisaatoille, jotka auttavat niitä. Tiloissa on sitä pöhinää ja yhdessäoloa, mitä startup-yrittäjyyteen liitetään.

– Tällaiset tilat luovat yrittäjyydestä kuvaa intohimoisena itsensä toteuttamisena ja toisaalta innostavana tiimityönä.

Yrittäjä voi elää kuin rokkitähti – tai sitten ei

Väitöstutkija Henri Koskinen on törmännyt tutkimuksensa kuluessa myös yrittäjyyden rankkoihin puoliin.

Hän muistuttaa, että yrittäjyyskasvatus lupaa nuorille yrittäjyyttä, joka mahdollistaa itsensä toteuttamisen. Sen kääntöpuolella on kuitenkin usein katkonainen ja epävarma toimeentulo.

– Esimerkiksi koronapandemia on tuonut esiin yrittäjien haavoittuvan työmarkkina-aseman. Monen yrittäjän turvaverkko on olematon, ja valtaosa heistä eli käytännössä kädestä suuhun jo ennen koronaa, kertoo Koskinen.

Freelancereiden kuukausitulot jäävät pääsääntöisesti alle 2 000 euron. Tästä aiheesta Koskinen kirjoitti kollegojensa kanssa Talouselämä-lehteen kesällä 2020.

– Alkuaikoina moniin menestyneisiin startup-yrittäjiin suhtauduttiin kuin rokkitähtiin, ja startup-piireissä vallankumouksellisuus on ollut harkittu mediastrategia. Startup-yrittäjyys on myös leimallisesti sarjayrittäjyyttä, eli kun yksi firma on saatu pystyyn ja lentoon, perustetaan toinen.

Koskinen pohtii, että tämä jättää osin piiloon yrittäjyyden monimuotoisen todellisuuden, ja toisaalta sen, että startup-yritysten kasvaminen valtaviksi teknologiayhtiöiksi on hyvin harvinaista.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 12.5.2022 kello 23.

Lue lisää:

.
.