Hyppää sisältöön

Katso Ylen ruokakoneesta, kuinka voit väistää pahimmat hintapiikit – kovin nousukiito luvassa alkusyksyllä

Ruoan hintojen nousun ennustetaan kiihtyvän loppukesää ja alkusyksyä kohti.

Kuva: Samuli Huttunen / Yle

Ruoka voi kallistua tänä vuonna enemmän kuin 58 vuoteen.

Hinnat lähtivät nousuun viime vuoden lopulla, mutta silti tulevasta on saatu vasta maistiaiset. Syksyyn mennessä vauhti vain kiihtyy. Kaikkiaan tänä vuonna ruoka kallistuu peräti yksitoista prosenttia, ennustaa Pellervon taloustutkimus, PTT (siirryt toiseen palveluun).

Se ylittäisi neljäntoista vuoden takaisen nousuvauhdin, silloin hinnat nousivat yhdeksän prosenttia. PTT:n mukaan edellinen ennätys on vuodelta. 1964. Silloin ruoka kallistui 12 prosenttia vuodessa. Nyt tämä ennätys saattaa olla vaarassa.

Tänään julkaistut huhtikuuta koskevat tiedot kertovat, että erityisesti kalan ja kahvin hintojen nousu on ollut ankaraa. Kaikkiaan elintarvikkeiden hinnat nousivat huhtikuussa lähes kuusi prosenttia vuotta aiemmasta.

Mutta kaikki elintarvikkeet eivät kallistu yhtä nopeasti ja kaupasta löytyy paljonkin tuotteita, joiden hinnat ovat jopa laskeneet vuotta aiemmasta.

Katso tästä Ylen ruokakoneella kuinka väistää terävimmät hintapiikit. Valitse tuoteryhmä, niin näet siihen kuuluvien tuotteiden hintakehityksen tarkemmin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Esimerkiksi kahvi kallistui huhtikuussa 44 prosenttia, mutta tee "vain" viisi prosenttia vuotta aiemmasta. Kalan hinta on noussut 39 prosenttia, mutta siipikarjan liha kolme prosenttia.

Luvassa kovin hintaralli vuosikymmeniin

PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg ennustaa, että hintojen nousu jatkuu kiihtyvänä alkusyksyyn saakka.

– On mahdollista, että mennään reilun kymmenen prosentin nousuun vuodessa. Se olisi viime vuosikymmenien ennätysvuosi.

PTT:n maaliskuun lopussa julkaisemassa ennusteessa arvioitiin ruuan hinnan nouseva yksitoista prosenttia eli huomattavasti yleistä hintojen nousua enemmän. Huhtikuussa inflaatio oli 5,7 prosenttia.

Mutta kuluttajallakin on sentään jotain tehtävissä. Vaikka hintojen nousua on lähes mahdotonta välttää täydellisesti, voi kaupasta löytää niitäkin tuotteita, joiden hinnat jopa halventuvat tai nousevat vain vähän. Marjojen hinta laski vuodessa seitsemän ja omenoiden yli kolme prosenttia.

Hintojen muutokset ovat jo vaikuttaneet siihen, mitä kuluttajat keräävät ostokoriinsa.

– Hintojen merkittävällä nousulla on vaikutusta kuluttajakäyttäytymiseen. Esimerkiksi kahvin ja kalan hintojen voimakas nousu on jo näkynyt niin, että niitä on ostettu normaalia vähemmän.

Ensin korona, sitten Venäjä – ja kuluttaja maksaa

Hintojen harvinaisen kova nousu ei ole kuitenkaan onnenpotku sen enempää kaupalle, ruokateollisuudelle kuin maanviljelijöillekään.

Hintojen nousun taustalla vaikuttaa yhä koronan aiheuttama sähkön, dieselin, ja lannoitteiden kallistumien. Viljan hinnan nousu on tarkoittanut myös rehujen kallistumista. Se kasvattaa kuluja koko elintarvikeketjussa pellolta kaupan hyllyyn saakka.

Forsman-Huggin mukaan tähän asti nousseet kuluttajahinnat eivät kata kasvaneita maatalouden kustannuksia, vaikka Suomessa tuottajahinnat ovatkin nousseet.

Pandemian jälkeen maailman ja Suomen elintarvikeketju maksaa siitäkin, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan tärkeä maanviljelysalue ei pysty kylvämään ja tuottamaan täysimittaista satoa. Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainan satamissa oleva vilja ei liiku Mustallamerellä minnekään.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee pitkittämään kustannuskriisiä eli pitämään tuotantopanosten hinnat poikkeuksellisen korkeina, Forsman-Hugg sanoo.

Kun Ukrainasta tulee vähemmän vehnää ja kasviöljyjä, sen vaikutus näkyy maailmanmarkkinoilla vuosia, vaikka sota jäisi lyhyeksikin. Ukrainan sota nostaa kustannuksia vuosiksi myös siksi, että Venäjän fossiilienergiasta halutaan eroon. Korvaavien tuotteiden löytäminen venäläisten lannoitteiden tilalle vie aikansa.

Forsman-Hugg toivoo, että Ukrainan tilanne nostaa Suomessa ruokahuoltovarmuuden ja omavaraisuuden huomion kohteeksi.

– Näkisin että kaikkiaan tämä tilanne lisää kotimaisen ruoan arvostusta ja toivottavasti myös kuluttajien kiinnostusta ruoan tuotannon vastuullisuuteen ja kestävyyteen, PTT tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg sanoo.

Lue lisää:

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 14.5. klo 23:een saakka.