Hyppää sisältöön

Suuret maat ovat kahmimassa lisää valtaa sodan varjolla EU:ssa – edessä voi olla iso uudistus, kun perussopimukset halutaan uudistaa

Ranska ja EU-komissio haluaisivat neuvotella EU:n valtajärjestelmät uusiksi. "EU:ta voi kehittää perussopimuksia avaamatta", vastaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd).

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz poseerasivat Ukrainan lipun väreillä valaistulla Brandenburgin portilla Berliinissä maanantaina. He kertoivat tehostavansa yhteistyötään EU:n uudistamisessa ja puhuvansa yhdellä äänellä. Kuva: Clemens Bilan / EPA

Pohjoiset ja itäiset EU-maat pelkäävät, että suuret jäsenmaat käyttävät viime vuosien kriisejä saumana lujittaa valtaansa EU:ssa.

Ranska, Italia ja Saksa haluavat neuvotella pelisäännöt uusiksi eurooppalaisessa päätöksenteossa. EU-parlamentti (siirryt toiseen palveluun) ja -komissio kannattavat perussopimusten avaamista, koska koronapandemia ja Ukrainan sota ovat muuttaneet Euroopan tilannetta.

Aihe nousi tapetille, kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdotti valtajärjestelmän uudistamista maanantaina.

Samana päivänä 13 pientä maata julkisti yhteisen kannanoton (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan unionin perussopimusten avaaminen ei tällä erää ole suotavaa. Maat, Suomi mukaan lukien, kuitenkin korostavat, että ne eivät sulje mitään vaihtoehtoja vielä pois.

Jos perussopimukset revittäisiin auki, esimerkiksi ulkopolitiikasta, pakotteista tai yritysverojen yhdenmukaistamisesta voitaisiin tulevaisuudessa päättää jäsenmaiden määräenemmistöllä. Nyt vaatimuksena on näissä yksimielisyys.

Määräenemmistö tarkoittaa, että ehdotusta kannattaa 55 prosenttia jäsenmaista, jotka edustavat vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä.

Myös vaalijärjestelmä voi mennä uusiksi. Suomalaisetkin saattavat tulevaisuudessa äänestää vaikkapa irlantilaisia tai ruotsalaisia ehdokkaita, lue täältä lisää.

Huomionarvoista on se, että tällä kertaa vastustajiksi eivät ole ilmoittautuneet uudistuksiin usein nuivasti suhtautuneet Hollanti ja Itävalta.

Uusien institutionaalisten neuvottelujen käynnistämiseen riittää jäsenmaiden yksinkertainen enemmistö eli 14 EU-maata 27:stä.

Tuppurainen: Raskas prosessi

Suomen hallitus on viime vuoden EU-selonteossa linjannut, että unionia voi kehittää perussopimuksia avaamatta, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoo.

– Kyseessä olisi raskas, pitkä ja lopputuloksiltaan epävarma prosessi.

– Juuri nyt tarvitaan määrätietoisia toimia esimerkiksi Ukrainan tukemiseksi, energiariippuvuuden vähentämiseksi, ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, EU:n puolustusyhteistyön ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi sekä unionin yhteisten arvojen turvaamiseksi, Tuppurainen kirjoittaa Ylelle lähettämässään viestissä Washingtonista.

Nykyiset perussopimukset antavat tähän Tuppuraisen mielestä hyvät puitteet.

Itävallan ORF-yleisradioyhtiö haastatteli Eurooppa-ministeri Tytti Tuppuraista, kun tämä saapui yleisten asioiden neuvoston kokoukseen Brysseliin 22. maaliskuuta. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA

Mitä uudistaminen tarkoittaa?

Macronin visiossa määräenemmistöpäätöksistä pitää tulla nykyistä yleisempiä "keskeisillä politiikan aloilla". Samaa mieltä on ollut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

EU-tutkija Timo Miettisen mielestä uudistajilla on päätavoitteena kaksi politiikan alaa: talous ja turvallisuus. Näissä uudistajat katsovat EU:n nykyisten perussopimusten estävän kehitystyötä.

– Ajatellaan, että pienten uudistusten tie on kuljettu loppuun ja esimerkiksi talousarkkitehtuuria pitää ajatella laajemmassa mielessä, Miettinen sanoo.

EU on joutunut koronapandemian alusta asti turvautumaan poikkeuksiin, kun toimintatapoja on sovitettu kriisiolosuhteisiin. Esimerkiksi kasvu- ja vakaussopimuksen sääntökehikko on toistaiseksi hyllyllä.

Miettisen mielestä kuluneet kymmenen kriisien vuotta ovat osoittaneet, että EU:ssa olisi tarvetta suuremmillekin uudistuksille kuin "pienille liikahduksille", joita nyt on nähty.

– On jouduttu turvautumaan sijaisjärjestelyihin. Kun yhteisestä finanssipolitiikasta ei ole päästy sopuun, niin Euroopan keskuspankki on joutunut ottamaan isompaa roolia. Kun ei ole päästy yhteisestä turvapaikkapolitiikasta sopuun, niin se on jouduttu ulkoistamaan Turkille, Miettinen listaa esimerkkejä.

EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula ei pidä EU:n perussopimusten muuttamista tällä erää tarpeellisena. Akatemiatutkija Timo Miettinen puolestaan ymmärtää heitä, jotka pitävät nykyisenlaista EU:ta tehottomana. Kuva: Rob Orthen / EK, Meeri Niinistö / Yle

Taustalla kansalaisten ideat

Ranskan Macron avasi pelin maanantaina, jolloin kansalaisten kuuleminen eli "tulevaisuuskonferenssi" saatiin päätökseen. Tässä vuoden kestäneessä hankkeessa ihmiset eri maista saivat esittää uudistuksia.

