Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kun Suomen presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoivat torstaina, että Suomen on syytä liittyä Natoon ripeästi, uhkaili Venäjä välittömästi vastatoimilla.

Yle kysyi neljältä asiantuntijalta, millaisia toimia Venäjä voi kohdistaa Suomeen lähiviikkoina ja -kuukausina.

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri ei usko, että Venäjä kohdistaisi Suomeen sotilaallista iskua.

– Kun diktaattori menettää kasvonsa, niin diktaattorin pitää siihen vastata ja Suomea pitää jollain tavalla rangaista.

– Lyhyellä aikavälillä mitään mittavampaa ei välttämättä tapahdu, koska hänen [Vladimir Putinin] keinonsa ovat hyvin vähäiset. Mutta jotain kyllä varmasti tulee tapahtumaan, Toveri arvioi.

Muutkin Ylen haastattelemat asiantuntijat uskovat, että Suomeen kohdistetaan monenlaista kiusantekoa lähiviikkoina.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjä saattaa tehdä uhkaavia liikkeitä järjestämällä esimerkiksi harjoituksia merialueilla tai yrittämällä häiritä kauppamerenkulkua. Sitä ei kuitenkaan uskota, että Venäjä siirtäisi joukkojaan laajamittaisesti Suomen rajan tuntumaan.

Venäjä käytti vuonna 2014 alkaneen Krimin valtauksen yhteydessä tunnuksettomia joukkoja. Ne saivat kutsumanimen “vihreät miehet” Venäjän armeijan varusteiden värin mukaan.

Suomen laissa tunnuksettomalla sotilaallisella ryhmällä tarkoitetaan sotilasosastoon rinnastettavaa vieraan valtion lukuun, sen puolesta tai suostumuksella toimivaa joukkoa. Se on sotilaallisesti järjestäytynyt, varustettu tai aseistettu eikä sen valtiollista alkuperää voida tunnistaa. Vuonna 2017 Suomi kielsi lailla tällaisten joukkojen toimimisen maassamme.

Toverin mukaan vihreitä miehiä tuskin tullaan Suomessa näkemään.

Yle kysyi Venäjän mahdollisista toimista Suomea kohtaan myös puolustusministeriöstä ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta. Niistä ei haluttu lähteä kommentoimaan eri skenaarioita.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ilmatilaloukkaukset ovat olleet yksi Venäjän keskeisistä painostuskeinoista.

Venäläiskoneet loukkaavat Suomen ilmatilaa lähes vuosittain. Viimeksi epäilty venäläisten tekemä ilmatilanloukkaus tapahtui toukokuun alkupuolella.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Suomi on ollut jo vuosien ajan Venäjän erilaisten hybridioperaatioiden kohteena.

Sisäministeriö kuvailee hybridivaikuttamisen olevan autoritaaristen valtioiden vaikuttamisväline, jossa valtiollinen toimija pyrkii eri keinoilla systemaattisesti vaikuttamaan pahantahtoisesti kohteena olevaan maahan.

Vaikuttaminen voi kohdistua suoraan henkilöihin tai tietojärjestelmiin ja infrastruktuuriin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Asiantuntijat uskovat, että kyberhyökkäysten määrä lisääntyy lähiviikkoina ja -kuukausina.

Niiden kohteeksi saattavat joutua esimerkiksi viranomaisten, energiayhtiöiden, pankkien, tietoverkkoyhtiöiden, tiedotusvälineiden ja viranomaisten järjestelmät.

Esimerkiksi energiayhtiöissä kyberhyökkäysten määrä on lisääntynyt viime viikkoina.

Asiantuntijoiden mukaan Suomessa on varauduttu monenlaiseen kiusantekoon ja kyberhyökkäyksiin. Siitä huolimatta esimerkiksi huhtikuussa valtioneuvoston sekä puolustus- ja ulkoministeriöiden sivuille tehtiin onnistuneesti palvelunestohyökkäyksiä.

Lisäksi Nordeaan tehtiin maaliskuussa asiantuntijan mukaan poikkeuksellisen hyvin toteutettu kyberhyökkäys.

Energiayhtiön toimitusjohtaja ei pidä kovin todennäköisenä sitä, että Suomessa nähtäisiin laajamittainen sähkökatkos.

Lue lisää: