Turun ja pääkaupunkiseudun välille suunniteltava uusi, nopea ratayhteys eli Tunnin juna -hanke näkyy ja kuuluu Salon seudun metsissä, pelloilla ja asutuskeskusten liepeillä.
Ratasuunnitelmavaiheessa maastosta kerätään yksityiskohtaisempaa tietoa, joka antaa eväät mahdollisen rakentamispäätöksen tekemiselle.
Keskiössä ovat erityisesti kallioperätutkimukset. Töitä tehdään raskaan monitoimikairausyksikön avulla muun muassa Lahnajärven metsäisessä, mäkisessä ja osin vaikeakulkuisessa maastossa.
– Porakonekairaus selvittää, kuinka paljon maapeitteitä on kallion ja maanpinnan välissä. Teemme myös tällä alueella kolme kallionäytekairausta, jotka ovat syvyydeltään noin 50 metriä, kertoo Taratest Oy:n projektipäällikkö Mikko Ylipulli.
Salon ja Espoon välille 22 tunnelia
Kalliosydännäytteiden avulla selviää, miten hyvin Salon ja Espoon välinen oikorataosuus soveltuu tunnelirakentamisen tarpeisiin.
Kallioperään liittyviä porakonekairauspisteitä on matkan varrella lähes 1 800.
– Salon ja Espoon välille tulee siltoja kaikkiaan 113 ja tunneleita 22. Eli kyseessä on haastava osuus. Se työllistää paljon meidän suunnittelijoitamme, luonnehtii ratasuunnitelmien laatimisesta vastaavan Turun Tunnin Juna Oy:n projektijohtaja Annika Salokangas.
Kalliokairauksessa käytettävä pora pitää kovaa ääntä. Asutuksen läheisyydessä töitä pyritään tekemään päiväsaikaan häiriöhaitan vähentämiseksi.
Metsämaastossa teloilla kulkeva kalusto jättää puolestaan jälkiä maisemaan.
– Meidän täytyy kaataa jonkin verran puita, että pääsemme kairausyksiköillä tutkimuspisteelle. Paikoin myös kivien päällä olevat sammaleet kärsivät.
– Jonkin verran palautetta on tullut. Olemme pyrkineet tiedottamaan töistä maanomistajille ja hanke on järjestänyt tiedotustilaisuuksia asukkaille, kertoo Mikko Ylipulli.
Kustannusarvio tarkentuu
Kallionäyte- ja porakonekairaukset kestävät vuodenvaihteeseen asti. Linjauksella tehdään myös maaperä- ja pohjatutkimuksia, mittauksia, luontoselvitystä ja arkeologisia koekaivauksia.
Ratasuunnitelmien myötä tarkentuu myös Tunnin juna -hankkeen kustannusarvio. Nykyiseen, alustavaan 3,4 miljardin euron hintalappuun kohdistuu nousupaineita kiristyneen maailmantilanteen takia.
– Ukrainan tilanne vaikuttaa teräksen hintaan, kuten kaikissa muissakin hankkeissa. Mutta en osaa sanoa, miten se yksittäisesti tämän hankkeen osalta tulee vaikuttamaan, arvioi projektijohtaja Annika Salokangas.
Jos valtio päättää toteuttaa investoinnin, radan rakentamissuunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto ajoittuvat vuosille 2025–2031.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 18. toukokuuta kello 23:een asti.
Lue lisää: