Hyppää sisältöön

Kaksi hiljaista miestä ilmestyi kuin tyhjästä luennolle ja käynnisti epäilyn hybridivaikuttamisesta – "Tuli kylmänhiki", kuvailee opiskelija

Yliopistoissa varaudutaan erilaisiin hybridi- ja kyberuhkiin. Lapin yliopistossa koettiin maaliskuussa erikoinen välikohtaus, joka saattoi olla vaikuttamisyritys, mutta sellaisen tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Aino Grönmania ja muita oikeustieteen opiskelijoita jäi mietityttämään Lapin yliopiston maaliskuussa sattunut erikoinen välikohtaus. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Kaksi tummiin pukeutunutta miestä astui Lapin yliopistossa luentosaliin, kun meneillään oli englanninkielinen luento-osa Venäjää rajoittavista pakotteista.

Miehet hakeutuivat takariviin korostuneen erilleen muista. He eivät olleet tutun näköisiä luennoitsijalle tai salin muille opiskelijoille. Miehet eivät olleet myöskään osallistuneet luennoille aiemmin edes etänä.

Yliopistonlehtori Markku Kiikeri kysyi, mistä he ovat tulleet.

– Russia, toinen miehistä vastasi yhdellä sanalla.

Luentosaliin laskeutui hiljaisuus.

– Ymmärsin, että tämä on aika epätavallista, Kiikeri sanoo.

Yhtäkkiä noin kymmenen minuutin jälkeen miehet poistuivat paikalta. Opiskelijoiden keskuudessa tilanne aiheutti hämmennystä.

– Siinä tuli kaikille ja ainakin itselle kylmänhiki, että mikä tämä välikohtaus oli, tilanne oli erikoinen, kertoo oikeustieteiden opiskelija Aino Grönman.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Venäjältä kotoisin oleva ja Lapin yliopistossa opiskeleva Tanya Kravtsov toivoo, ettei luennolla sattunut tapaus vaikuta muiden opiskelijoiden asenteisiin venäläistaustaisia kohtaan. Nyt hän kertoo, millaisia ajatuksia tapahtuma hänessä herättää. Toimittajana Emilia Pakkala.

Yliopistot: hybridi- ja kyberuhkien riski kasvanut

Useissa Suomen yliopistoissa arvioidaan, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Suomen mahdollinen Nato-hakemus voivat lisätä hybridivaikuttamisen ja kyberuhkien mahdollisuutta.

Lapin yliopiston maaliskuista välikohtausta on epäilty hybridivaikuttamiseksi, jolla ehkä yritettiin luoda hämmennystä. Mitään varmuutta siitä ei kuitenkaan ole.

Kiikeri on sitä mieltä, että tilanne oli niin absurdi ja kummallinen, ettei se voinut olla sattumaa.

Lapin yliopistossa ei ollut maaliskuussa kirjoilla venäläisiä vaihto-opiskelijoita, ainoastaan muutamia tutkinnon suorittajia.

Luennolle saapuneista miehistä saatiin kuvat yliopiston turvakameroista. Suojelupoliisi ilmoitti myöhemmin yliopistolle, etteivät henkilöt olleet heitä kiinnostavia. Muuta Supo ei kertonut.

Yliopistonlehtori Markku Kiikeri on kritisoinut Venäjän toimia voimakkaasti Twitter-tilillään. Tämä lisää hänen epäilyjään siitä, ettei maaliskuinen välikohtaus hänen luennollaan olisi ollut sattumaa. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Vaikuttamista ei aina tunnisteta vaikuttamiseksi

Hybridivaikuttaminen on sisäministeriön luonnehdinnan mukaan autoritaaristen valtioiden vaikuttamisväline, jossa valtiollinen toimija pyrkii eri keinoilla systemaattisesti vaikuttamaan pahantahtoisesti kohteena olevaan maahan.

Hybridivaikuttamisen tunnistaminen on hankalaa. Helsingin yliopiston turvallisuuspäällikkö Mikko Savela kertoo, että asiasta on puhuttu paljon yliopiston eri johtajien kanssa.

– Se on totta, että voi tulla vaikutetuksi ilman, että sitä itse tiedostaa, hän sanoo.

Vaikuttaminen voi kohdistua suoraan henkilöstöön, tutkijoihin tai opiskelijoihin, mutta toisaalta se voi kohdistua tietojärjestelmiin ja infrastruktuuriin.

– Esimerkiksi tutkijoiden tuottaman tiedon vääristely saattaa tulla kyseeseen, Tampereen yliopiston johtava asiantuntija ja työsuojelupäällikkö Kirsi Reiman kuvailee.

Kyberhyökkäyksistä aiheutuvat häiriöt tunnistetaan helpommin. Useat yliopistot ovat joutuneet kyberhyökkästen kohteeksi jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Toistaiseksi hyökkäyksistä ei ole aiheutunut vakavaa vahinkoa tai ongelmia.

Itä-Suomessa rajoitettiin pääsyä yliopiston järjestelmiin

Suomen yliopistoissa varautuminen erilaisiin uhkiin on tiivistynyt. Tampereen yliopisto on perustanut erillisen Ukrainan erityistilanneryhmän, joka arvioi sodan vaikutuksia yliopistolle.

Kirsi Reiman kertoo, että erilaisten haittaohjelmien ja rikollisen toiminnan riski on suurempi kuin aiemmin. Riski on tunnistettu ulkomailta saadun kokemuksen pohjalta.

Itä-Suomen yliopistossa Venäjän hyökkäyssota kasvatti varautumisen tarvetta ja turvatoimia mietittiin uudestaan.

Siellä päätettiin muun muassa estää pääsy yliopiston järjestelmiin Venäjän ja Valko-Venäjän IP-osoitteista. Yliopistolle on myös luotu erillinen suomen- ja englanninkielinen Ukraina-sähköpostiosoite, johon voi laittaa kysymyksiä ja havaintoja.

Oulun yliopistossa seurantakynnystä on nostettu kyberhyökkäyksien varalta ja viestinnän monitorointia lisätty. Kaikissa yliopistoissa on oma turvahenkilöstö ja useasta yliopistosta löytyy henkilökunnasta kyberturvallisuuteen perehtyneitä ammattilaisia.

Aalto-yliopistosta kerrotaan, että kyberhyökkäysyritykset ovat viime aikoina lisääntyneet jonkin verran. Niihin puututaan havainnoimalla ja estämällä niitä, sekä pitämällä yleisesti hyvää huolta järjestelmistä ja tietoturvasta.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto on perustanut oman riskiryhmän, joka arvioi mahdollisia ulkopuolisia uhkia.

Ryhmän puheenjohtaja, Turun yliopiston vararehtori Mika Hannula uskoo, että yliopistoissa vaikuttaminen on hankalaa, sillä korkea koulutustaso ja kriittisyys ovat hyviä suojakeinoja hybridivaikuttamiseen. Yliopistoissa työskentelee tunnettuja eri alojen asiantuntijoita.

– Heidän nimissään saattaisi tietysti olla jollakin taholla houkutus viestiä disinformaatiota tai pyrkiä heitä “maalittamaan” sosiaalisessa mediassa. Se ei kuitenkaan ole kovin helppoa, Hannula uskoo.

Lapin yliopistossa pidetään hyvänä, että erikoisista tilanteista ilmoitetaan turvallisuudesta vastaaville henkilöille matalalla kynnyksellä. Kuva: Pekka Viinikka / Yle

Uhista on hyvä puhua

Lapin yliopiston erillisessä turvallisuuskoulutuksessa on jaettu tietoa mahdolliseen vaikuttamisen ja disinformaation tunnistamisesta.

Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun turvallisuusasiantuntija Pekka IIvari pitää hyvänä, että erilaisista uhista puhutaan ja että henkilökunta on valppaana.

– Näistä on hyvä ilmoittaa omille esihenkilöille ja turvallisuushenkilöille hyvin matalalla kynnyksellä, hän toteaa.

Lue myös:

11.5. klo 10.58 korjattu, että Supo ilmoitti myöhemmin Markku Kiikerin sijaan yliopistolle, että henkilöt eivät ole heitä kiinnostavia.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 12.5 kello 23 saakka.