Hyppää sisältöön

Ilmaisia Nato-lounaita ei ole: Suomi saa Nato-jäsenyydesta turvaa, mutta antaa vastalahjaksi kovaa puolustuskykyä – katso 5 faktaa

Iso osa Naton salaisuuksista ja operatiivisista tehtävistä selviää vasta, kun Suomi on liittouman täysjäsen.

Nato-jäsenyys nostaisi kynnystä hyökätä Suomeen, todetaan valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa. Naton jäsenenä Suomi myös sitoutuu kehittämään omaa valmiuttaan vastustaa aseellisia hyökkäyksiä. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Naton perustamissopimuksen (siirryt toiseen palveluun) "artikla vitonen" eli turvatakuut alkavat olla tämän kevään jäljiltä useimmilla jo ulkomuistissa.

Lähes yhtä keskeinen kohta on artikla 3, joka velvoittaa jäsenmaita ylläpitämään kykyä puolustaa omaa aluettaan. Toisin sanoen: Natoon ei voi tulla ainoastaan muiden maiden suojeltavaksi vaan jotain pitää pystyä myös tarjoamaan.

Mitä Suomi voi Nato-jäsenenä saada, ja mitä vastaavasti antaa? Asiantuntijana kysymyksiin vastaa entinen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg.

1

Suomi saa: Turva Venäjän hyökkäystä vastaan – vakuutus, jota ei toivota koskaan tarvittavan

Pohjois-Atlantin sopimuksen tärkein hyöty on tämä: Nato-maat sitoutuvat puolustamaan Suomea, jos ulkovalta tulee aseellisesti Suomen rajan yli.

Sopimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa – eli Naton jäsenmaissa – tulkitaan hyökkäykseksi jokaista jäsenmaata vastaan. Siksi muiden maiden on autettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata välittömästi.

Naton järein sotilasmahti ja keskeinen tukipilari avun antamisessa on Yhdysvallat.

Voiko artikla vitoseen luottaa, eli tulisivatko amerikkalaiset tiukan paikan tullen apuun?

USA:n kiinnostusta auttaa muita maita on epäilty sen jälkeen, kun maan edellinen presidentti Donald Trump kyseenalaisti Naton mielekkyyden ja väläytti jopa siitä irtautumista.

Sellaista vaihtoehtoa ei Jarmo Lindbergin mukaan ole, että Yhdysvallat ei tulisi apuun.

– Aivan varmasti tulee, koska sinä päivänä kun ei tule, pelotevaikutus romahtaisi.

Naton aivan yhtä tärkeä olemassaolon peruste on nimenomaan pelotevaikutus. Yhdysvaltojen, Britannian, Ranskan ja 27 muun maan kyky torjua hyökkäys on niin uskottava, ettei turvatakuita ole kertaakaan jouduttu käyttämään minkään valtion tekemää hyökkäystä vastaan.

Naton idea perustuu siihen, että toisen jäsenmaan apuun tullaan, jos sinne hyökätään. Siksi viidennestä artiklasta ei voi lipsua. Naton sotilaat harjoittelivat Orzyszissa Puolassa 9. marraskuuta 2021. Kuva: Thomas Waszczuk / EPA

2

Suomi tarjoaa: Järeät sotavoimat ja aseet, joista on apua myös muille

Suomi täyttää Naton artikla kolmosen selkeästi. Se on ehto siitä, että jäsenmaa kykenee puolustamaan maataan. Itse asiassa Suomen puolustuskyky ja -tahto on sen verran korkea, että Suomen sota- ja asevoimista on tarvittaessa apua myös Nato-naapurimaille, kuten Virolle tai Latvialle. Se on mahdollista myös muille Pohjoismaillekin, jos Suomeen ei kohdistu merkittävää uhkaa, ja valtiojohto niin päättää.

Jarmo Lindberg luettelee: Suomen sodanajan vahvuus on suurempi kuin muilla Pohjoismailla yhteensä: noin 280 000, sotilaskoulutuksen saaneita on noin 900 000.

– Se mahdollistaa laajan alueen puolustamisen ja pitkäaikaisen taistelun.

Eikä tässä läheskään kaikki. Suomella on Puolan ohella Euroopan suurin kenttätykistö. Pitkän kantaman täsmäaseita löytyy kaikissa puolustushaaroissa eli maa-, meri- ja ilmavoimissa. Joulukuussa tehtiin ostopäätös 64 uudesta F-35-hävittäjästä.

Kaiken kaikkiaan Suomen puolustukseen käyttämät rahat täyttävät lähitulevaisuudessa selkeästi Naton rajan, joka on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Suomi on kokoonsa nähden vahva sotilasvoima. Viime vuonna asearsenaalia päätettiin vahvistaa 64 uuden hävittäjän hankinnalla. Kuvassa F-35 Lightning II-hävittäjät Satakunnan lennoston kentällä Pirkkalassa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

3

Saavatko muut maat kyvykkäältä Suomelta jopa enemmän kuin Suomi saa vastineeksi?

Lindberg korostaa, että on mahdotonta ennakoida, mikä maa Nato-jäsenyydestä lopulta hyötyy enemmän, mikä vähemmän.

– On asioiden edelle menemistä ja voimakkaan spekulatiivista nyt veikkailla, ovatko jotkut maat hyötyjiä.

Kukaan ei tiedä, mihin mahdollinen seuraava sotilaallinen hyökkäys kohdistuu.

Maa, johon kriisi osuu, hyötyy muiden Nato-maiden avusta, mutta mikään maa ei tietenkään halua joutua tilanteeseen, jossa tällaista apua tarvitsee.

– Aseellinen hyökkäys on sille maalle negatiivinen lottovoitto, jossa positiivinen lottovoitto on se, että Nato tulee apuun, Lindberg muotoilee.

Natossa on nyt 30 jäsentä eli Suomi ja Ruotsi olisivat liittyessään 31. ja 32. jäsenmaa. Mikä maa hyötyy Natosta riippuu turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Kuvassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Kuva: AOP

4

Suomi pääsee Naton luottamukselliseen tiedustelutietoon "Se on kaiken toiminnan perusta"

Naton tiedustelun salaiset kansiot aukeavat, jos Suomesta ja Ruotsista tulee liittouman jäseniä.

Kaksi uutta jäsenmaata tarkoittaa, että samalla on päivitettävä Pohjolaa koskevat Naton puolustus- ja kriisisuunnitelmat. Silloin Suomi pääsee varsinaisesti näkemään, millaisia operatiivisia suunnitelmia eri maat ovat lähialueen puolustamiseksi tehneet ja miten tehtäviä on eri alueittain jaettu.

Jo nyt Suomen ja Naton välillä on voimassa tiedonvaihtosopimus MSI.

Nato-jäsenyyden kautta valvontatiedon, tiedustelutiedon ja operatiivisen tiedon määrä tulee Lindbergin mukaan entisestään syvenemään ratkaisevasti.

– Tiedustelutieto on kaiken toiminnan perusta., Lindberg sanoo.

Tiedustelun arvoa kuvaa se, miten Ukraina on onnistunut välttämään esimerkiksi Venäjän ohjusiskuja ryhmittelemällä tiedustelutiedon perusteella joukkoja uudelleen.

– Sen merkitystä ei voi ylikorostaa, Lindberg jatkaa.

Naton jäsenenä Suomen valvontajärjestelmästä tulee osa Natoa. Naton valvontakoneet ja lennokit lentäisivät Suomen ja Ruotsin ilmatilassa jopa päivittäin keräämässä alueelta tietoa.

Lentoreittisivustoilta, kuten Flight Radarilta, Naton valvontakoneiden liikkeitä voi jo nyt seurata. Jäsenyyden jälkeen niitä näkyisi Suomenkin ilmatilassa.

– Naton tilannekuva Suomesta paranee, ja Suomi taas saa paluupostissa parempaa tilannekuvaa meidän ympäristöstä.

Naton valvontalentokoneet eivät lennä Suomen tai Ruotsin ilmatilassa, mutta jahka Naton jäseneksi liitytään, ne keräisivät tiedustelutietoa myös Suomen läheltä. Suomen ja Venäjän rajaa Lapissa Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kuva: YLE/NRK

5

Hyöty: Itämeren alueen vakaus voi lisääntyä, mutta Suomen 1340 kilometrin rajan merkitystä on dramatisoitu

Hallituksen tänä keväänä tekemän turvallisuusselonteon (siirryt toiseen palveluun)mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys toisi vakautta Itämeren alueelle "pitkällä tähtäimellä" eli tulevien vuosikymmenten aikana, koska Nato-jäsenyys nostaisi Venäjän kynnystä käyttää sotilaallista voimaa sitä kohtaan.

Jarmo Lindbergin mukaan absoluuttista totuutta ei selonteon linjauksesta ole. Hän korostaa, että parhaimmillaan asia on juuri niin: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tuo vakautta Itämeren alueelle.

– Mutta se on vain toinen puoli kolikosta. Toinen puoli kolikosta on se, jos joku toinen vastapuolella ei ajatuksesta pidä.

– Sanoisin, että me toivomme, että vaikutus olisi vakauttava, mutta lopputulos ei ole pelkästään meidän käsissä. Tämä on rehellisin kuvaus asiasta.

Suomi ja Ruotsi ovat yhteiskuntina vakaita liberaaleja demokratioita. Kaikkien viiden Pohjoismaiden jäsenyyden ennakoidaan vaikuttavan myös Naton rakenteisiin ja päätöksentekoon. Näin ovat arvioineet muun muassa valtiovarainministeri, keskustan Annika Saarikko ja oikeusministeri, RKP:n Anna-Maja Henriksson.

Kokonaisuudessaan vakauttava skenaario on täysin mahdollinen, Lindberg sanoo.

Sen sijaan hän ei täysin allekirjoita uhkakuvia, joita on etenkin ulkomaisessa mediassa maalailtu koituvan, kun Naton ja Venäjän välille tulee Suomelta 1340 kilometriä yhteistä itärajaa.

Metsäisen rajan merkitystä on Lindbergin mukaan dramatisoitu. Taiga ja suot vaikkapa Kainuun tai Pohjois-Karjalan kohdalla rajan länsipuolella eivät ole Venäjän pääasiallinen kiinnostuksen kohde, vaikka Naton raja korvessa kulkisi.

Suomea lähellä olevat Venäjän sotilasvoimat ovat toisaalta Pietarin ympäristössä, toisaalta pohjoisessa Kuolan niemimaalla. Niiden pääasiallinen kohde on toisten merten takana.

– Ei pitäisi tuijottaa pelkästään rajan pituuteen. Pietarin ja Kuolan välissä on tyhjää taigaa. Kuolassa on kykyjä, jotka eivät ole ensisijaisesti suunnattu lähialueille eikä Pohjoismaihin vaan ovat osa globaalia strategista pelotetta.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden arvioidaan vakauttavan pitkällä aikavälillä Itämeren aluetta. Ihmisiä Cafe Kompassin terassilla Kaivopuiston rannassa kevätpäiväntasauksena. Kuva: Jari Kovalainen / Yle