Osa tulevaisuuskonferenssin esityksistä on sellaisia, joiden toteuttamiseen tarvittaisiin EU:n perussopimusten muutoksia. Se ei kuitenkaan ollut tulevaisuuskonferenssin alkuperäinen tarkoitus, huomauttaa työssä mukana ollut EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

– Todella paljon pystyttäisiin uudistamaan EU:ta ilman sopimusten avaamistakin, hän sanoo. Ylikarjulan mukaan vain 12 prosenttia ehdotuksista oli sellaisia, joiden vuoksi perussopimusten pykäliä pitäisi muuttaa.

Uusi yhteisö Ukrainaa varten

Macron esitti maanantaina myös uutta liittoa ikään kuin EU:n ulkokehälle. Tällainen "Euroopan poliittinen yhteisö" muodostettaisiin erityisesti Ukrainaa mutta myös EU-jäsenyysneuvotteluja odottavia Länsi-Balkanin maita silmällä pitäen.

"Euroopan poliittisen yhteisön" kautta EU:ta maantieteellisesti lähellä olevat maat voisivat kiinnittyä samaan arvoyhteisöön ilman pitkää EU-jäsenyysprosessia. Myös esimerkiksi Belgia tukee (siirryt toiseen palveluun) ideaa.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, parlamentin puhenainen Roberta Metsola ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron lepertelivät vauvalle tulevaisuuskonferenssin päätteeksi maanantaina. Parlamenttisali oli täynnä konferenssiin osallistuneita kansalaisia. Kuva: Ronald Wittek / EPA

Eurooppaministeri Tuppuraisen mukaan Suomi ei ole muodostanut tällaiseen EU:n uuteen ulkokehään vielä kantaa. Tuppuraisen mielestä on tärkeää hyödyntää nykyisen EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen (siirryt toiseen palveluun) tarjoamat mahdollisuudet yhteistyön syventämiseksi lyhyellä aikavälillä.

– Käymme eri tasoilla aktiivista keskustelua siitä, mitä presidentti Macronin "Euroopan poliittinen yhteisö" voisi käytännössä tarkoittaa. Jäsenyyden osalta selvää on, että jokaisen EU-maan on täytettävä jäsenyyden kriteerit, Tuppurainen kirjoittaa vastauksessaan Ylelle.

Jos Ukraina kävisi läpi koko jäsenyysprosessin, siihen menisi Timo Miettisen mukaan vähintään kymmenen vuotta.

Laajentuminen on noussut keskeiseksi teemaksi erityisesti Ukrainan jäsenyyshakemuksen vuoksi. Sitä halutaan auttaa kaikin tavoin, koska sen katsotaan taistelevan eurooppalaisten arvojen puolesta. Tavoitteena on saada Ukraina mahdollisimman nopeasti EU:n kylkeen, jotta sen paikka Euroopassa lujittuu.

Pieniä maita on vanhastaan huolettanut eri tahtia kehittyvä Eurooppa.

– Olen hyvin tietoinen peloista, joita monentahtiseen Eurooppaan liittyy, Macron sanoi. Hänen mukaansa epäilevien ja epäröivien jäsenmaiden ei kuitenkaan pitäisi antaa "hidastaa Eurooppaa".

Aloitteentekijöinä Ranska ja Saksa

Asiantuntijoiden mukaan eurooppalaiset valtarakennelmat voivat mennä saksalais-ranskalaisten "konsultaatioiden" seurauksena uusiksi.

Macron sai Eurooppa-päivänä tuoreeltaan tukea uudistuksille Saksan liittokansleri Olaf Scholzilta, vaikka tämä ei vielä liputa sopimusten avaamisen puolesta. EU-liittovaltion kehittäminen on kirjattu Saksan hallitusohjelmaan.

Scholz ja Macron totesivat olevansa yhtä mieltä siitä, että tilanne vaatii tarmokkaita päätöksiä. He käynnistävät "ranskalais-saksalaisen moottorin" Euroopan unionin integraation syventämiseen.

Scholzin mielestä pykälien uudistustyö voidaan käynnistää vasta sitten, kun hankkeelle on riittävästi muiden maiden tukea.

– Saksan ja Ranskan kumppanuus ja ystävyys on tärkeämpää kuin koskaan eurooppalaisen hankkeen moottorina ja inspiraation lähteenä, Scholz lausui tiedotustilaisuudessa Macronin rinnalla.

Herrat kertoivat käynnistävänsä ministeritason neuvottelut heti Ranskan parlamenttivaalien jälkeen heinäkuun alussa. Päämääränä on "vahvempi ja suvereenimpi EU".

"Ajankohta huono"

Elinkeinoelämän Janica Ylikarjula pitää ajankohtaa sopimusten avaamiselle huonona. Kun Ukrainan sodan taloudelliset seuraukset alkavat näkyä, EU:n yhtenäisyys joutuu koetukselle joka tapauksessa.

– Jos vielä käynnistettäisiin neuvottelut sopimusmuutoksista, niin se vain hämmentäisi kuviota, Ylikarjula sanoo.

Hänen mielestään uudistamisessa pitäisi edetä nyt käytännönläheisesti eli listata ensin, mitä tavoitellaan ja päättää sitten, mitä muutoksia ne edellyttävät.

Sopimusten avaaminen on työläs prosessi. Ylikarjula uskoo kuitenkin, että työhön lähdetään, kun suuret maat sitä ajavat.

Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan 12.5. klo 23 saakka.

Aiheesta lisää:

.
.