Hyppää sisältöön

Turussa hoidetaan orpoja ketunpoikasia, joiden löytyminen oli pieni ihme – nääntymiseltä pelastettuja pikkukettuja ei pidä silitellä kesyiksi

Imettävä kettuemo kuolleena tienposkessa sai Turun Eläinsuojeluyhdistyksen järjestämään operaation orpojen poikasten löytämiseksi. Neljä nälkiintynyttä pentua toipuu nyt vauhdilla. Tavoitteena on paluu luontoon.

Viisiviikkoiset ketunpoikaset ovat söpöjä, mutta niitä ei saa silittää tai halailla. Ketut eivät saa kesyyntyä, jotta ne voidaan palauttaa kesän jälkeen luontoon. Kuva: S.C. Katajisto / Turun Eläinsuojeluyhdistys

Turun Eläinsuojeluyhdistyksen (Tesy) hoitolassa, Ilpoisissa vipeltää neljä pientä pystykorvaa, joilla on utelias katse ja kirkkaat silmät.

Touhuajat ovat orpoja ketunpoikasia, jotka yhdistys otti hoitoon vapun tienoilla.

Tarina alkoi murheellisesti. Turun Eläinsuojeluyhdistys sai huhtikuun 25. päiväna ilmoituksen Naantalin pikatiellä auton alle jääneestä, kuolleesta kettuemosta. Oli ilmeistä, että kettu oli hiljattain synnyttänyt, kertoo Turun Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Britt-Marie Juup.

– Ketulla oli niin paljon nisissään maitoa, että synnytyksestä ei varmaan ollut kulunut montakaan päivää.

Orvoksi jääneiden poikasten etsiminen on kuin neulaa hakisi heinäsuovasta, kertoo Britt-Marie Juup. Tällä kertaa neula löytyi. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Jossain lähistöllä olisi siis orpoja ketunpoikasia, jotka nääntyisivät yksinään nälkään. Tesy järjesti Naantalissa laajan etsintäoperaation, johon osallistui runsaasti eläinrakkaita naantalilaisia.

– Tiesimme, että etsimme neulaa heinäsuovasta, Juup kertoo.

Pentuja etsittiin viikko, mutta niitä ei löytynyt. Tesyllä oltiin jo varmoja, että ne ovat kuolleet nälkään.

Vappuna Tesyyn kuitenkin otti yhteyttä nuori mies, joka oli löytänyt nälkiintyneen ketunpoikasen kerrostalon roskakatosten välistä. Tesy kävi toteamassa, että paikalta löytyi myös poikasten lisäksi uroskettu ja puoliksi syöty rusakon raato.

Paikalle vietiin ruokaa ja loukku, jolla neljä poikasta lopulta saatiin kiinni.

– Oli liikuttavaa todeta, miten uroskettu oli epätoivoisesti yrittänyt yksin huolehtia pentujen ruokinnasta. Mutta eivät ne saaneet vauvahampaillaan ravintoa irti rusakonlihasta, kerrotaan Tesyn Facebook-päivityksessä (siirryt toiseen palveluun).

Turun Sanomat on seurannut (siirryt toiseen palveluun) ketunpentujen etsintää ja vaiheita tiiviisti.

Toimittajana Päivi Leppänen.

Poikaset punnitaan säännöllisesti

Aluksi poikaset olivat nälkiintyneitä ja heikkoja.

Niille syötettiin äidinmaidonkorviketta, johon on pikku hiljaa lisätty koiranpennuille tarkoitettua märkäruokaa ja jauhelihaa.

Poikaset ovat nyt noin viiden viikon ikäisiä, arvioi Britt-Marie Juup.

– Kettu on tässä iässä jo selvästi ketterämpi kuin esimerkiksi koiran- tai kissanpentu. Luonnonvaraisten eläimien on pakko kehittyä nopeasti, sillä elämä luonnossa voi olla varsin raadollista ja vaarallista.

Poikasten kehittymistä seurataan tarkkaan, ja ne punnitaan säännöllisesti. Niitä ei hellitä eikä kosketella turhaan – punnitsemisen lisäksi niitä ei juuri käsitellä.

– Tämä pitää aina muistaa, kun hoidetaan luonnonvaraisia eläimiä. Niillä pitää säilyä pelko tai kunnioitus ihmistä kohtaan, koska olemme valitettavasti niiden suurin vihollinen luonnossa. Eläimet hoidetaan, mutta niihin kosketaan vain silloin, kun se on välttämätöntä, Juup kertoo.

Ketut on tarkoitus vapauttaa takaisin luontoon kesän jälkeen.

Ketunpoikasia ei käsitellä turhaan. Punnituksen lisäksi niihin ei juuri kosketa. Kuva: Päivi Leppänen / Yle

Eläimiä autetaan yksilö kerrallaan

Turun Eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Britt-Marie Juup toivoo, että autoilijat ottaisivat tavaksi pysähtyä aina, jos auton alle jää mikä tahansa eläin: orava, rusakko., mäyrä, peura.

– On hyvä tarkistaa, että eläin on varmasti kuollut eikä kidu. Itse pysähdyn myös käärmeiden ja sammakoiden kohdalla, sillä ne jäävät helposti kitumaan.

Etenkin näin keväällä on hyvä kääntää eläin ja tarkistaa sen nisät. Jos se on imettävä emä, silloin lähistöllä on apua tarvitsevia poikasia.

Moni ihminen saattaa miettiä, miksi luonnonvaraisia eläimiä hoidetaan, kun niitä kuitenkin myös aktiivisesti metsästetään.

– Eläinsuojeluyhdistyksen tehtävä on auttaa hädässä olevia eläimiä. Silloin ei merkitse se, jos joku toinen metsästää. Eläinsuojeluyhdistys auttaa eläimiä yksilö kerrallaan.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 12.5. kello 23. saakka.

Lue myös: