Hyppää sisältöön

Puhelinsairaanhoitaja voisi mullistaa ensihoidon, osoitti väitöstutkimus – turhat käynnit vähenevät, kun potilaat saavat apua jo puhelimessa

Suomessa olisi jo teknisesti mahdollista siirtyä malliin, jossa kiireettömät ensihoitotehtävät käsitellään ensin puhelimitse, toteaa tuore väitöstutkimus.

Ensihoidon kiireettömät tehtävät vähenivät väitöstutkimuksen yhteydessä toteutetussa pilotissa. Kuvituskuva Kuopiosta lokakuulta 2021. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Puhelinsairaanhoitajan avulla yksi kolmasosa ensihoidon kiireettömistä tehtävistä olisi mahdollista hoitaa puhelimitse, toteaa Oulun ammattikorkeakoulun ensihoidon lehtori ja Oulun yliopiston väitöstutkija Petri Roivainen.

Kiireettömät eli D-tehtävät tarkoittavat tehtäviä, joissa ensihoidolla on kaksi tuntia aikaa kohdata potilas, kun hän on ottanut yhteyttä hätäkeskukseen. D-tehtävät eivät kuitenkaan aina vaadi ensihoidon ja potilaan kohtaamista, toteaa Petri Roivainen väitöstutkimuksessaan.

Hän tutki puhelimessa tehtävää kiireettömien ensihoidon potilaiden hoidon tarpeita, palvelujen käyttöä ja potilastyytyväisyyttä toukokuussa 2022 julkaistavassa väitöstutkimuksessaan.

Roivaisen mukaan D-tehtävät eivät useinkaan johdu akuuteista lääketieteellisistä vaivoista.

– Tehtäviin voi kuulua esimerkiksi sosiaalisia ongelmia, pitkäaikaisia kroonisia sairauksia ja kiputiloja, kertoo Roivainen.

Sen lisäksi, että puhelinsairaanhoitaja vähentää ensihoidon tarvetta, se voi myös nopeuttaa tarvittavan avun saantia.

– Tutkimuksessa puhelinsairaanhoitajalla kesti keskimäärin reilusti alle 10 minuuttia ottaa yhteyttä asiakkaaseen, Roivainen kertoo.

Myös kuljetukset päivystykseen vähenivät

Roivaisen väitöstutkimus toteutettiin Kainuussa vuonna 2018 pilottitutkimuksena. Kahden kuukauden ajan kaikki kiireettömät ensihoidon palvelut ohjattiin päivystysavun numeroon 116 117.

Väitöstutkija Petri Roivaisen mukaan ensihoidon kiireettömien tehtävien koordinointi valtakunnallisesti puhelinpalveluun voisi tuoda säästöjä hyvinvointialueille ja hyötyjä potilaille. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle

Alueella välimatkat ovat pitkiä, ja ensihoidolla voi kestää jopa kaksi tuntia saapua kohteeseen.

Väitöstutkimuksen perusteella 19 prosentille asiakkaista riitti puhelimessa annettava terveysneuvonta, ja 17 prosenttia soittajista sai ohjauksen muihin palveluihin. Ensihoitoa tarvitsi 63 prosenttia, joista enää vain puolet tarvitsi jatkokuljetusta päivystykseen.

– Näyttää siltä, että puhelinpalvelu voi vähentää myös jatkohoidon tarvetta eli esimerkiksi päivystysten työmäärää noin 20 prosenttia, Roivainen toteaa tuloksista.

Ensihoidon ja potilaan jatkohoitoon kuljettamisen tarpeen väheneminen selittyy sillä, että puhelinsairaanhoitaja pystyi antamaan potilaalle henkilökohtaista ja sopivaa palvelunohjausta nopeasti.

Puhelinsairaanhoitaja auttoi myös tilanteissa, joissa potilaalla itsellään oli vaikeuksia saada kiinni ongelmastaan tai sen kiireellisyydestä, kertoo Roivainen.

Puhelinsairaanhoitaja pääsee puhelun aikana perehtymään soittajan potilastietoihin ja saa siten kokonaiskuvan tilanteesta. Hän voi myös jo puhelun aikana konsultoida lääkäriä.

– Sairaanhoitaja pystyy varaamaan lääkäriajan jo seuraavalle päivälle tai kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sitä ennen.

Ensihoito voi saada lisää aikaa kiireellisiin tehtäviin

Tutkimuksen hyödyt ovat Roivaisen mukaan moniulotteiset. Tutkimusnäyttö kertoo mahdollisuuksista hillitä kustannuksia ja tuottaa säästöjä, mutta muitakin hyötyjä on.

– Kun kolmasosa kiireettömistä tehtävistä voidaan hoitaa puhelimella, ensihoito pystyy paremmin palvelemaan kiireellisiä potilastilanteita.

Roivainen toteaa, että tutkimus käsittelee yhteiskunnallisesti ajankohtaista aihetta, ensihoidon ja muiden päivystyspalvelujen yhdistämisestä.

– Ensihoidon ja päivystyksen potilasmäärät ja kustannukset nousevat jatkuvasti. Terveydenhuollon rakenneuudistukset ja väestön ikääntyminen luovat paineita myös kustannusten hillitsemiseen.

Puhelimessa tehtävä hoidon tarpeen arviointi voisi tulevaisuudessa olla myös yksi ratkaisu resurssihaasteisiin hyvinvointialueilla, Roivainen pohtii.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Ilkka Luoma on samoilla linjoilla.

– Puhelimessa tehty hoidon tarpeen arviointi on hyvä esimerkki sekä potilaan että palvelujärjestelmän kehittämisen järkevästä toiminnasta, jota kannattaa jatkaa ja edelleen kehittää, toteaa Ilkka Luoma.

Järjestelmä on jo valmiina

Suomessa on jo Roivaisen mielestä mahdollisuus toteuttaa puhelimessa tehtävä hoidon tarpeen arviointi kiireettömissä ensihoitotehtävissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvontanumero 116 117 on käytössä osalla sairaanhoitopiireistä, mutta Roivainen näkisi hyvän hetken yhdistää siihen myös kiireettömiä ensihoitotehtäviä.

Hän uskoo sen olevan kustannustehokas malli, koska uutta järjestelmää ei tarvitsisi ottaa käyttöön. Tästä on Roivaisen mukaan näyttöä Englannissa tehdystä tutkimuksesta.

Kainuussa toteutetun pilottikokeilun jälkeen puhelinsairaanhoitajan palveluja on otettu käyttöön ainakin Etelä-Karjalassa, Kuopiossa, Päijät-Hämeessä ja Oulussa. Virallista tutkimustietoa ei Kainuussa suoritetun pilotin lisäksi ole, opinnäytetöitä ja raportteja asiasta on tehty.

– Tulokset näyttävät kaikki hyvin samankaltaisilta, sanoo Roivainen.

Roivaisen väitöstutkimus tarkasteli myös potilastyytyväisyyttä ja tarjosi rohkaisevia tuloksia.

– Kiireettömät ensihoidon potilaat ovat tyytyväisiä hoitoketjuun, jossa heidän hoidontarpeensa arvioidaan jo puhelimessa, ja heidät ohjataan oikeanlaisen palvelun pariin ensihoidon sijaan.

Mitä ajatuksia puhelinsairaanhoitajan kanssa keskusteleminen herättää? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 14. toukokuuta klo 23:een saakka.