Hyppää sisältöön

Satoja miljoonia maksava ja satoja työpaikkoja tuova tehdashanke Vantaalla oli peruuntua sodan takia – Nato-päätös pelasti tilanteen

Venäjän hyökkäyssodan alun ja Suomen Nato-hakemuksen välissä moni kansainvälinen yritys ehti jo pohtia uudestaan Suomi-suunnitelmiaan. Näin kävi piikiekkovalmistaja Okmeticissa.

Okmeticin tehtaan piikiekkotuotanto Vantaalla kaksinkertaistuu investoinnin myötä. Jätti-investoinnin saaminen Suomeen ei ollut helppoa, sillä emoyhtiö alkoi Venäjän hyökkäyssodan takia empimään hanketta. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Suomen laajasti huomiota saaneen Nato-päätöksen ripeä valmistelu ja hakemuksen jättäminen ovat olleet lähtökohtaisesti turvallisuuspolitiikkaa, mutta on siinä ollut myös investointeja ja työpaikkoja varmistava kauppapoliittinen sivujuonne.

Esimerkiksi piikiekkoja valmistava Okmetic kertoi historiansa suurimmasta investoinnista Vantaan Koivuhakaan juuri Suomen Nato-jäsenyyspäätöksen alla.

Toisinkin olisi voinut käydä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nimittäin sai emoyhtiön, kiinalaisen pörssiyhtiön, epäröimään.

– Olin myynyt tätä investointia emoyhtiön hallitukselle puolitoista vuotta. Neuvottelujen loppusuoralla Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti siihen, että Suomen maariski ja turvallisuusnäkökohdat nousivat keskusteluun, sanoo Okmeticin toimitusjohtaja Kai Seikku.

Omistaja halusi varmistua ennen ratkaisevaa päätöstä, että jättisijoitus on Suomessa turvassa.

– Olemme tuhansien kilometrien päässä oleva pieni maa ja heiltä tämä on iso panostus tälle markkinalle. Mielestäni huoli oli ihan ymmärrettävä, Seikku sanoo.

Emoyhtiön hallitus halusi tietää pystyykö Suomi turvaamaan itsensä.

– Siinä sitten sain kertoa mitä tiedän maanpuolustuksesta. Kerroin myös, että meillä kansan mielipide on johtanut poliitikot Nato-prosessiin ja että Suomi tulee todennäköisesti Natoon liittymään. Jouduin myös perehtymään Suomen kaasu- ja öljyriippuvuuteen Venäjästä. Ensimmäistä kertaa urallani jouduin muuttumaan eräänlaiseksi maariskiekspertiksi, Seikku kertoo.

Nato-jäsenyyden hakemisen vahvistuminen rauhoitti Seikun mukaan tilanteen ja päätös voitiin tehdä.

Nykyisen tehtaan viereen nouseva uusi tehdas maksaa noin 400 miljoonaa euroa. Se yli kaksinkertaistaa yhtiön tuotantokapasiteetin ja luo yli 500 uutta työpaikkaa.

Okmeticin markkinointipäällikkö Marika Mäntymaa kertoo, että tätä piitä on myös sinun puhelimessasi. Okmeticin SOI-kiekot (Silicon-On-Insulator) ovat huipputeknologiaa. Asiakasräätälöityjä piikiekkoja käytetään MEMS-antureiden (Micro Electro Mechanical Systems), radiotaajuussovellusten ja tehopuolijohteiden valmistukseen.

Yhtiön valmistamista piikiekoista tehdään mikrosiruja, joita käytetään muun muassa älypuhelimissa, kannettavissa laitteissa, autoelektroniikassa ja teollisissa järjestelmissä.

Tuotannosta 40 prosenttia menee Aasiaan, 35 prosenttia Eurooppaan ja loput Pohjois-Amerikkaan.

– Puolijohdeteollisuus on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, mutta siihen liittyvä valmistus on siirtynyt Aasiaan. Nyt näitä arvoketjuja yritetään tuoda lähemmäksi. Meillä on maailmanlaajuinen asiakaskunta. Nato-jäsenyydellä on asiakkaille merkitystä maailmalla ja etenkin Yhdysvalloissa, Seikku sanoo.

Investoinnin pääpaino on palvella maailmanlaajuista asiakaskuntaa ja maailmalla sekä etenkin Yhdysvalloissa Nato-jäsenyydellä on merkitystä. Se poistaa kaikki epäilyt, uskoo Okmeticin toimitusjohtaja Kai Seikku. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Suomi-brändi vahvistui maailmalla

Epävarmuus ehti kalvaa monia muitakin yrityksiä. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden lähes 600:lle toimitusjohtajalle tekemän kyselyn mukaan hankkeiden puntarointi keväällä lisääntyi.

– Kyselyssämme joka neljäs yritys sanoi, että investointeja on epävarmuudessa jäädytetty tai jopa peruttu. Kyllä minä uskon, että maariski, johon monet tässä kyselyssä viittasivat, on nyt hälvennyt ja suunniteltuja investointeja rohkaistutaan jatkamaan, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Tämä on ollut aika onnistunut markkinointikampanja suomalaiselle osaamiselle. Täytyy oikein kehua valtion johtoa. Presidentti, pääministeri ja kaikki muutkin tässä mukana olleet ministerit ovat tehneet erittäin hyvää työtä, kiittelee Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Myös Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa Nato-päätös on otettu tyytyväisenä vastaan. Valtionjohdon ripeä eteneminen vaikutti siihen, että vahinkoa ei ehtinyt juuri tapahtua.

– Hakemusprosessi ja päätös hakea jäsenyyttä on nostanut Suomen tunnettavuutta ja se on noteerattu esimerkiksi Yhdysvalloissa selvästi positiivisesti, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Sillä on bisnesmielessä merkitystä.

– Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että liiketoiminnan harjoittaminen on turvallista ja investointien houkutteleminen maahan varmempaa. Kun aikanaan tulemme hyväksytyksi, se entisestään vahvistaa Suomen vakaata maakuvaa, perustelee Häkämies.

Myös Hirvola on samaa mieltä.

– Kyllä tämä luo myös kasvumahdollisuuksia. Nato-maat kun ostavat mieluumin Nato-mailta.

Maariski ei oikeastaan edes ehtinyt kasvamaan vaan pikemminkin on käynyt päin vastoin, kun tämä hakemusprosessi on nostanut Suomen tunnettavuutta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Kuva: Rami Moilanen / Yle

Voit keskustella aiheesta 21.5. klo 23 saakka.

Lue lisää:

.
.