Hyppää sisältöön

Pienelle sisäjärvelle pesiytyneistä merimetsoista leviää Porin Enäjärven asukkaiden pihoille rajut hajut: "Kuin mädäntynyt kala"

Ulosteenhaju estää kesäpäivinä pihassa olemisen. Pyykkejä uhkaa kakkapommitus. Rauhoitettujen merimetsojen lintukolonia pesii Porin Enäjärvellä Natura- ja luonnonsuojelualueella: asukkaille ei ole luvassa apua.

Outi Patolan ja Karri Karosen naapuriin muutti merimetsokolonia Porissa
Outi Patolan ja Karri Karosen naapuriin muutti merimetsokolonia Porissa

Porin Enäjärven rannassa asuvan perheen kesänvietto muuttui kolme vuotta sitten. Aluksi katse kiinnittyi pikkujärven kahdesta saaresta pienempään: sen puut olivat muuttumassa valkoisiksi. Perhe ei vielä silloin arvannut, että muutoksen takia arjesta tuleekin hyvin erilaista.

– Aluksi näytti kuin puut olisivat alkaneet kuolla. Vanhempani huomauttivat, että olette näköjään saaneet merimetsoja naapureiksi, muistelee porilainen Outi Patola.

Maiseman muuttuminen oli vasta alkua.

Merimetsokolonia on lisääntynyt kesä kesältä. Pikkusaaren valloituksen jälkeen rauhoitetut merimetsot asuttivat järven isomman saaren. Nyt pesintä on siirtynyt myös järven ranta-alueelle.

Merimetsoalueet erottuvat rannalta helposti. Ne oikein iskevät silmään: kuolleet puut ovat luurankomaisia. Komeat mustat linnut istuvat niiden oksilla.

Keväisen viileänä päivänä epämiellyttävä haju tuntuu heti nokassa, kun seisoo rannan tuntumassa. Kuumana kesäpäivänä ja sopivalla tuulella ulosteen haju estää perheen mukaan pihassa oleskelun kokonaan.

– Grillaaminen on muuttunut nopeaksi ruuanvalmistukseksi ulkona. Ateriointi tapahtuu sisällä, koska ulkona haisee niin pahalta, kuvaa tilannetta Patolan puoliso Karri Karonen.

Saunan jälkeen ei enää voi nauttia kesäpäivästä terassilla.

– Kaikkialla haisee samalta kuin mädäntynyt kala, Patola vertaa.

Perheellä on pihassa kiinteä uima-allas.

– Se jää tänä kesänä tyhjäksi. Lapsille se on iso pettymys, Outi Patola kertoo.

Merimetsot sotkevat jatkuvasti pihaa ulosteillaan, joten allasta ei pysty pitämään puhtaana. Outi Patola ja Karri Karonen päättivät, ettei sitä enää tänä kesänä käytetä. Kuva: Soila Ojanen / Yle

Merestä syntynyt järvi

Nimeäänkin kunnioittaen merimetso pesii yleensä meren saarilla. On hyvin poikkeuksellista, että yhdyskunta valitsee pesintäpaikakseen sisäjärven, joka Enäjärvi nykyään on.

Suomen ympäristökeskuksen valtuuttama merimetsolaskija Antti J. Lind kertoo, että järvi on syntynyt kuroutuessaan merestä, läheisestä Preiviikinlahdesta. Viime vuonna merimetsojen pesiä oli 460. Tänä vuonna niitä arvioidaan olevan vähintään 1 000.

– Myös Hämeenlinnan suunnalla sisäjärvessä on havaittu merimetsojen pesintää, mutta harvinaista se on, Lind kertoo.

Rauhoitetun linnun muninta-aika on menossa parhaillaan.

Pienen Enäjärven kaksi saarta on nyt merimetsojen pesimäpaikkoja. Uutta pesätilaa linnut ottavat järven laitamilta. Kuva: Soila Ojanen / Yle

Poikkeuslupa vain kansanterveyshaitasta?

Ihmisen häiriötön asuminen vai rauhoitettu merimetso? Tilanteessa merimetso on vahvoilla. Usein Enäjärven mainitaan olevan yksi Suomen parhaista pienistä lintujärvistä. Se on siis myös erityisesti suojeltu lintuja varten. Vaikka luonto toimii ennakoimattomasti, kuten esimerkiksi merilintu pesii sisäjärveen, on se aina oikeassa.

Asiaa joutuu pohtimaan Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Iiro Ikonen. Hän on käynyt paikalla ja myöntää tilanteen hankalaksi.

– Merimetsot pesivät nyt Natura-alueen puolella, jossa ei voi häiritä linnustoa. Jos pesiä tulisi omalle tontille, tilanne voisi muuttua. Nyt ilmeisesti linnut vain hakevat pesätarpeitaan ranta-asukkaiden tonteilta.

Kun Ikonen kävi paikalla, hän havaitsi kolme merikotkaa, jotka syövät mielellään merimetson poikasia.

– Luontainen vihollinen voi tietenkin helpottaa tilannetta jonkin verran. Muunlaista häirintää ei voi harjoittaa, Ikonen linjaa.

Ely-keskus arvioi tapauskohtaisesti poikkeusluvan myöntämisen edellytykset, jotka ovat varsin tiukat. Poikkeusluvissa tulee ottaa huomioon, ettei toimenpiteillä häiritä alueen muuta linnustoa. Poikkeuslupaa ei näin ollen ole Enäjärvelle ole tulossa. Häirintä tarkoittaa käytännössä puihin asennettavia pressuja, pelättimiä, heiluvia cd-levyjä tai karkottavia ääniä.

Häirinnässä on myös riski, että yhdyskunta muuttaa uudelle hankalalle alueelle.

Poikkeusluvan saamista voisi helpottaa terveysviranomaisen lausunto esimerkiksi salmonellan aiheuttamasta kansanterveyshaitasta, mutta sellaista terveysriskiä ei alueella ole.

Ei enää pyykkejä ulos

Kakkaa kuitenkin taivaalta sataa jatkuvasti, kun lintuparvet lentävät eestaas tontin yli. Merimetsot käyvät syömässä meren puolella Pihlavanlahdella ja palaavat taas pesimäalueelleen.

Taivas on välillä mustanaan lintuja.

Vierailijankin auton konepellille ja tuulilasiin ovat nopeasti mäjähtäneet merimetsojen valkeat terveiset. Kuva: Soila Ojanen / Yle

– Kaikki on linnunulosteessa: autotalli, talon katot ja olohuoneen ikkunat. Autot ajetaan aina talliin piiloon. Pyykkien kuivaaminen ei enää onnistu ulkona, kun ne ovat melkein pesukunnossa, kun ne on sieltä kerätty pois, Karri Karonen kertoo.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 13.5. kello 23 asti.

Lue myös: