Hyppää sisältöön

Sodan ensihetket saivat Tuva Magnussenin, 19, levottomaksi – Nato-Norjan itärajalla rauha on säilynyt, mutta talous ja muu elämä kärsivät

Norjan itäraja hiljeni entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kirkkoniemessä sadat työpaikat ovat vaarassa telakalla ja kaupassa. Norjan hallitus torjuu haittavaikutuksia kriisipaketeilla.

"En ole enää levoton, koska kaikki jatkui entisellään" – kertoo Norjan asevelvollinen Tuna Magnussen
"En ole enää levoton, koska kaikki jatkui entisellään" – kertoo Norjan asevelvollinen Tuna Magnussen

Nato-Norjan ja Venäjän maarajalla vallitsee rikkumaton rauha. Vain luoteismyrsky ryskää valtakunnanrajalla Paatsjoen rantamännikössä, ja ensimmäisten karhujen puhutaan jo heränneen talviunilta.

Nuorten asevelvollisten norjalaissotilaiden partio tähystää Venäjän puolelle yli Paatsjoen Salmijärven. Vastarannalla vaaran laella kököttää vartiotorni. Torni näyttää Neuvostoliiton aikaiselta ja miehittämättömältä.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa, aluksi ilmassa oli hieman pelkoakin.

– Mutta koska kaikki jatkui kuten ennen, eikä mitään uutta ole havaittu, en ole enää levoton, 19-vuotias Tuva Magnussen kertoo.

20-vuotiaan Johannes Bergen ensiajatus Venäjän hyökkäyksestä oli, että Norjalla on pohjoisessa turvallista. Valmius on kunnossa, ja jos jotain tapahtuisi, siitä selvittäisiin. Mikään ei kuitenkaan ole muuttunut, ja elämä jatkuu rauhallisena.

Kun Venäjän hyökkäsi alkoi, luutnantti Daniel Sypriansen kokosi rajaa valvovat asevelvolliset vakavaan keskusteluun uudesta tilanteesta.

– Kerroin, että tämä (Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan) on elämän realiteetti ja naapurinamme on vahva sotilasmahti Venäjä. Samalla vakuutin heille, että Norjan-Venäjän rajalla rauha jatkuu, eikä rajan takana ole sotilaallista eskalaatiota, ja Norjan ja Venäjän hallitusten suhteet ovat entisellään. Paikallisesti täällä Kirkkoniemessä ei ole muutoksia rajaseudun tilanteessa, Sypriansen sanoo.

Norjan ja Venäjän maaraja päättyy etelässä kolmen valtakunnan – Norjan, Venäjän ja Suomen – rajapyykkiin Muotkavaaralla. Kuva: Riikka Tähtinen / Yle

Nato-Norjan ja Venäjän maaraja on 196 kilometriä

Kirkkoniemen läheltä Barentsinmeren rannasta alkava Norjan ja Venäjän 196 kilometriä pitkä maaraja seuraa suureksi osaksi Paatsjokea, joka laskee Suomesta Inarinjärvestä Jäämereen. Kun Petsamo kuului Suomelle vuosina 1920–1944, sama raja oli Norjan ja Suomen raja.

Kirkkoniemen entinen kunnanjohtaja, Rune Rafaelsen on tehnyt rajayhteistyötä vuosikymmeniä. Hänen mukaansa hyökkäystä ei pelätä täällä Naton turvatakuiden vuoksi.

– Mikään ei viittaa siihen, että täällä nähtäisiin sotaa. Päinvastoin. Moni Venäjän Ukrainaan lähettämistä sotilaista on täältä läheltä, kuten raskaita tappioita kärsinyt venäläisten Kirkkoniemen prikaati, Rafaelsen sanoo.

Kun asevelvollisten kanssa tulee puheeksi Nato, luutnantti puuttuu tilanteeseen. Sotilaat eivät saa puhua politiikkaa.

Osa Pohjois-Norjassa palvelevista asevelvollisista on kotoisin Etelä-Norjasta. Palvelu pohjoisessa luonnossa, Venäjän rajalla on heidän mielestään jännittävää. Eniten armeijaa työllistää paikallisten ihmisten auttaminen maastossa ja vesillä. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Sota vaarantaa työpaikkoja Kirkkoniemessä

Kirkkoniemi on Etelä-Varangin kunnan keskus. Suhteet Venäjään ovat olleet vilkkaat Neuvostoliiton romahduksen jälkeen.

– Kirkkoniemeen Venäjä-pakotteet iskevät kipeimmin Norjassa, työväenpuoluetta edustava Rune Rafaelsen sanoo.

Kirkkoniemessä on kolmisensataa ihmistä, joita Venäjään liittyvä yritystoiminta työllistää. Heitä on telakalla, merenkulussa, kaupassa, turismissa ja muussa liiketoiminnassa.

Norjan ja Venäjän maarajaliikenne kulkee Kirkkoniemen vierestä. Valtatie Storskogin rajanylityspaikan kautta vie 10 000 asukkaan Etelä-Varangin kunnasta 300 000 asukkaan Murmanskiin.

Kirkkoniemen naapuri Venäjällä on Nikkelin kaupunki. Norja ja Venäjä ottivat käyttöön yli kymmenen vuotta sitten raja-asukastodistuksen, joka helpotti Etelä-Varangin ja Venäjän Nikkelin kuntien kansalaisten liikkumista rajan yli. Liikenteen pysäytti ensin koronapandemia ja nyt sota.

Norjan hallitus on päättänyt tukea (siirryt toiseen palveluun) pakotteista kärsiviä yrityksiä.

Lännen ja Venäjän kiristyneet suhteet tuntuvat Kirkkoniemessä, jossa asuu noin 3500 ihmistä. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Venäjän sotapolitiikka surettaa rajaseudun asukkaita

Kirkkoniemessä on edistetty demokratiaa ja ihmisoikeuksia Venäjän kulkiessa toiseen suuntaan. Sananvapautta on tuettu Norjan rahoittamilla journalismiseminaareilla, johon on osallistunut toimittajia Venäjältä.

Norjan valtiolla on oma Barentssihteeristö, jonka päämaja on Kirkkoniemessä. Sihteeristöllä on ollut toimisto myös Murmanskissa. Norja on tukenut rajaseudun asukkaiden yhteistyötä vuosikymmenien mittaan kymmenillä miljoonilla euroilla.

Ennen koronaa kaupungissa järjestettiin muutaman kerran arktinen Pride-tapahtuma, jonka keulilla Rafaelsen marssi ollessaan kunnanjohtajana.

Kirkkoniemen prideen tuli osallistujia myös Venäjältä, vaikka siellä oli aloitettu seksuaalivähemmistöjen kriminalisointi homopropagandalailla.

Putinin hyökkäys Ukrainaan sulki Kirkkoniemen tarjoaman ikkunan vapauteen.

Rafaelsen palautti Putinin vuonna 2020 myöntämän ystävyysmitalin maaliskuussa vastalauseena hyökkäyssodalle.

Samaan aikaan rajan takana Venäjällä aluepoliitikot, kunta- ja maakuntajohtajat ovat esiintyneet Putinin hyökkäyssotaa tukevissa Z-propagandatilaisuuksissa. Tämä on järkyttänyt norjalaisia.

Norjan Paatsjokilaaksossa asuu myös juuriltaan suomalaista väestöä, kuten Pasvikin kansankorkeakoulun opettaja Yngve Beddari. Ikänsä Paatsjoella asunut Beddari suree Venäjän sotapolitiikan raunioittamaa rajaseudun yhteistyötä.

– Tämä yhteistyö esimerkiksi on mennyt jollakin tavalla hukkaan, hän sanoo.

Yönsä Beddari nukkuu yhä hyvin, mutta kiristynyt rajatilanne pyörii yhä mielessä koko ajan. Hän pelkää, että vie pitkään ennen kuin tilanne tai suhteet paranevat.

– Jos paranee.

Jos Suomi liittyy Natoon, Venäjän ja Naton raja pitenisi 1340 kilometrillä. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Suomen Nato-jäsenyys tiivistäisi yhteistyötä

Rune Rafaelsen pitää mahdollisena, että sota Ukrainassa jatkuu vuosia.

Kun Ruotsista ja Suomesta tulee todennäköisesti Naton jäseniä, syntyy Rafaelsenin mukaan kokonaan uusi turvallisuuspoliittinen tilanne, jossa Norjan ja Suomen pitää vahvistaa yhteistyötä siviili- ja sotilaspuolella sekä taloudessa.

– Yhteistyöhön on hyvät mahdollisuudet ja luulen, että tulevina vuosina yhteistyötä tehdään ilman Venäjää, Rafaelsen sanoo.

Lue myös:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 11.5. kello 23 saakka.

.
.