Hyppää sisältöön

Suomen junaliikenteen risteykseen rakennetaan 40 miljoonan euron terminaalia, jolta lähti idea alta – kysyimme, mitä sille pitäisi tehdä

Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali otetaan käyttöön ensi vuonna. Pohja toiminnalle on rakennettava uudelleen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Kouvolan RR-terminaalin työmaa-alue Kouvolan Teholassa.
Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin rakentaminen alkoi vuonna 2019. Se on määrä ottaa käyttöön ensi vuonna.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakottaa Itä-Suomen kunnat miettimään millä korvata idänkauppa ja liikenne. Esimerkiksi Kouvolan kaupunki on päättänyt kuopata haaveet idän liikenteestä toistaiseksi.

Vielä joitakin vuosia sitten kaupunki ennusti, että tavaraliikenteen määrät kasvavat voimakkaasti erityisesti rautatieliikenteessä Aasian yhteyden vuoksi. Valmisteilla olevasta uudesta kaupunkistrategiasta idän suunta on jätetty kokonaan pois.

Tämä heijastuu konkreettisesti rakenteilla olevaan rautatie- ja maantieterminaaliin (RRT), joka on Kouvolan yli 40 miljoonan euron arvoinen kärkihanke.

Terminaali käyttöön ensi vuonna

RRT-alueella rakennetaan parhaillaan rautatie- ja maantiekuljetuksia palvelevaa terminaalia, jossa voidaan siirtää lastia junista rekkoihin ja toisinpäin. Rakentaminen alkoi vuonna 2019 ja valmista pitäisi olla vuoden loppuun mennessä.

RR-terminaalissa voidaan käsitellä yli kilometrin pituisia junia. Aluksi terminaalia markkinointiin Kiinan-junien risteyskohtana. Sittemmin tähtäimessä on ollut Venäjän-liikenne.

Uudessa strategiassaan Kouvola linjaa, että kaupungissa on vireä logistiikkakeskus ja yritysalue sekä vetovoimainen Suomen ensimmäinen kuivasatama.

Yle kysyi sähköpostitse Kouvolan valtuustoryhmien puheenjohtajilta, kaupungin kehityspäälliköltä ja RR-terminaalia hallinnoivan yhtiön toimitusjohtajalta, minkä varaan terminaalin tulevaisuutta pitäisi nyt rakentaa.

Paukkuja pantava kotimaan liikenteeseen

Kouvolan valtuustoryhmien puheenjohtajien vastauksissa esille nousee muun muassa kotimaan liikenne, jonka varaan turvautua, ja joka voisi osaltaan korvata idän suunnan.

RR-terminaalissa voidaan lastata tavaraa junista rekkoihin ja toisinpäin. Kuva: Antro Valo / Yle

Kotimaisen raakapuun ja hakkeen varastoinnin tarve kasvaa puuntuonnin loputtua Venäjältä. SDP:n mukaan RRT voisi toimia tässä välivarastona. Kokoomuksessa uskotaan, että varastoinnin tarve lisää kotimaan kuljetuksia. Polttoaineen hinnan nousu lisää painetta siirtää kuljetuksia pois maanteiltä.

– Kotimaan tavaraliikenteessä on havaittavissa muuttoliikettä osittain takaisin raiteille, kun yli parikymmentä vuotta sitten liikenne siirrettiin lähes täysin kumipyörille, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Katriina Vesala kertoo.

Myös Saimaan kanavan liikenne etsii vaihtoehtoista reittiä, mikä voisi hyödyttää Kouvolan RR-terminaalia.

– Koko Itä-Suomen teollisuuden kuljetukset voidaan koota yhteen korvaamaan Saimaan kanavan vesitie, kuljettaa tuotteet satamiin ja vastaavasti toisinpäin, toteaa SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Marjo Lakka.

Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva uskoo, että terminaalin kautta kuljetettavien tavaroiden ja aineiden varastointitarve kasvaa muutenkin kuin kotimaisen raakapuun ja hakkeen osalta.

– Maailmantilanne ja kriittisten raaka-aineiden toimituksiin liittyvät epävarmuudet ovat muuttaneet toimintatapoja. Teolliset toimijat ovat lisänneet tuotannon jatkuvuuden varmistamiseksi varmuusvarastoja Suomessa.

Viime vuoden syyskuussa alueella rakennettiin lastauslaituria. Kuva: Juulia Tillaeus / Yle

Vaikka idän liikenteen varaan ei tällä hetkellä voi laskea, Kouvolan valtuustoryhmistä vasemmistoliitto ja Juha Huhtalan yhden miehen Juntit ja hipit -valtuustoryhmä uskovat, että jossain vaiheessa tavarat alkavat liikkua jälleen myös itärajan yli.

Satamien kanssa mietitään yhteistyötä

Rautatie- ja maantieterminaalia hallinnoivan Railgate Finlandin toimitusjohtajan Kimmo Niemen mukaan RR-terminaalin kannalta tärkeä asia olisi Suomen sisäisen rautatierahtiliikenteen kehittäminen. Hän maalaa kuvan, jossa kaikista satamista olisi mahdollisuus päästä aamuksi Pohjois-Suomeen ja tuoda sieltä rahti illaksi satamiin.

– Silloin olisimme loistavassa tilanteessa. Tässä on iso mahdollisuus.

Toinen tulevaisuuden mahdollisuus on kuivasataman ja merisatamien välinen yhteistyö. Tämän eteen on Kymenlaaksossa lähdetty tekemään konkreettisesti töitä, sillä Kouvola ja Haminan ja Kotkan satama selvittävät yhdessä mahdollisuuksia yhteistyöhön.

– Tilatarve on ainakin yksi konkreettinen asia, joka ajaa satamia miettimään, mitä pitää tehdä ehdottomasti sataman alueella ja mitä voi tehdä muualla, Niemi kertoo.

Kolmantena Niemi mainitsee yhdistetyt kuljetukset, joissa junassa voidaan kontin sijasta kuljettaa traileri tai kokonainen rekka-auto.

Rautatie- ja maantieterminaalia voidaan käyttää myös uusien menetelmien ja teknologioiden testaamiseen. Niemen mukaan yrityksillä on kiinnostusta testata siellä esimerkiksi uutta kalustoa.

– Tarkasti pitäisin mielessä ja tekisin yhteistyötä Kotkan ja Haminan seudulle rakentuvan akkuklusterin kanssa. Siinä on myös äärettömän tärkeä yhteinen ponnistus koko Kymenlaaksolle, Niemi sanoo.

Aikalisä ennen lisäsatsauksia

Intermodaaliterminaalin pohjoispuolelle rakennetaan tontteja logistiikkaan tukeutuvalle tuotannolliselle toiminnalle yksittäisten yritysten käyttöön. Lähialueella on meneillään asemakaavoitus, jolla kaupungin mukaan varaudutaan lisääntyvään yritysten tonttitarpeisiin.

RR-terminaalin rakentaminen alkoi vuonna 2019. Kuva viime vuoden syyskuulta. Kuva: Juulia Tillaeus / Yle

Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva sanoo, että intermodaalialueen läheisille yritysalueille odotetaan työpaikkoja tarjoavaa logistiikkaan tukeutuvaa tuotannollista toimintaa, yritysten toimintaa turvaavaa varastotoimintaa ja muuta yritystoimintaa.

– Logistiikkaan tukeutuva tuotannollinen toiminta voi liittyä esimerkiksi raskaiden tuotteiden valmistukseen, huoltoon tai korjaukseen, ja tuotteisiin tai raaka-aineisiin, joiden kuljetusmäärät ovat suuret.

Kouvolan valtuustoryhmissä katsotaan, että käynnissä olevan rakennusvaiheen valmistuttua aikalisä on tarpeen, ennen kuin alueeseen satsataan lisää rahaa.

– On selvää, että Venäjän tilanteen tulee muuttua, ennen kuin terminaalialueelle satsataan lisää rahaa, kirjoittaa kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Vesa Vainio.

Yritysten tarpeisiin pitää varautua

Railgate Finlandin toimitusjohtajan Kimmo Niemen mielestä on tärkeää, että Kouvolassa pystytään vastaamaan nopeaa aikataulua vaativiin kyselyihin yrityksiltä. Hänen mukaansa yritysten tilatarpeet ovat isoja, minkä vuoksi on tärkeää, että alueella on riittävän kokoisia alueita valmiiksi asemakaavoitettuna.

Rautatie- ja maantieterminaalissa tehdään tulevina kuukausina asfaltointia. Kuva: Antro Valo / Yle

Keskustalta löytyy kannatusta ajatukselle.

– Ei ole hyvä sekään, ettemme pysty kilpailemaan isoista toimijoista siksi, että ei olisi kaavoitettu ja katuverkko valmiina. Se ei ole kilpailuvaltti, jos kysyttäessä vastaamme, että ”kyllähän meiltä tontti järjestyy, mutta vasta kolmen vuoden kuluttua”, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Liisa Varjola kirjoittaa.

Vaikka rautatie- ja maantieterminaalin tulevaisuus näyttää nyt epävarmalta, valtuustoryhmiltä löytyy pääosin uskoa sille, että toiminta käynnistyy ja Kouvola pääsee hyödyntämään logistisen sijaintinsa. Perussuomalaiset suhtautuvat tulevaisuuteen muita skeptisemmin.

– Pelko on, että investointi menee isolta osin hukkaan, Sheikki Laakso kirjoittaa.

Vihreiden valtuustoryhmä katsoo, ettei se voi kommentoida RRT-hanketta yksityiskohtaisemmin tällä hetkellä. Valtuustoryhmä odottaa viranhaltijatyönä laadittua asiantuntija-arviota.

– Toivomme, että tätä esitellään valtuustolle. Vasta tämän jälkeen poliittiset ryhmät voivat muodostaa kantansa, valtuustoryhmän puheenjohtaja Kaisa Spies kirjoittaa.

Lue lisää: