Hyppää sisältöön

Näin sinä voit varautua mahdollisen Nato-jäsenyyden aiheuttamiin kyberuhkiin – listaamme kuusi tapaa

Tavallisen ihmisen kannattaa varautua mahdollisiin kyberhyökkäyksiin huolehtimalla riittävästä kotivarasta. Yle keräsi asiantuntijoilta vinkkejä mahdollisiin uhkiin varautumiseen.

Kyberhyökkäysten määrä on kasvanut myös Suomessa jo vuodesta 2019 saakka. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtajan Sauli Pahlmanin mukaan on mahdollista, että Suomeen kohdistuvien kyberuhkien määrä kasvaa Venäjän taholta mahdollisen Nato-jäsenyyden edetessä.

– Se on hyvin mahdollista, kun opimme siitä, mitä historiassa on tapahtunut, Pahlman totesi tänään torstaina Traficomin kyberuhkia käsittelevässä infotilaisuudessa.

Pahlman viittaa Viron patsaskiistaan 15 vuotta sitten, kun Tallinnan keskustan Tõnismäellä ollut neuvostosotilasta esittävä patsas siirrettiin Siselinnan sotilashautausmaalle. Silloin Viroon kohdistettiin lukuisia kyberhyökkäyksiä.

Tänä keväänä Ukraina on ollut Venäjän kyberhyökkäysten koelaboratoriona.

– Hyvä tuuri kävisi, jos meillä ei mikään uhkamittari värähtäisi, mikäli valtionhallinto päättää Nato-jäsenyyshakemuksen jättää.

Palvelunestohyökkäys kaataa nettipalvelut

Traficomin mukaan eniten kyberhyökkäyksiä on Ukrainassa kohdistunut finanssi-, teleliikenne-, ohjelmisto-, energia- ja terveydenhuoltoaloihin. Lisäksi hyökkäyksiä on kohdistunut muun muassa vesihuoltoon, kauppaan ja jakeluun sekä media-alaan.

Kyberhyökkäysten määrä on kasvanut myös Suomessa jo vuodesta 2019 saakka riippumatta maailman geopoliittisista tilanteista, ja viranomaiset sekä yritykset ovat varautuneet hyökkäyksiin.

Tämän kevään aikana Suomessa on kuitenkin tapahtunut muutamia harvinaislaatuisia palvelunestohyökkäyksiä valtionhallinnon nettisivustoihin. Palvelunestohyökkäyksessä yrityksen tai organisaation julkiseen verkkosivustoon kohdistetaan niin paljon kuormitusta, että sen verkko kaatuu. Lisäksi Suomessa on havaittu gps-häirintää.

Tavallisen ihmisen kannattaa varautua mahdollisiin kyberhyökkäyksiin huolehtimalla riittävästä kotivarasta. Yle keräsi asiantuntijoilta vinkkejä mahdollisiin uhkiin varautumiseen.

Varaudu uhkiin näin

Pankkitunnistautuminen vaikuttaa pankkien lisäksi moniin viranomaisjärjestelmiin kirjautumiseen, kuten poliisin tai terveydenhuollon palveluihin.

– Pääosin tämän tyyppiset häiriöt saadaan korjattua nopeasti, eikä kansalaisille tule tästä pitkäaikaista haittaa. Aikatauluihin sidotut toimet, joissa tarvitaan pankkitunnistautumista, voi tehdä hyvissä ajoin ennen viimeistä määräpäivää, kertoo erityisasiantuntija Mari Aro Turvallisuuskomiteasta.

– Olisi hyvä olla useamman kuin yhden pankin sähköinen tunnistautuminen käytössä. Toinen keino on puhelinoperaattoreiden tarjoama mobiilivarmennin, joka on rakennettu sim-korttiin. Sen voi aktivoida operaattorilla. Sillä voi tunnistautua palveluihin ja viranomaisten järjestelmiin, kertoo finanssialan erityisasiantuntija Jussi Leskinen Traficomin kyberturvallisuuskeskuksesta.

– Lisäksi on henkilökortin kansalaisvarmenne. Se vaatii kortinlukijan ja -ohjelmiston, johon henkilökortti laitetaan. Näiden avulla pystyy myös kirjautumaan viranomaisten järjestelmiin, Leskinen lisää.

Ohjeet kansalaisvarmenteen käyttöönottoon löytyvät Digi- ja väestötietoviraston sivulta. (siirryt toiseen palveluun)

Maksukortit

– Maksukorttien toimimattomuuteen voi varautua siten, että käteistä rahaa on aina mukana. Ei kuitenkaan kannata rynnätä tyhjentämään käteisautomaatteja. Kotona voi pitää muutaman päivän välttämättömät menot, kuten päivittäistavarakaupan ostokset ja apteekkituotteet, kattavan summan. Lähtökohtaisesti omat varat ovat kuitenkin paremmassa turvassa pankkitilillä kuin kotona, Aro sanoo.

– Kortti voi lakata toimimasta monesta syystä ilman suurta kriisiä. Voi olla, että sähköt tai maksukortin lukija eivät toimi lähikaupassa, tai pankilla on ongelmia korttimaksun varmentamisessa, tai ihminen vain kadottaa pankkikortin. Minulla on kahden pankin kortit ja lisäksi käteistä, Leskinen kertoo.

Sähkö- ja tietoverkkokatkot

Leskisen mukaan ei ole kovin todennäköistä, että palvelunestohyökkäyksellä saadaan aikaan sähkökatkoja Suomessa, koska yhtiöillä on hyvä valmiustaso niiden torjumiseen. Tämäkään ei ole silti täysin poissuljettu uhkakuva. Sähkökatkoja sattuu joka tapauksessa muistakin syistä, ja ne voivat kaataa myös nettiyhteyksiä, kun tukiasemien varavirta on loppunut. Silloin mobiilinettikään ei toimi.

– Minulla on netti kaapelin ja puhelimen kautta. Jos kaapeli katkeaa, voin siirtyä puhelimen nettiin. Perheessä on hyvä olla useampi kuin yksi puhelinliittymä. Jos yhdellä operaattorilla on ongelmia, toinen saattaa toimia. Myös työpuhelimella voi olla toinen operaattori, Leskinen sanoo.

Patteriradio on perusedellytys tiedon saamiseksi, jos sähkö- ja tietoverkot kaatuvat. Lisäksi kotoa olisi hyvä löytyä varavirtalähde esimerkiksi puhelimen lataamista varten.

Informaatiovaikuttaminen

Leskisen ja Aron mukaan myös informaatiovaikuttamiseenon hyvä varautua. Valheellista tietoa voidaan yrittää levittää esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena voi olla pelon kylväminen ja vaikuttaminen valtioiden päätöksentekoon. Medialukutaito ja kriittinen suhtautuminen tietolähteisiin ovat tärkeitä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut vinkkejä informaatiovaikuttamisen (siirryt toiseen palveluun) tunnistamiseksi.

Kaapissa on aina hyvä olla varattuna ruokaa kaikille asukkaille ainakin kolmeksi vuorokaudeksi eteenpäin. Kuva: Sari Veikkolainen / Yle

Elintarvikkeet, vesi ja lääkkeet

Pitkittyneen sähkökatkon varalta jokaisen olisi hyvä miettiä etukäteen, miten valmistaisi ruokaa kotona. Silloin myöskään vesi ei kulje viemäreissä eteenpäin eikä poispäin.

Ruokaa ja vettä pitäisi olla koko perheelle lemmikit mukaan lukien ainakin 72 tunniksi. Tärkeitä reseptilääkkeitä ei saisi koskaan päästää loppumaan.

– Suosittelen kaupan pullovettä, koska se säilyy hyvänä pari vuotta. Omien pullojen täyttäminen hanasta on epähygieenistä ja hankalaa, sanoo varautumisviestinnän asiantuntija Sanna Räsänen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä.

Kotiin kannattaa varata puhtaita, kannellisia ämpäreitä tai kanistereita.

– Jos Suomessa tulee vedenjakeluhäiriöitä, järjestetään väliaikaisia vedenjakelupisteitä, mutta jos tankkiauto tulee tuomaan puhdasta vettä korttelin päähän, niin siitä ei ole apua, jos ei pysty hakemaan vettä millään.

Lämpö

Sähkölämmitteinen kotikylmenee sähkökatkon aikana. Silloin ikkunat ja ovet, myös kodin väliovet, kannattaa pitää kiinni.

Talvella perheenjäsenten kannattaa asua samassa huoneessa, koska ihmiset haihduttavat lämpöä.

– Siihen huoneeseen tuodaan mattoja ja pukeudutaan lämpimästi. Pakkasella suosittelen nukkumaan kotona teltassa. Sen voi myös rakentaa niin, että keittiön pöytä on kattona, ja laittaa huovista seiniä. Patjat ja matot pannaan pöydän alle.

Lisäksi pitää huomioida, miten valaiseepimeää kotia.

– Taskulamppu on hyvä ja paloturvallinen vaihtoehto, mutta otsalamppu on vielä parempi, koska siinä jäävät kädet vapaiksi.

Lisää ohjeita kotivaraan löytyy 72 tuntia -nettisivulta. (siirryt toiseen palveluun)Se on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 13.5.2022 kello 23 saakka.

Juttua on täsmennetty 16.5.2022. Tallinnasta ei poistettu neuvostosotilasta esittävää patsasta vaan se siirrettiin Tõnismäeltä Siselinnaan.

Lue myös: