Hyppää sisältöön

Tutkimus: Essoten alueella vain alle prosentti asukkaista välttänyt sekä koronatestin että -rokotteen

Tutkimusaineistona oli 108 000 koronatestiä, jotka oli tehty 63 000 eteläsavolaiselle.

Tänä keväänä valmistuneessa tutkimuksessa huomioitiin yli 108 000 koronatestiä. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Etelä-Savon sotekuntayhtymä Essotessa on toteutettu laaja tutkimus koronatesteihin hakeutumisesta.

Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Influenza Resp Viruses (siirryt toiseen palveluun) -julkaisussa huhtikuun lopulla. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, hakeutuivatko ihmiset koronanäytteenottoon eri tavoin sen perusteella, miten monta koronarokotetta heillä on.

Tutkimuksessa huomioitiin noin 108 000 koronatestiä, joissa testattavan kotikunta oli Essoten alueella. Alue kattaa Mikkelin lähikuntineen. Testit koskettivat yli 63 000:ta täysi-ikäistä.

Testiaineisto kerättiin välillä 1.8.2020–31.1.2022. Testit ryhmiteltiin sen mukaan, mikä testattavan rokotustausta oli viime tammikuun lopussa.

Mitä useampi rokotus, sitä harvemmin testiin

Tutkimusta veti Mikkelin keskussairaalan erikoistuva lääkäri Ilari Kuitunen.

Kuitusen mukaan tuloksissa ei ollut suuria yllätyksiä: kun ihmisillä oli kolme rokotusannosta, he hakeutuivat testeihin vähiten.

– Tehokas rokotesuoja vähentää oireita. Ja toisaalta ihmiset ovat näyttäneet luottavan rokotuksen suojaan, koska testikynnys on ollut korkeammalla, Kuitunen analysoi.

Kolme kertaa rokotetut todennäköisesti ovat käyttäneet myös maskeja ja välttäneet lähikontakteja, mikä on osaltaan suojannut heitä tartunnoilta ja oireilta.

Tutkimuksen mukaan lähes kaikki Essoten alueen täysi-ikäiset asukkaat olivat tammikuun loppuun mennessä käyneet koronatestissä tai ottaneet koronarokotteen. Vain hieman yli 600 henkilöä ei ollut käynyt kummassakaan.

– Eli vain alle yksi prosentti Essoten alueen aikuisväestöstä. Tämä oli hyvä löydös, jonka oletimme olevan korkeampi, Kuitunen sanoo.

Tutkimusta voidaan hyödyntää uusiin epidemioihin varautumisessa

Tutkimus kertoo ihmisten käyttäytymisestä uuden ja tuntemattoman terveysuhan kohdatessa. Essoten mukaan tietoa pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa, esimerkiksi uusiin epidemioihin reagoidessa.

Terveyspalvelujen johtaja Santeri Seppälä on ylpeä siitä, että Essotessa on pandemian keskelläkin pystytty tekemään luotettavaa tieteellistä tutkimusta.

– Olemme julkaisseet kokoomme nähden paljon tieteellisiä artikkeleita. Tämä on tärkeää epidemian kaltaisen tilanteen päätöksenteossa, Seppälä sanoo.

Korjattu 11.5. klo 17:45 päivämäärä. Tutkimuksen aineisto kerättiin 31.1.2022 mennessä, ei 31.12.2022 kuten jutussa aiemmin luki.

Voit keskustella aiheesta 11.5. klo 23.00 saakka.

.
.