Hyppää sisältöön

13 vuotta sitten kuusi kuntaa yhdistyi, eivätkä kaikki asukkaat ole vieläkään toipuneet siitä – taajamien mukaan nimetyt oluet myytiin loppuun päivässä

Kouvolan ensimmäinen pienpanimo halusi tuoda kaupunkiin yhtenäisyyden tunnetta ja toisaalta kunnioittaa kaupunginosien omia identiteettejä. Syntyi yhdeksän taajamien mukaan nimettyä olutta.

Panimoyrittäjä Toni Rautjoen mukaan lager on hankala olut toteuttaa, sillä vaaleassa kevyessä oluessa myös pienet virheet maistuvat heti. Kuva: Kiira Ikävalko / Yle

Kuusi kuntaa liittyi yhdeksi suureksi Kouvolaksi jo vuonna 2009, mutta kuntaliitos on edelleen arka paikka osalle vanhojen kuntien asukkaista.

Kaupungin reuna-alueilla tuntuu, ettei niitä oteta enää lainkaan huomioon päätöksenteossa. Alueelta kotoisin oleva Toni Rautjoki pohti, mitä asialle voisi tehdä.

Niinpä hän lanseerasi äitienpäivänä eli Kouvola-päivänä uuden oluen, joka on nimetty eri taajamien mukaan.

– Kai se idea tuli semmoisesta alueen yhtenäisyyden tavoittelusta. Että olisi Kouvolalle jotain yhteistä kivaa, unohtamatta jokaisen Kouvolan osan uniikkeja elementtejä ja vahvaa identiteettiä, sanoo Panimo Hopan toimitusjohtaja Toni Rautjoki.

Oluilla on yhdeksän eri nimeä. Yksi on Kouvola, mutta muissa näkyy esimerkiksi paikallisten lempinimiä omille taajamilleen. Vanhan Kuusankosken alueesta muistuttavat Kuusaa- ja Voikkaa-oluet. Anjalankosken alueen oluiden etiketeissä komeilevat Mylsä eli Myllykoski ja Inksa eli Inkeroinen. Ja on oluissa myös Kouvola.

Kiira Ikävalko vieraili Hopan panimoravintolassa Kuusankoskella uusien tölkkien äärellä. Haastattelussa toimitusjohtaja Toni Rautjoki.

Inksa-olutta ei saa Mylsältä

Jokaista olutta pantiin myyntiin oman paikkakunnan kauppaan. Inkeroisiin vietiin esimerkiksi vain Inksa-olutta. Kouvolan Citymarketissa oli niitä kaikkia. Nimenomaan oli, sillä oluet myytiin loppuun heti ensimmäisenä päivänä. Olut vaikuttaakin tulleen osaltaan paikkaamaan paikallisidentiteettejä.

– Suosio yllätti meidät kaikki, sanoo Kouvolan Citymarketin kauppias Lasse Keränen.

Toni Rautjoen mukaan myös esimerkiksi Voikkaalla jouduttiin myymään ei-oota heti ensimmäisenä päivänä.

– Kyllähän se yllätti, että näin iso hype tulee ympärille. Toisaalta tiesin jo tehdessä, että tämä on onnistunut ja kiva juttu, Rautjoki sanoo.

Keräilijöillä iskemätön tölkki saattaa päätyä hyllyyn, mutta Rautjokea ajatus hieman hymyilyttää.

– Suosittelisin kuitenkin hörppäämään sen ja säästämään tölkin.

Jokaisen taajaman asukas tunnistaa tutut elementit oluiden etiketeistä. Itse sisältö on kaikissa samaa lageria. Kuva: Kiira Ikävalko / Yle

Kommentit ovat olleet Rautjoen mukaan pääosin hyviä. Ihmiset ovat tykänneet niin ideasta kuin graafikko Jenni Kolehmaisen suunnittelemista etiketeistä. Jokaisen taajaman asukas tunnistaa tutut elementit niistä.

Rautjoen mukaan oluiden nimet määritteli Jenni Kolehmaisen opiskeluiden opinnäytetyö. Joitain palautteita on tullut niistä paikoista, jotka eivät saaneet omaa olutta. Esimerkiksi Anjala-olutta on kaivattu. Anjala oli osa entistä Anjalankoskea.

Uusi erä tulossa ennen juhannusta

Panimo Hoppa on Kouvolan ensimmäinen pienpanimo. Alunperin 2000 litran erän Kouvola-olutta piti olla ainutkertainen. Takaporttina oli pieni mahdollisuus tehdä vielä toinen erä, mutta nyt toinen erä on kovan kysynnän siivittämänä jo tekeillä.

Oluen valmistumisessa menee nelisen viikkoa. Toni Rautjoen toiveissa on saada uusi erä myyntiin ennen juhannusta.

Olut itsessään on suomalaisille hyvin tuttua laatua eli vaaleaa lageria. Rautjoen mukaan lagerin valintaa puolusti se, että tölkkiin saattavat silloin tarttua muutkin kuin olutharrastajat. Oluesta haluttiin kevyempi ja helpompi juotava.

– Sitä voisi kutsua nurmikonleikkuuolueksi, helppoa kesäistä juotavaa.

Paikalliset ovat olleet mielissään vuonna 1925 valmistuneen kaupparakennuksen kunnostuksesta ja uudesta kukoistuksesta panimon myymälänä ja baarina. Kuva: Kiira Ikävalko / Yle

Rautjoen oluiden suosion taustalla on myös laajempi ilmiö. Monet suomalaiset näyttävät nyt rakkauttaan omiin kotikulmiinsa kantamalla ylpeänä vaatteita tai asusteita, joihin on painettu kotilähiön tai -kylän nimi tai jokin "sisäpiirin" juttu. Ilmiö on korostunut korona-aikana.

Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kertoi viime vuonna Ylelle, että pieniä paikkakuntia ja murresanoja kirjataan esimerkiksi sohvatyynyihin, patalappuihin tai keittiöpyyhkeisiin. Jotkut osoittavat rakkauttaan paikkakuntiin jopa tatuoinneilla.

– Tämä on ehtymätön ideoinnin paikka juuri yrittäjille ja käsityöläisille, totesi Vanhatalo.

Toni Rautjoki on itse kotoisin vanhan Kouvolan alueelta, mutta asunut myös Kuusaalla ja Voikkaalla sekä pyörinyt Korialla. Hän palasi pääkaupunkiseudulta kotimaisemiin muutama vuosi sitten.

Yhtenäisyys ja Kouvolasta iloitseminen tuntuvat tärkeiltä.

– Tämä on kaikin puolin hyvä paikka asua. Ei ole esimerkiksi niin kiireistä mentaliteettia.

Kuuntele kuinka Hoppa-pienpanimon tarina alkoi autotallista ja kahden kaveruksen harrastuksesta. Toimittajana Matti Ylönen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki torstaihin 12. toukokuuta kello 23.00 asti.

Lue lisää: