Hyppää sisältöön

Maailman tarttuvimman taudin tapauksia on yhä enemmän – koronapandemia on tehnyt aukkoja tuhkarokon torjuntaan

Tuhkarokon perässä pelätään leviävän muitakin tartuntatauteja, joille rokotusten väheneminen antaa aiempaa enemmän liikkumatilaa.

Mosambikilaisäiti toi viime syyskuussa lapsensa terveystarkastukseen ja rokotettavaksi tuhka- ja vihurirokkoa vastaan. Kuva: Mario Lemos / Unicef

YK-järjestöt WHO ja Unicef varoittavat yhteisessä tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun), että koronapandemian seurauksena monet muutkin tartuntataudit uhkaavat riistäytyä valloilleen, vaikka epidemiat olisivat tehokkaasti ehkäistävissä rokotteilla.

Taudeista tarttuvimman eli tuhkarokon tapaukset yleistyivät vuoden alkukukuukausina 79 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, kertoo Maailman terveysjärjestön WHO:n tilasto.

Tammi-helmikuussa maailmassa raportoitiin yli 17 000 tuhkarokkotapausta. Viime vuoden vastaava luku oli alle kymmenentuhatta.

COVID-19-pandemian aikana tuhkarokon ja muiden rokotuksilla hillittävien tautien vastaiset kampanjat ovat katkeilleet, kun varoja on niiden sijasta käytetty koronatoimiin, kertovat WHO ja lastenapujärjestö Unicef.

Ensimmäisenä koronavuonna 23 miljoonaa lasta jäi vaille perusrokotuksia, jotka heille muutoin olisi annettu terveystarkastusten yhteydessä. Luku on 3,7 miljoonaa suurempi kuin vuonna 2019 ja suurin sitten vuoden 2009.

Tuhkarokkorokote tuli käyttöön vuonna 1963. Sitä ennen tuhkarokkoon kuoli 2,3 miljoonaa ihmistä vuodessa, pääasiassa pikkulapsia. Puoli vuosikymmentä myöhemmin kuolonuhrien määrä oli pudonnut alle 150 000:een vuodessa.

Maailmassa oli viime keväästä tähän kevääseen 21 merkittävää tuhkarokkoepidemiaa. Huolestuttavin tilanne on Somaliassa, Jemenissä ja Afganistanissa.

WHO arvioi, että todelliset luvut ovat raportoituja isommat, sillä koronapandemia on aiheuttaunut ongelmia myös seurantajärjestelmille.

Laumasuoja edellyttää, että vähintään 95 prosenttia väestöstä on rokotettu tuhkarokkoa vastaan. Somaliassa kahden annoksen täyden rokotesarjan tai edes yhden rokotteen on saanut alle puolet.

COVID-19:n vaikutusten lisäksi tilannetta pahentavat sodat, joiden takia miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Rokotustoiminta ei pyöri normaalisti ja hygieniatilanne voi olla heikko, eikä tuhkarokon heikentämien lasten immuunijärjestelmä pysty kuukausiin kamppailemaan kunnolla ripulia tai muita tarttuvia tauteja vastaan.

Ukrainassa sairastui vuosina 2017–2019 tuhkarokkoon yli 115 000 ihmistä, joista 41 kuoli. Luvut olivat Euroopan suurimmat. Venäjän hyökkäyssodan jaloissa taudin pelätään palaavan.

Tuhkarokkoepidemia roihahtaa pahimmillaan kuin metsäpalo, sillä yhdeksän kymmenestä altistuneesta saa taudin, elleivät häntä suojaa rokotukset tai jo sairastettu tauti.

Nopean leviävyytensä takia tuhkarokko on myös ensisignaali siitä, että perässä voi tulla muita, hitaammin leviäviä tartuntatauteja. Se on varoitus rokotuskattavuuteen yleisemminkin syntyneistä vaarallisista aukoista, sanoo sanoo Unicefin pääjohtaja Catherine Russell.

Unicefin mukaan yksi mahdollisista uhkista on keltakuume, jonka yltymistä on jo havaittu Länsi-Afrikassa. Moskiittojen levittämä virustauti on kuolemaksi jopa puolelle vakavan tartunnan saaneista.