Hyppää sisältöön

Analyysi: Ukrainalaismuusikoiden pääsy viisuihin oli hilkulla, mutta nyt heillä on erityinen rooli

Samaan aikaan kun Venäjällä vietetään voitonpäivää 9. toukokuuta, Ukraina harjoittelee viisulavalla. Euroviisut on Ukrainalle todellinen näytön paikka, kirjoittaa Ylen musiikkitoimittaja Ville Vedenpää.

Kalush Orchestra edustaa Ukrainaa Torinon Euroviisuissa. Kuva on yhtyeen toisista lavaharjoituksista. Kuva: EBU / CORINNE CUMMING

TORINO Kun Euroviisut päästiin järjestämään viime vuonna Rotterdamissa välivuoden jälkeen, helpotus oli suuri. Kisapaikalla ja kotikatsomoissa iloittiin, kun näytti siltä, että yhteisestä vihollisesta eli koronasta oltaisiin pääsemässä eroon.

Euroviisut olivat ensimmäinen kansainvälinen iso tapahtuma, joka pystyttiin järjestämään ja vieläpä liveyleisön kanssa. Maskittomat ihmiset viisuareenalla nauttimassa musiikista oli vapauttava näky. Kyllä tästä yhdessä selvitään, moni ajatteli.

Vähänpä silloin tiedettiin. Koronakurimuksen jatkumisen saattoi joku vielä ennustaa, mutta harva osasi kuvitella, että vuoden päästä Euroopassa käytäisiin sotaa.

Ukrainan sota vaikuttaa Euroviisuihin, halusi sitä tai ei. Torinossa sota hiipii puheisiin, vaikka tänne on tultu viettämään musiikin juhlaa. Kannanottoja Ukrainan puolesta tullaan näkemään ja esimeriksi eilen vietetyissä avajaisissa Islannin viisuedustajilla oli asusteissa Ukrainan lippuja ja rauhanmerkkejä.

Ukrainan edustajan Kalush Orchestran osallistuminen Torinon Euroviisuihin oli pitkään epävarmaa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla. Perinteistä ukrainalaista musiikkia ja hip hopia yhdistelevä yhtye koostuu viidestä nuoresta miehestä. Sodan takia Ukrainasta poistuminen on kielletty 18–60-vuotiailta miehiltä.

Vuodesta 2003 lähtien Euroviisuihin osallistuneelle maalle laulukilpailu on ollut aina tärkeä. Ukraina on myös voittanut Euroviisut kahdesti vuonna 2004 ja 2016. Kilpailun merkitys on tänä vuonna kuitenkin aivan eri tasolla. Maa haluaa näyttää, että se on voimissaan sodan keskelläkin.

Mutta se on iso kysymysmerkki, miten Ukraina varsinaisessa kisassa pärjää.

Ukraina on ollut vedonlyöntitilastoissa voittajasuosikki koko kevään ajan. Se on selvää, että Kalush Orchestra tulee saamaan paljon sympatiapisteitä yleisöltä Stefania-kappaleella. Mutta se on vielä arvoitus, arvioivatko ammattilaisraadit Ukrainan edustuskappaletta musiikin vai sodan perustella.

Venäjällä vietetään tänään voitonpäivää eli natsi-Saksasta saavutettua voittoa toisessa maailmansodassa. Samaan aikaan Torinossa Ukraina harjoittelee Euroviisujen huomista ensimmäistä semifinaalia varten.

Venäjä suljettiin pois laulukilpailusta Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen. Nyt kaiken huomion saa Ukraina. Kalush Orchestra tekee kaiken aikaa haastatteluja, jotka leviävät ympäri maailmaa. Yhtye puhuu sotatilanteesta tarkkaan harkitusti ja kiihkottomasti. Lausunnoissa korostuu ylpeys ukrainalaisesta kulttuurista.

Bändi on sanonut, että jos maa voittaa Euroviisut, kisat järjestetään ensi vuonna uudistuneessa, iloisessa ja kukoistavassa Ukrainassa.

Ukraina on aiemmin voittanut Euroviisut vuosina 2004 ja 2016. Kuva: EBU / ANDRES PUTTING

Euroviisut perustettiin toisen maailmansodan jälkeen yhdistämään sodan runtelemaa Eurooppaa. Voisi ajatella, että laulukilpailu on lähimpänä alkujuuriaan kuin koskaan aiemmin.

Täytyy kuitenkin muistaa, mitä Eurooppaa laulukilpailut ensimetreillään yhdisti. Ensimmäisiin viisuihin osallistui seitsemän maata Länsi-Euroopasta.

Laulukilpailu alkoi laajeta koko mannerta yhdistäväksi tapahtumaksi vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvulla. Ennen sitä rautaesirippu teki selkeän jakolinjan länteen ja itään. Nyt iso muuri jakaa Eurooppaa entistä idempänä.

Torinon Euroviisuissa halutaan kuitenkin keskittyä ennen kaikkea musiikkiin. Se yhdistää ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla.

Voit keskustella aiheesta 10. toukokuuta kello 23.00 asti.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue myös: